ME MENNÄÄN NAIMISIIN – TÄNÄÄN!

Tättärää, tänään me mennään naimisiin! Tämä neiti astelee tulevan sulhonsa kanssa tuossa tuokiossa alttarille ja vaihtaa siviilisäätyä rouvashenkilöksi! Jännittääkö? No ei nyt sentään ja totta hitossa!
Itse pian solmittavan avioliiton osalta en koe, että homma muuttuu miksikään. En koe, että se muuttaisi meidän sitoutumista ja suhtautumista toisiimme oikeastaan millään lailla. Avioliitto kun ei pelasta ongelmilta tai muuta huonoa suhdetta paremmaksi. Meille se on nimenomaan meidän päivämme, jossa päästään juhlimaan meille matkan varrella tärkeinä olleiden läheisten kanssa yhteistä jo kymmenvuotista aivan ihanaa taivaltamme ja sitä, että jos kohtalo vain suo, niin niitä tulisi vielä kymmeniä lisää. Itsehän uskon vahvasti siihen ikuisen rakkauden mahdollisuuteen, ja viitteet ovat sen verran vahvat, että nyt ollaan todellakin sen äärellä. <3
No mikäs tätä morsianta sitten jännittää? No koko juhla, mutta oikeastaan se nimenomaan vain kutkuttaa vatsanpohjassa ja hyvällä tapaa! En jaksa stressata siitä, kulkeeko päivä juuri nyt suunnitelmien mukaan. Minua ei kiinnosta, onko servetit just tai edes melkein samaa sävyä koristeiden kanssa tai että päästäänkö etenemään minuutilleen aikataulussa. Minua kiinnostavat aito tunnelma, hetkessä eläminen, ilo, hauskuus sekä ne perheenjäsenet ja ystävät siellä paikalla sekä tottakai myös tuo pian aviomieheni nimikettä totteleva parempi puoliskoni. Valehtelisin kyllä silti, jos väittäisin, ettei minua kiinnostaisi kaikki se ruoka, herkut ja juomat sekä muut järkkäillyt hupaisat kommervenkit, joten parempi ottaa tästä päivästä kaikki irti ja joka aistilla. Oijoi, tästä päivästä tulee niiiin mahtava!

Eilen laitettiin hyvällä poppoolla hääpaikka kuosiin (kiitos ja pusut kätyreillemme), ja aika näppärästi se saatiinkin suorastaan ihan törkeän hyvän näköiseksi, joten kaikki odottaa sekä kirkossa että juhlapaikalla tulevaa juhlahumua melkolailla valmiina. Kaasoille, bestmanille ja parille muulle perheenjäsenelle on nakitettu muutamat pestit, joten nyt täytyy siis tyytyä kohtaloonsa, ja antaa seremoniamestarin sekä nimettyjen asianomaisten johtaa päivää. En ole tottunut siihen, etteivät langat olisi enää juurikaan omissa käsissä, mutta kerrankos sitä! 😀
Perinteen mukaisesti häädettiin mies bestmaninsa kanssa hotelliin yöksi, ja sulhanen saa nähdä minut ensimmäistä kertaa vasta isin käsikynkässä kävelemässä pitkin käytävää kohti alttaria. Vietettiinkin siten huikean kahden kaasoni kanssa tämä edeltävä yö meidän kämpässämme (omilla perinteisillä rituaaleillamme, hahaha!), ja tämä aamu lähtee käyntiin mun kahden näiden kaasojen kanssa tujakan kahvin lisäksi sillä kuohuvalla ja suklaalla laittautumisen ohessa. Meikkipohjan taion itse, mutta hiukset (ja silmämeikin) kipaisen pistämässä hääiskuun heti aamupäivästä Primessä Umpun luottonäpeissä. Eilen aamupäivästä kävin vielä nappaamassa elämäni ensimmäiset rakennekynnet Beautiful Youssa, joten sinne meni samalla sysäyksellä tuo kynsineitsyyskin.

Kohta tämä likka onkin valmiina avioon, joten kuinka siistiä! En myöskään pysty sanoin kuvailemaan, kuinka järjettömän onnekas olen, kun pääsen naimisiin juuri tuon miehen kanssa. Miehen, jota voin kutsua parhaaksi ystäväkseni, luottokelmikseni, päivieni piristäjäksi ja totuuden torvekseni. Mies joka kuuntelee, pitää kädestä, hauskuuttaa, tukee ja kujeilee armotta kustannuksellani. Mies joka on läsnä hyvinä ja huonoina hetkinä, ja tekee elämästäni niin paljon kirkkaampaa ja rikkaampaa.
Meidän molempien vahva lottoaminen menee sen piikkiin, että mies tulee tarvitsemaan nenäliinoja huomattavasti isomman tukun kuin minä, mutta enpä usko, että minäkään kuivin silmin ja ilman meikkien korjaamista tästä päivästä selviän. Ai että. En ehkä kestä. Me mennään naimisiin, ihan oikeasti! <3

Pian sitä siis mennään!
Whoop whoop! #leivokset2018

Vilkaise myös:
Polttarit lusittu ja ensi viikolla naimisiin!

Edellinen juttuni:
Läskihanuri nainen – Hakusanat, joilla blogiini päädytty!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram
Snapchat: piiapajunen