TARVITSEEKO PÖPÖN (KOIRAN) KAIKKI KUULLA?!

Pöpöä ulkoiluttaessa on kerta toisensa jälkeen todettava, että tämä parin kilon siika kääntää hämmentävän paljon päitä (ja pysäyttää jopa autoja keskelle tietä), ja monenlaisiin keskusteluihin usein Pöpön kanssa päätyy. Tai hetkinen. Aika samaa kaavaa ne toistaa mutta joku tässä koirassa jengiä kadulla viehättää.

Sinänsä ei ihme, koska monet tutut toteatavatkin ensimmäistä kertaa Pöpön nähdessään, että Pöpö on kyllä paljon pienempi, mitä kuvissa näyttää. Komppaan tätä, koska tämä 2,1 kilon (saanut 100g massaa lisää! Bulkki toimii!) vatipää näyttää jostain syystä kuvissa aina todella paljon isommalta, mitä oikeasti on.

Tässä kuitenkin otsikon mukaisesti muutamia kestoheittoja, joita Pöpö joutuu kuuntelemaan. Ja hei. Älkää ottako liian vakavasti, koska on oikeasti ihan jees huomata, että suomalaisetkin pyrkivät harrastamaan small talkia, ja että Pöpö tuntuu ilahduttavan niin monia.

“Toihan mahtuis vaikka taskuun”

Erityisesti pappojen ja muiden vanhempien herrasmiesten lyömätön lemppari ja ehtymätön vakioletkautus!

“Eikö toi jää kotona koskaan teidän alle?”

Elossa näyttäisi vielä olevan.

“Isi kato, kissa!”

Aina! 😀 Itsekin kyllä väitin penskana, että perhepäivähoitajallani oli kissoja (todellisuus: kolme pientä koiraa), eli sattuuhan sitä! Tässä myös teknologia menee helposti vipuun. iPhonen kuvien lajittelutyökalu meinaan sijoittaa Pöpön kuvat omaan kissakansioon.

“Onko se vielä pentu?”

Kyllä se ihan täysikasvuinen on. Tästä tulikin mieleen kuinka paljon pystyi kiristämään pinnaa, kun 6-vuotiaalle pikku-Piialle Tupperin kutsuilla eräs rouvashenkilö alkoi ikääni kysyttyään sönköttämään: “Voijjettä, minä kun luulin että sinä olet 3-vuotias” (lue maailman nasevimmalla tätiäänellä). Onneksi Pöpöllä suomen kieli menee yli hilseen, niin ei jää kiehuvia tunnemuistoja vuosienkin päähän, hah!

“Meillä on kissa joka painaa 10 kiloa hahahahahhahahahhaha”

Mulla on mies, joka painaa 100 kiloa.

(Ja just viime viikolla tämä huudettiin sairaan hauskana läppänä perään pyörän selästä ajhahahahajhahahahaha en ollutkaan kuullut tätä koskaan aiemmin)

“Mä luulin, ettei chihut opi temppuja”

Eihän ne opi, jos ei opeta. Mutta. Vaikka temppu-CV on melkoisen maireaa luettavaa, niin nimellä on ihan turha tätä velmua kutsua, jos hän on löytänyt hyvän paikan koisia, ja ei nyt kinostele saapua paikalle. Niin, ja se on sitten eri juttu, että mistä pyykkikasasta tai huppariläjästä tämän lopulta ylipäätään löydät naamioituneena. Sen verran pieneen piiloon se onnistuu itsensä vetämään.

“Onks tää Pöpö?!?”

“Oon seurannut Pöpöä Instassa!” Tää on musta jotenkin ihan sairaan hellyyttävää. <3

“Tuo ei varmaan jaksa pitkiä lenkkejä kulkea”

No kyllä tää ihan koira on, ja viiden kilsan lenkkejäkin on tullut riipaistua ihan helposti. Mutta jos ei totuutta maalata liian ruusuiseksi, niin jarrut menee kyllä pohjaan märällä säällä, ja joskus myös syystä tuntemattomasta. Eli jep, chihuahua se silti on.

Toppi: TÄÄLTÄ*

Ja onhan sitäkin taivasteltu, että kuka nyt oikeasti antaa koiralle nimeksi Pöpö. Niin kyllä. Me annettiin. :))))))))

Kaikenkarvaista viikonloppua!

LUE MYÖS:
Isoja ja pieniä muutoksia sisustuksessa
EDELLINEN JUTTUNI:
Milloin syöminen meni jengillä näin sekaisin?

Kehittävää valmennusta:
PROVE-valmennukset käynnissä NYT! Vielä kerkeät!