REALITY CHECK: MUUTKIN MIETTII SAMOJA KUIN SÄ

*Sisältää mainoslinkkejä

“Oot niin tehomimmi, et luulin, ettei sun kaltainen ihminen tällaisia mieti”

“Ihana kuulla, että en ole ainut näiden samojen ajatusten ja huolien kanssa”

“Välillä tuntuu, että pyörittelen yksinäni näitä fiiliksiä, mut ilmeisesti en”

Tämä asia on pyörinyt nyt tasaisen tappavaan tahtiin tapetilla käymissäni keskusteluissani, viestien vaihdossa ja omissa havainnoissani. Ehkä eniten tämä jysähti omaan tajuntaani, kun kerroin blogissa vähän aikaa sitten omasta melko rajustakin burn outista, joka ajoi minut lopulta kohtuu pitkälle sairaslomalle muutamia vuosia takaperin. Tämä sekä siitä seuranneet jälkimainingit tuntuivat tulleen todella isona yllätyksenä monille siellä ruudun toisella puolella, ja tämän myötä sainkin paljon äimistyneitä viestejä, että kun “sun kaltainen ihminen” voi nähtävästi väsyä ja painia ihan kuolevaisten ongelmien parissa. Vohooi! Kyllä vain!

Ensinnäkin musta on hassua, miten minuakin osa katsoo niin ruusuisten lasien läpi. En siis tosiaan tarkoita tätä millään pahalla. Vaikka ihminen vaikuttaisi kuinka supermieheltä tai tehonaiselta tahansa, niin kukaan ei ole immuuni oman mielensä oikuille. Monesti sitä itsekin on sortunut siihen, että katselee näennäisiä menestyjiä ja ulospäin suorastaan säteileviä ihmisolentoja ruusuisten linssien läpi. Kun heillä näyttää pyyhkivän aina niin hyvin ja vaivattomasti, ja miksi itsellä tuntuu takkuavan. Kokemus on kuitenkin tuonut perspektiiviä tähän, ja ei se kenenkään meno ole koskaan niin täydellistä ja mutkatonta, miltä se ulospäin näyttää. Ja senkin olen oppinut, että kaikki on sekaisin jollain tavalla, hah!

Muutkin miettii ja pyörittää samoja ajatuksia

Faktahan on se, että me todella harvoin ollaan ainoita ihmisolentoja omien ajatustemme kanssa. Ajatuksia kun ei voi kukaan toisen kypärän läpi lukea, niin usein unohtuu, että siellä muillakin pyörii vaikka ja mitä vinttiä huuruttamassa. Huolet, murheet, stressin aiheet ja omituisen tuntuiset jopa hävettävätkin ajatukset. Näitä yritetään vähätellä, tunkea maton alle tai piilotella muilta. Eihän kukaan muu tällaisia asioita pyörittele päässään? Hmm. Kyllä muuten miettii!

Enpä rehellisesti sanottuna usko, että kukaan meistä säästyy niiltä mieltä mietittyttäviltä erikoisenkin tuntuisilta ajatuksilta, jotka tuntuvat toisinaan horjuttavan omaa palettia. Tai vähintäänkin häiriten perinteistä arjen porskuttamista ja uskoa omaan tekemiseen. Kaikista meistähän näkyy ulospäin vain se usein melko kiiltävä ja yksipuolinen ulkokuori, mutta meissä kaikissa on huomattavasti useampia ulottuvuuksia kuin se, mikä muille paistaa. Mietipä asiaa omalla kohdallasi? Kuinka paljon sun pään pyörteistä näkyy kenellekään muulle? Aivan. Sama muilla.

Et ole ainut, joka ajattelee näin

Jonkin verran olen tässä syksyn aikana sivunnut myös muitakin vinttiosaston asioita blogin puolella (ihan näin yleismaailmallisesti), ja on toisaalta tuntunut hassulta huomata kommenttien ja viestien perusteella, että kuinka yksin ihmiset tuntuvat olevan ajatuksiensa kanssa. Monille onkin usein helpotus huomata, ettei yksin pyöri ajatustensa kanssa. Mielen syövereistä puhutaan usein aivan liian vähän, ja tämän vuoksi tuntuukin olevan kadoksissa, että mikä on normaalia ja mikä ei.

Omia ajatuksia sekä tunteita hävetään ja piilotellaan aivan suotta. Tämä päänsisäinen toiminta kuulostaa tietty aina vähän summittaiselta lätinältä ja henkimaailman hömpötyksiltä, eikä ihmiset yleensä tiedä miten aiheeseen tarttua tai suhtautua. Omista ajatuksista puhuminen tuntuu vaikealta ja hämmentävältä ja varsinkin silloin, jos niissä on pieni negatiivinen katku tai pientäkin osviittaa siitä, että itsellään voisi olla “vintti sekaisin” ja ongelmissa ajatuksen kulkunsa kanssa.

Miksei ajatuksia kehdata ääneen?

Tuntuu olevan hävettävää, että tuntee rehellistä kateutta, katkeruutta, heikkoutta, alakuloisuutta, huonommuutta, epäilyä tai ristiriitaisuutta. Eihän näitä tunteita voi mitenkään blokata, ja joskus ne tuntuvat iskevän omaan kypärään hämmentävissä paikoissa ja tilanteissa, joissa ei todellakaan haluaisi niitä kohdata tai tuntea. Ja tällöin tunnetaan huonommuutta omista tunteistaan. Miksi tunnen helpotusta “väärässä” paikassa? Miksi tunnen kateutta ja katkeruutta, kun toinen onnistuu? Miksi tunnen itseni niin heikoksi, vaikka kaikki on hyvin?

No näihin mulla ei ole vastausta, mutta sen osaan sanoa, että nämähän ovat ihan luonnollisia ilmiöitä. Me emme voi vaikuttaa siihen, mitä ajatuksia tai tunteita omaan kupoliin pyörimään pamahtaa. Meillä on kuitenkin mahdollisuus opetella valitsemaan, miten niiden annetaan vaikuttaa meidän toimintaamme. Ei se ole typerää, että tuntee kateutta. Se, että antaa kateuden vaikuttaa omaan käytökseen ja kommunikointiin toista kohtaan on.

Itseäni kyllä vieläkin v*tuttaa, että kerran omista pettymyksen tunteista luottamuksellisesti avautuessani, mulle tehtiin harvinaisen jämäkästi selväksi, että noin ajattelu on ehdottoman väärin ja itsekästä. Hemmettiäkö minä sille pystyin, mitä päässäni sillä hetkellä liikkui, ja kun en kuitenkaan antanut sen vaikuttaa käytökseeni. Ei siis kannata tuomita itseään tai muita ihmisiä ajatuksista, vaan antaa tekojen ja käytöksen mitata sitä mikä on oikein ja väärin. Ja jos satut feilaamaan tässä käytöskohdassa, niin anteeksi pyytäminen ja oman käytöksensä taustojen avaaminen ei välttämättä ole yhtään huono juttu.

College: House of Brandon*

On vaan silti hassua, että miten vähän näihin omaan kupoliin tunnutaan panostettevan, vaikka selkeä tarve ihmisillä tähän on, ja jokainen kuitenkin tuntuu tiedostavan, että perskules se mieli on aika olennainen osa menoa. Myös omissa nettivalmennuksissani olen heittänyt sivujuonena vähän psyykkisen valmennuksen työkaluja ja aihepiirejä kylkeen mukaan, ja on ollut mielenkiintoista huomata, että kuinka moni on kokenut saavansa näistä jeesiä omaan elämäänsä ja tekemiseen. Ei se treenaaminenkaan ole todellakaan pelkkää fyysistä puskemista, vaan homma lähtee aiiiivan jostain muualta. Sen kun ihmiset vain oivaltaisivat.

Rohkeaa pohdintaa alkuviikkoon!

TSEKKAA MYÖS:
Haluatko menestyä vai tyytyä kitisemään?

EDELLINEN JUTTUNI:
9 x Elämän turhat mutta sitäkin tärkeämmät

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram