Luku taito on yliarvostetua
Lukeminen on ajan hukkaa. Siinä ajassa, kun lukee yhden kirjan ehtii kuitenkin tehdä aika monta asiaa. Vaikka: katsoa monta elokuvaa, käydä salilla, tehdä ruokaa tai soittaa 10 kertaa kaverille. Luku taito on yliarvostetua.
Mitä järkeä äidinkieltä on opiskella koulussakaan kun ei siitä ole mitään hyötyä kellekkään! Eihän kirjoja kukaan enää edes lue. Tai jos lukee, niin niihin pakottaa joku opettaja. On paljon kivempaa pelata tai somettaa kännykällä. Kirjat on sitä paitsi tylsiä.
Lukemisesta ei ole hyötyä. On paljon hyödyllisempää käyttää sekin aika jotenkin järkevästi ja tehokkaasti! Lukeminen on sitäpaitsi vanhojen ihmisten hommaa. Mihin muuhun lukemisesta on mukamas hyötyä kuin kirjoihin.. On sitten tietysti se, kun joku lukee johonkin pääsykokeisiin jne mutta ei kaikki kuitenkaan pääse opiskelemaan.
Lasten iltasadut voisi heittää romukoppaan. Ei lapset niitä jaksa edes kuunnella. Paljon mieluummin lapset kattois videoita. Padit on hei keksitty. Matkoilla voi käyttää kännykkää, niin ei tarvii kirjoja mukana raahata. Vanhemmatkin pääsis helpommalla kun voi sitten ottaa omaa aikaa.
Koulu on kyllä jäänyt jonnekkin kivikaudelle. Minun mielipide on se että kirjat pois. Ylioppilaskokeetkin on nykyään kuitenkin säjköiset.
Lukemisesta jotenkin vouhkataan liikaa. Ne on huolestuneita, kun nuoret ja lapset ei lue kirjoja. Miksi pitäis? Kyllä ilma kirjojakin voi elää ihan hyvää elämää. Voi kuunnella musiikkia ja pelata tms. Minä ennustan, että kirjastot häviää. Ei kukaan enää kymmenen vuoden päästä jaksa niissä käydä. No ehkä jotkut käy kirjakaupassa(jotkut vanhukset).
Lukeminen on yliarvostettua. Suurimmasta osasta kirjoja on sitäpaitsi tehty elokuvia tai netflixistä voi katsoa. Jotkut lehdet vois säilyttää, mutta kirjoja kirjoitetaan liikaa. Paperiakin tuhlaantuu. Metsät kaatuu. Että ihan luonnonsuojeluasiakin on tämä.
Niin että siinä oli minun mielipidekirjoitus. Lukeminen on siis ajan hukkaa. Siis romanien lukeminen varsinkin.
Sen pituinen se.
Lukutaidon romahdus
Suomalaisten nuorten lukutaito on romahtanut samalla kun lukemiseen käytetty aika on puolittunut. Sen vaikutus näkyy esimerkiksi syrjäytymisenä ja toisen asteen keskeyttämisenä. Lukemisella on paljon myönteisiä vaikutuksia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Ilman lukemista tarinamme loppuu lyhyeen.
Siksi Lasten ja nuorten säätiö yhdessä media- ja viestintäalan toimijoiden kanssa haluaa näyttää esimerkkiä lukemisen tärkeydestä ja innostaa suomalaiset lukemaan haastamalla koko Suomen lukemaan tunniksi 8.9.2019 klo 19.
Kun minua pyydettiin mukaan tähän kampanjaan, en epäröinyt hetkeäkään. Asia on minulle, henkilökohtaisestikin, erittäin tärkeä. Haluan haastaa myös Sinut mukaan ReadHour -kampanjaan!
Read Hour – Suomi lukee tunnin 8.9. klo 19
Tiesitkö, että ääneen lukeminen on tehokkain tapa herättää lapsen lukuinnostus. Lukutaidon ja kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat erityisen tärkeitä. Jo vauvaiässä aloitetulla ääneen lukemisella näyttää olevan erityisen suuria hyötyjä kielen ja lukutaidon kehitykselle.
Kodilla on ensisijainen rooli lapsen lukemisen ja lukuinnon synnyttäjänä; jopa kotona olevien kirjojen määrä on ratkaiseva lapsen lukutaidon kannalta. Kodin ilmapiirin lisäksi lasten ja nuorten lukuinnostukseen vaikuttaa merkittävästi myös koulun kirjallisuuskasvatus. Opettajilla on oppilaan lukuharrastuneisuuteen jopa yhtä voimakas vaikutus kuin kavereilla ja vanhemmilla.
Vaarana on, että heikko lukutaito rajoittaa nuorten elämää ja vaikeuttaa menestymistä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Hyvä lukutaito vahvistaa sosiaalista identiteettiä ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Se antaa myös pohjan pärjätä informaatioyhteiskunnassa ja nykyisessä työelämässä. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia; selvitäkseen arkielämästä on pystyttävä ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä ja käsiteltävä entistä pirstaloituneempaa tietoa.
Olisikin tärkeää pohtia, puhummeko lukemisesta ja lukutaidosta oikein. Lukutaidon merkitystä arjessa pärjäämiselle ja työelämälle tulisi avata nuorille. Lukutaito antaa keinoja ja välineitä sanoittaa omia tunteita ja vahvistaa itsetuntemusta sekä itseluottamusta. Hyvä itseilmaisu auttaa pärjäämään erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä ja tilanteissa. Lukutaito kehittää myös kirjoitus- ja puheilmaisua – luku-, kieli- ja ajattelutaito kulkevat käsi kädessä.
Lähteenä: 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta.
Tule mukaan! Read Hour -kampanjan suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kampanjassa on mukana noin 60 vaikuttajaa, jotka ovat listattuina kampanjasivuilla (nuori.fi/readhour) Innostajat-osiossa. Sinä voit kannustaa muitakin lukemaan käyttämällä somessa hashtagiä #ReadHour
Lukeminen kannattaa aina. Sen pituinen se. Kiva, kun jaksoit lukea loppuun!
<3 Anna
Postaus on toteutettu yhteistyössä Lasten ja nuorten säätiön kanssa. Lisätietoa kampanjasta: https://www.nuori.fi/readhour/
Tekstin alun sitaatit ovat omasta kynästäni.
Olipa todella hyvä kirjoitus, niin samaa mieltä! Todellakin osallistun haasteeseen. Mä olen lapsesta asti ollut lukutoukka, liikunnan ilon löysin vasta oikeastaan aikuisena ja koska harrastuksia ei pahemmin nuorena ollut, tuli oltua nenä kiinni kirjassa. Muistan eräänkin kesän, taisin olla menossa neljännelle luokalle, pyöräilin lähes päivittäin kirjastoon ja saatoin lukea pari kolmekin kirjaa päivässä. Voi olispa vieläkin kesälomat tällaisia! Lemppareitani oli kotimaiset heppakirjat, Tuija Lehtisen Laurat, Sweet Valley High:t, Replicat, Seitsemän tassua ja Penny -sarja, The Babysitters Club -kirjat, Harry Potterit sekä monet, monet muut. Ysärillä syntyneet varmasti muistaa nämät!
Oikein surettaa, kun ajattelen mistä nykyajan lapset ja nuoret jäävät paitsi. Onneksi omassa lapsuudessa ei ollut älypuhelimia, netti ehkä juuri ja juuri, mutta eihän sinne saanut joka päivä mennä, koska oli melko kallista ja yhdistäminenkin kesti niin tuhottoman kauan… Itsellä on lukuharrastus kantanut tähän päivään asti, täytän parin vuoden päästä 30 vuotta. Olen pitänyt lukemisesta kiinni huolimatta lapsiperheen hektisyydestä ja olenkin vähän ylpeä itsestäni, etten ole antanut lukemisen jäädä ja keskittynyt iltaisin vain Netflixiin. (Toki sitäkin toisinaan harrastan.) Meillä myös lapsille (3v. ja 1,5v) luetaan joka ilta iltasatu – asia josta en tingi.
Kiitos kommentista, ja ihanaa, kun jaoit sun tarinan! Ihan samantyyppisiä kokemuksia lapsuudesta ja nuoruudesta. Silloin ei ollut (onneksi) nettiä. Telkkaria toki tuijotin, mutta lukemisellekin jäi aikaa. Mulla jäi lukeminen tauolle silloin, kun lapset olivat ihan pieniä. En vaan kyennyt keskittymään. Olisikohan väsymyksellä ollut vaikutusta. Mutta lasten vähän kasvettua löysin taas kirjat ja äänikirjat, jotka on myös ihan mun lemppareita. Lapsille on meilläkin luettu. Nyt heillä on vahvasti Netflix/pelaamis -kausi meneillään, mutta uskon, että kirjat taas löytyvät.
Tosi hienoa kuulla, että olet pystynyt pitämään lukemisesta kiinni pikkulapsiarjessakin.
T. Anna
Joo mullakin on ollut sellaisia kuukauden – parin jaksoja, jolloin lukeminen on jäänyt ja ymmärrän kyllä täysin, jos etenkin pienten lasten äideillä ei vain kertakaikkiaan keskittyminen kirjaan riitä. Joskus vain väsyttää niin paljon, että Netflix vie voiton! Lapsena opittu säännöllinen lukeminen kuitenkin kokemukseni mukaan kantaa läpi elämän, vaikka joskus tulisikin luettua vähemmän. Ja äänikirjat tosiaan, unohdin kokonaan mainita. Ihan paras keksintö, esim. siivotessa tai lenkillä!
Etkö Anna ollenkaan tiedä/tiedosta/arvosta kirjastojen olemassaoloa? Lukemiseenkin tunnut liittävän lähinnä maksetut äänikirjamainoskampanjat.
Kirjastot kuitenkin ovat avainasemassa lukemisen ylläpidossa läpi elämän, riippumatta kenekään varallisuudesta tai asuinpaikasta. Jo päiväkodeista käydään säännöllisesti kirjastoissa, ja siitä jatkaen koko koulu- ja opiskelupolun. Myös ne joiden kotona ei valitettavasti lukemiseen kannusteta.
Olisi mukavaa jos muistaisit tämän.
Kiitos kommentista! Kyllä tiedostan. Kirjastot ovat kulkeneet mukanani lapsesta saakka ja omien lasteni kanssa olemme käyneet kirjastossa siitä asti, kun he olivat ihan pieniä. Kaikki kunnia siis kirjastoille.
Minusta painettua kirjaa ja äänikirjaa on turha asettaa vastakkain. Itse nautin kummastakin. Minusta on vain hyvä asia, että on olemassa erilaisia vaihtoehtoja: kirjoja, e-kirjoja ja äänikirjoja. Olemme erilaisia ihmisiä, ja jos äänikirjat innostavat jonkun kirjallisuuden pariin, niin en näe siinä mitään pahaa. Minulle äänikirjat ovat ihana tapa nauttia juoksu- ja kävelylenkeistä kirjallisuuden parissa. Olen kuunnellut satoja tunteja kirjoja! Ja juossut satoja kilometrejä 🙂 Eivät ne poista sitä, että voin käyttää kirjastoa ja lukea painettua kirjaa illalla sängyssä tai rannalla aurinkotuolissa.
Hienoa!❤