Intensiivistä läsnäoloa voi harjoitella tuijottelemalla
Hyvän parisuhteen yksi keskeisimmistä tekijöistä on puolisoiden kyky olla aidosti läsnä toisilleen. Hektisen, virikkeitä ja aikatauluja pursuilevan elämän keskellä voi tulla ihmetys, että miten se oikein on mahdollista. Miten saan itseni siihen tilaan, että ajatukset rauhoittuvat ja pystyn keskittymään siihen mitä on juuri nyt?
Kun on jotenkin kärryillä itsestään, on helpompi olla läsnä toiselle
Monelta taholta tulee nykyään tietoa siitä, miten suuri merkitys rauhoittumisella ja rentoutumisella on. Miten stressittömyys hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti ja millaisilla harjoitteilla tai ohjelmilla voi päästä rauhaisaan mielen hallintaan.
Itsestä huolehtiminen, rentoutuminen ja levolliseen mielentilaan pyrkiminen ovat merkittäviä asioita, myös parisuhteen kannalta. Kun on jotenkin kärryillä itsestään, on helpompi olla läsnä myös toiselle.
Miten tähän voi sitten päästä? Ja niin, ettei siitä tule suoritusta ja siten uutta stressitekijää. Yksinkertaisin ja helpoin keino, ja mitä myös useimmin ehdotetaan, on hengitys. Rauhallinen syvä hengitys vaikuttaa monella tapaa edullisesti, sydämen syke hidastuu, sisäerityksessä tapahtuu muutoksia ja mieli tasaantuu.
Hengittäminen on siis hyvä. Ehdottaisin sen rinnalle itsehoitokeinona myös tuijotusterapiaa. Asetu siis rauhassa niiden kohteiden äärelle, joita seuraavassa ehdotan, ja katsele. Huomaat, että katseleminen johtaa tuijottamiseen. Siis siihen, että sitä vain katselee ja katselee. Ja niin on tarkoituskin. Parhaimmillaan kyseisten kohteiden pitkä tuijottaminen johtaa suggestiiviseen olotilaan, jossa tietoisuus on jotenkin hienolla tavalla erilaista. Itselleni ainakin kokemukset näistä ovat rentouttavia, hoitavia ja voimaannuttavia.
Tuijottaminen johtaa suggestiiviseen olotilaan, jossa tietoisuus on jotenkin hienolla tavalla erilaista
Katsele välkehtivää vedenpintaa. Jatkuvasti eri tavoin elävän vedenpinnan ja muuttuvan valon yhteinen leikki tuottaa äärettömästi vaihtelevan taideteoksen. Kotomaassamme on onneksi vesistöjä, joiden ääreen hakeutua.
Katsele valon leikkiä puiden lehvästöissä. Tähän mahdollisuudet ovat hieman edellistä rajatummat ja sijoittuvat lähinnä kesäaikaan. Asetu sellaiseen paikkaan, jossa on lehtipuita, jonkinlaista tuulenvirettä ja valoa, mieluusti aurinkoa. Väräjävien ja väpättävien lehtien läpi siilautuva valo on valohoitoa parhaimmillaan.
Katsele tulta tai hiillosta. Nuotio, takka tai paremman puutteessa kynttilä käy. Liekkien loimu tai hiilloksen väreily ovat myös jollakin selittämättömällä tavalla vangitsevia ja mielelle hyvää tekeviä. Kun tulta käy tuijottamaan, ei siitä halua ihan äkkiä mihinkään.
Katsele Rakastasi silmiin. Kun on rauhoittunut ja levollinen, hyvä yhdessäolo tulee mahdolliseksi. Ei ole kiire mihinkään, ajatukset eivät sinkoile sinne tänne eli voi vain olla tässä ja nyt. Yhdessä. Joku romanttinen kirjailija voisi sanoa, että rakastetun silmistä voi nähdä koko universumin. Ehkä niin. Mutta ainakin aivan parasta maailmassa on se syvä yhteyden kokemus, kun voi vain olla yhdessä, kokea toisen läsnäolon ja rakastavan katseen.
Ne hetket elämässä tuntuvat tärkeiltä, jolloin sielunsa pohjia myöten tuntee sen, ettei halua juuri nyt olla missään muualla kuin tässä.