Kehonkoostumusmittaus – Analyysin tulkinta ja omat tulokseni

Kehonkoostumusmittaus paljastaa kehosta asioita, joita vaaka ei kerro, kuten sen, minkä verran kehossamme on rasvaa ja minkä verran taas lihasta. Hoikkakin saattaa olla keholtaan rasvainen, ja toisaalta taas lihas painaa enemmän kuin rasva, joten paljon lihasta omaava saattaa olla painoindeksillä mitattuna jopa ‘lihava’, vaikka hän ei missään nimessä sitä olisikaan.

Kehonkoostumusmittaus on aina arvio, mutta mittaus on hyvä keino mitata esimerkiksi elämänmuutoksen tai painonpudotusprosessin edistymistä, tai lihasmassan tai kiinteytymisen etenemistä(ennen&jälkeen). Mittaus tulisi tehdä aina samalla laitteella, jotta tulokset ovat vertailukelpoisia keskenään.

Mitä kehonkoostumusmittaus kertoo?

Itse olen käynyt mittauksessa sekä sekä InBody että HUR Labs -laitteilla. Viimeisin mittaus tehtiin viime sunnuntaina InBody 230 -laitteella. Siksi kerronkin tässä postauksessa tuon kyseisen laitteen tulosten tulkinnasta. Kerron myös omat tulokseni tämän mittauskerran osalta. Aiemmista kehonkoostumusmittauksistani olen kertonut tässä postauksessa(Kehonkoostumukseni muutokset) sekä tässä postauksessa(InBody 720).

Mittaus kertoo painon, lihas- ja rasvamassan määrän lisäksi myös lihasmassan ja rasvan jakautumisesta kehon eri puolille, sekä mm perusaineenvaihdunnan määrän.

Kehon koostumus

Paino ilmoitetaan mittauksessa kiloina ja taulukosta voi verrata omaa painoaan viitearvoihin, ts. sitä, mikä on painon ns. normaalialue. Lihas- ja rasvamassa ilmoitetaan kiloina. Lihasmassan normaaliarvot ovat perustietojeni pohjalta 25-30,6kg:n välillä.

Ahkeran lihaskuntotreenin ansiosta kehossani on lihasta mittauksen mukaan tosi kivasti eli 30,5kg ja tämä näkyy mm. suurempana perusaineenvaihduntana, ts. kulutan lihasmassan ansiosta energiaa myös levossa koko ajan mukavasti.

Rasvaa minulta löytyy pikkuisen vajaa 13kg koko painooni nähden. Tämä on hitusen viitearvon alapuolella.

Kun tuloksia tulkitsee, on näiden kolmen pylvään muodolla merkitystä. Katso yllä. Oma taulukkoni viittaa eniten normaalipainoiseen terveeseen kehoon tai normaalipainoiseen voimakkaaseen kehoon. 

Painodiagnoosi

Painodiagnoosikohdassa taas selviää painoindeksi (BMI) viitearvoineen, rasvaprosentti, vyötärö-lantio -suhde sekä BMR eli perusaineenvaihdunnan taso. Painoindeksi on painon suhde pituuteen ja minulla se on 22,2. Paino ei yksin kerro sitä onko ihminen ylipainoinen tai lihava. Suuri lihasmassa voi nostaa BMI:tä, vaikka keho olisi hyvässä kunnossa. Siksi pelkän vaa’an kyttääminen ei kannata.

Ikäiseni naisen normaali rasvaprosentti sijoittuu välille 18-28%. Rasvaprosentti kertoo sen, mikä osa kehosta on rasvaa ja siksi se on painoa tärkeämpi mittayksikkö arvioitaessa kehon lihavuutta tai ylipainoa. Minun rasvaprosenttini on jo vuosia keikkunut 20 tienoilla.

Vyötärö -lantio -suhde voi paljastaa keskivartalolihavuuden. Sisäelimien ympärille kertyvä rasva on sitä haitallisinta rasvaa ja siksi tämä arvo on terveyden kannalta tärkeä. Jos arvo menee yli 0,85:n (naiset) on riski esim 2. tyypin diabetekselle ja sydän – ja verisuonisairauksille suurempi. Suvussani on paljon keskivartalolihavuutta, joten tämän kanssa saan itse olla tarkkana.

BMR eli perusaineenvaihdunta vaihtelee sen mukaan kuinka paljon lihasta kehossa on. Minun perusaineenvaihduntani on melko korkea, joka selittynee lihasten määrällä (30,5kg). Kehoni kuluttaa siis päivässä 1543 kcal vaikka en tekisi muuta kuin makoilisi sohvalla. Jos kehonkoostumukseni olisi erilainen, esimerkiksi lihasmassaa olisi vähemmän, saattaisin kuluttaa päivässä useita satoja kilokaloreita vähemmän.

Syödä minun pitää kuitenkin huomattavasti reilummin, kuin perusaineenvaihdunnan määrän verran. Perusaineenvaihduntaluku kertoo sen enrgiamäärän, jonka kehoni kuluttaa jokatapauksessa, liikuin tai en. Syön karkean arvion mukaan noin 2400-2600kcal/vrk, koska liikun paljon, ja energiaa kuluu myös työssä ja muissa päivän askareissa.

Jos tekee kevyttä työtä, eikä liiku paljon, kerrotaan BMR luvulla 1,3 tai 1,4. Jos taas liikuntaa tulee reippaasti voi kerroin olla lähempänä kahta. (esim kohdallani 1543 X 1,7 = 2623kcal/vrk)

Painokontrolli

Painokontrolli ehdottaa, jos lihasmassan lisäämiselle tai rasvamassan vähentämiselle olisi tarvetta. Katso ylempi kuva.

Lihas- ja rasvatasapaino

Tämä kohta on mielenkiintoinen mutta toki arvio. Lihastasapaino kertoo, miten lihasmassa on kehossani jakautunut. Tämän mukaan alavartalostani löytyy lihasta enemmän kuin tarpeen. Peilistä katsoessa en kuitenkaan tätä allekirjoita. Jalkoihin saisi tulla vähän lisääkin. Normaalisti mitä enemmän lihasta kehossa on, sitä tervempi se on. Jos lihastasapaino jää normaaliarvon alle, saa lisää lihasmassaa voimaharjoittelulla.

Rasvatasapaino taas kertoo miten rasvat ovat jakaantuneet ympäri kehoa. Vaikka kahden ihmisen lihas- ja rasvamassat olisivat samat, erilainen rasvatasapaino voi vaikuttaa merkittävästi kehon ulkomuotoon, ts. kertyykö rasva esim enemmän ala- kuin ylävartaloon.

Analyysi ehdottaa lopuksi minulle, että söisin 2000kcal/päivässä. Kuten jo totesinkin on tämä minulle liian vähän, jotta pysyisin energisenä ja jaksaisin treenata.

Erilaiset kehonkoostumusmittarit saattavat kertoa myös paljon enemmän kuten metabolisen iän tai kehon nestemäärän. On huomioitava, että ennen mittausta tehdyt treenit, kuukautiskierron vaihe tai syödyt ateriat/juodut nesteet voivat vaikuttaa mittaustuloksiin.

Kehonkoostumusmittaus voi toimia loistavana tsempparina ja motivaattorina, jos tavoittena on muokata kehoa kiinteämpään suuntaan. Minusta tällainen tsekkaus on kiva tehdä aina silloin tällöin, jolloin tiedän missä mennään. Kuten olen aiemmin kertonutkin, en käy vaa’alla juuri koskaan.

Oletko käynyt tai koetko tarvetta käydä mittauttamassa, mistä sinun kehosi koostuu?

<3 Anna

Tuu myös SOMEEN! IG @ansaivo