Lapset ja some – Miksi en jaa lasteni kuvia netissä?

Blogissa sekä  instafeedissäni on paljon kuvia minusta, mutta lapsiani näkyy aika harvoin. Kyseessä on ihan tietoinen ja myös elämän itsensä sanelema ratkaisu. Tykkään itse lukea myös blogeja, joissa on lasten kuvia, mutta omista somekanavistani lapset ovat jääneet pois ihan syystä.

Kun omat lapseni olivat pieniä, en käyttänyt sosiaalista mediaa ollenkaan siinä mittakaavassa, kuin nykyään. Facebookiin liityin loppuvuodesta 2007, jolloin ensimmäinen lapseni oli reilun vuoden ikäinen. Silloinkin kävin Facebookissa vain iltaisin, kun avasin pöytäkoneen. Vauvakuvia ei tullut latailtua edes yksityiselle fb-tililleni. Puhelimessani somekanavia ei ollut lainkaan. Instagramia aloin käyttää vasta vuonna 2013 ja tilini oli pitkään yksityinen. Lapseni olivat tällöin jo 6- ja 7-vuotiaita.

Itseni tuntien, olen toisaalta äärimmäisen tyytyväinen, etten omistanut älypuhelinta lasten ollessa vauvoja. Somessa ja puhelimella tulee roikuttua nykyään joskus turhankin paljon, ja voin vain kuvitella, kuinka koukuttavaa puhelimen selailu olisi ollut äitiyslomalla ollessani.

Nyt ainoat sivustot, jossa aktiivisesti äitiyslomalla vierailin, olivat Vauvalehden (vai oliko se Kaks Plussan, olen jo unohtanut) keskustelupalsta, jossa turisin samassa kuussa esikoisen synnyttäneiden äitien kanssa, Huuto.net, josta ostin käytettyjä lastenvaatteita sekä Facebook, jossa saatoin seurata tuttujen kuulumisia. Ja nämä kaikki siis toimitin pöytäkoneen kautta, joka piti aina käynnistää, kun nettiin asiaa oli. Näin jälkikäteen näen tämän pelkästään positiivisena asiana.

Kun aloin käyttää sosiaalista mediaa laajemmin, olivat lapseni jo sen verran isoja, että saatoin kysyä heiltä itseltään, halusivatko esiintyä kuvissani. Toisinaan he hinkuivat innolla mukaan, mutta useimmiten he eivät halunneet, että julkaisin heistä kuvia omilla kanavillani. Nykyään kysyn AINA, jos olen laittamassa kuvaa, jossa he näkyvät, saako kuvan laittaa instagramiin tai blogiin.

Lapseni, jotka ovat nyt 9- ja 10 –vuotiaat, omaavat jo omat some- ja kaveriverkostonsa ja ymmärrän siksi oikein hyvin, etteivät he halua äitinsä tileillä aina esiintyä. Tilanne saattaisi olla kohdallani täysin toinen, jos olisin saanut lapseni vaikkapa viisi vuotta myöhemmin, kuin nyt, tai, jos kaikki somekanavani olisivat yksityisiä ja vain läheisilleni tarkoitettuja.

Pieneltä vauvalta ei tietenkään voi kysyä hänen halukkuuttaan esiintyä vanhempiensa kuvissa ja silloin onkin vanhempien vastuulla punnita, haluavatko he laittaa lapsestaan kuviaan nettiin julkisesti kaikkien nähtäväksi. Henkilökohtaisilla/yksityisillä sometileillä on varmasti aivan ok jakaa kuvia silmäteristään, mutta tilanne on tietysti toinen, jos kyseessä on julkinen tili, jolloin kuvat ovat kaikkien katsottavissa.

Omat lapseni tulevat varmasti joissakin kuvissani jatkossakin esiintymään, mutta vain silloin, kun he itse sitä haluavat. Olen myös pyrkinyt opastamaan omia lapsiani somen käytössä ja kertonut, että sen, minkä nettiin laittaa, siellä myös ikuisesti pysyy. Käytin asiaa selittäessäni vertauskuvaa marketin ilmoitustaulusta: someen kannattaa laittaa vain sellaista materiaalia, minkä voisi laittaa Sittarin ilmoitustaululle. Kaverille tarkoitettu kiva kuva tai video voi myös päätyä vääriin käsiin ja valitettavasti tiedän myös tapauksia, joissa näin on käynyt. Tyttäreni tuntuukin olevan omassa somekäyttäytymisessään, ainakin vielä, hyvinkin tarkka.

Jokainen tekee omat ratkaisunsa somen käytössä ja siinä, kuinka paljon jakaa materiaalia lapsistaan. Minun ratkaisuuni  ovat vaikuttaneet eniten lasteni omat mielipiteet. Ja niitä haluan ehdottomasti kuunnella ja kunnioittaa.

Mietityttääkö teitä lasten kuvien jakaminen netissä?

<3 Anna

Lue myös edellinen postaukseni: Parhaat trikoot ja lenkkarit juoksuun