13 x TÄMÄN VIIKON PARHAAT!
Hellurei hurvittelijat! Millainen oli teidän pulkkaan pamahtanut viikko? Omasta takaa täytyy ainakin todeta, että aika toiminnan täyteistä menoa pukkasi, mutta kaiken kaikkiaan täytyy vaatimattomasti todeta, että oli ehkä huikein viikko naismuistiin, vaikkei mitään älytöntä ja maata mullistavaa tapahtunutkaan.
Toki maanantai itselläni alkoi sillä, että pitkälle luomani projekti oli kadonnut cyber-avaruuteen ja kaupan päälle lukitsin itseni pihalle, mutta onneksi jo tuona maanantaina pääsin kääntämään kurssin uuteen nousuun, hah! Surkea startti ei tarkoita, että koko päivän tai viikon tarvitsisi olla kuraa. Pientä hengittelyä (ja mustaa huumoria) kehiin, niin kyllä taas lähtee. Tässä kuitenkin tiiviinä teholäjäyksenä viime viikon parhaat palat, joista käteen nettona jäi vaan ihan sairaan hyvä fiilis!
VIIME VIIKON PARHAAT
Red Hot Chili Peppersin soittolista heti aamutuimaan pyörinnässä toimistolla. Ah.
Netflixistä aloitettu Designated Survivor, joka osoittautuikin todella mielenkiintoiseksi sarjaksi. Koukutuin heti ekasta jaksosta.
Loppuviikosta porukoiden luona Jyväskylässä vietetty aika. Pääsi halimaan äiskää ja mussuttelemaan tämän pöperöitä.
Puusauna ja sen sytyttäminen. Parhaat löylyt ikinä + tunnustan olevani pieni pyromaani, ja saavani suurta nautintoa siitä, että pääsen sytyttämään asioita. Kuten tulta kiukaaseen.
Aivan ihanan tunnelmalliset hääjuhlat, joissa pääsi taas krebaamaan tanssilattialla kuin viimeistä päivää melko mielivaltaisilla ja epäaikuismaisilla tanssimuuveilla. 😀 Oli huisia!
Extempore visiitti Pandan tehtaanmyymälässä. Jyväskylän kupeessa kasvaneena tuttu mesta, mutta viime vierailusta olikin kerennyt vierähtää jo aivan liian kauan. Nam.
Lautapelisessiot, jotka äityivät jälleen kerran itkuhuutonauruun ja hävyttömiin solvauksiin. Parasta!
Pitkät kävelyt metsässä koiran kanssa syysilmaa nuuhkien. Pöpökin sai päästellä tuolla maalla ilman hihnaa pötkien pitkin polkuja keskellä ei mitään.
1000 palan valmiiksi pyöräytetty palapeli. Koukuttavaa tekemistä, jota ei malta lopettaa kesken. Vielä. Yksi. Pala.
Prove-valmennuksien keskiviikkona julkaistuista materiaaleista sadellut mieletön palaute! Oli kyllä niihin jumantsuikka panostettukin, joten tämä palauteryöppy tuntuu niin palkitsevalta ja mieltä lämmittävältä. <3
Pukeutuminen ja kääriytyminen lämpimiin neuleisiin, huppareihin ja takkeihin. Syksyn viileys. Ah!
Metsästä suoraan suuhun poimitut puolukat ja karpalot. Omnom.
Toista kertaa kuuntelussa oleva Aki Hintsan Voittamisen anatomia-kirja. Toki mies lähinnä kuuntelee sitä kajareista ensimmäistä kertaa, ja meitsi siten sivusta kuuntelijana. Ehkä paras kirja jonka olen koskaan lukenut (tai oikeastaan kuunnellut), joten eipä edes toisto haittaa.
Mikä sun kuluneessa viikossa oli parasta?
Möyheää viikon vaihdetta joka kolkkaan!
VILKAISE MYÖS:
Etkö palaudu treenistä? Missä vika?
& Mitä teen, kun kukaan ei näe?
EDELLINEN JUTTUNI:
Mikä hiton täydellinen elämä & onnellisuus?
♥ SEURAA MINUA ♥
PROVE-valmennukset // YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Moi,
Joo, toi Aki Hintsan kirja on ihan timanttia! Kuten oli koko mieskin. Jos haluat tietää Akista enemmänkin, niin radiossa oli Aki Hintsan teemailta 11.9. Iltana jolloin hän olisi täyttänyt 60 v jos vielä eläisi. Akin ystävät ja mm. ton kirjan kirjoittaja muistelevat Akia:
http://www.radiot.fi/#!/ohjelma/radio-dei/aki-hintsa-teemaila
Komppaan täysin, että toi kirja oli niin timanttinen kokonaisuus, ja suuri arvostus Akia kohtaan. Ja hei kiitos tosta tallennetärpistä, ja ton kyllä kuuntelen ehdottomasti!
Voi kiitos ihana Tästä postauksesta!! Pieniä asioita jota vaan pitää muistaa arvostaa! <3
Saanko kysyä neuvoa? Edessä olisi sellainen 10kg painonpudotus takaisin omaan elopainoon mutta tämä määrä tuntuu itselle niin suurelle! Tuntuu että on hiton pitkä matka siihen vaikka välitavoitteita on yms. Mitkä ovat sinun neuvosi taistella sitä omaa pääkoppaa vastaan tälläisessä tilanteessa? Tiedän että olet itse kisadietin takia "joutunut" polttamaan rasvaa varmaan saman verran jos et enemmänkin! Mikä on realistinen aikaraja tälläiselle? 🙂
Kiitos ihanasta palautteesta, ja ne pienet arkiset asiat ovat juurikin niitä tärkeitä! <3
Mä itse suosittelen sun tilanteessa vain luottamaan prosessiin ja antamaan sille aikaa. On mun mielestä tähdellisempää miettiä, että tavoite olisi täytetty esimerkiksi noin vuoden päästä, kuin vaikka 5kk päästä, jolloin helposti iskee vain suorituspaine, ja saattaa tehdä äkillisesti pitkällä aikajänteellä toimimattomia "hätäratkaisuita". Ja sen tavoitteen toteuttamisen ei tarvitse olla tiukkaa puurtamista, vaan sen voi yrittää kääntää itselle omassa päässä ikään kuin viekkaaksi suunnitelmaksi, jota voi sitten pilke silmäkulmassa toteuttaa. Kun toteutat itselle tärkeitä asioita, niin matka voi olla jopa todella antoisa! 🙂
Iloitse niistä pienistä onnistumista ja nauti matkasta! Teet tämän itseäsi varten, joten luota tekemiseesi ja anna palaa! Haasteita tulee aivan varmasti, mutta nekin voi selvittää pienellä pilkkeellä silmäkulmassa ja painaa taas eteenpäin. 😉