Blast from the past eli 5 asuntoa 4 vuoden aikana
Lueskelin kolmen/neljän vuoden takaista blogiani. Silloin se tuntui niiiin huonolta, mutta nyt luin tyytyväisenä hyvin mielenkiintoisia postauksia. Mukava, että olin säilyttänyt ne tallessa. Harmittaa, että olen aivan täysin unohtanut salasanan ja käyttäjätunnuksen ensimmäiseen blogiini, jonka aloitin 9 vuotta sitten ja jota kirjoitin pari vuotta. Ne oli niitä rock’n roll päiviäni – olisi mielenkiintoista lukea sen aikaista ajatuksen virtaa.
Muistelemisen voima
Postasin edelliseen blogiini asuntoja, joissa asuin sen melkein 10 vuoden Englannissa asumisen aikana. Melkoisia “mielenkiintoisia elementtejä” sisältäviä asuntojahan ne oli (lue, melkein läävä). Muistot on hyvä kirjoittaa joskus ylös. Silloin selkeämmin huomaa, mitä kaikkea sitä on käynyt läpi ja mistä sitä on selvinnyt. Asioista, jotka tapahtumahetkellä oli jotain niiiiin kamalaa ja tuntui ylitsepääsemättömältä. Silti…tässä sitä ollaan. Vielä hengissä ja mielenterveydellisessä tilassa, jonka kanssa pystyy toimimaan. Ehkä tästäkin taudin muuttamasta elämäntilasta selviää. Vuoden päästä saattaa olla useampi kuukausi oireetonta aikaa ja tämän hetkinen suru sekä valitus vain haalea muisto.
Näistä hyvin mutkaisista aasinsilloista postauksen oikeaan aiheeseen. Eli… 5 asuntoa 4 vuoden aikana vol . Tekstit poimittu edellisestä blogista ja hieman editoitu.
Hoitsujen asuntolassa rikkomassa sääntöjä
Ensimmäinen katto pään päällä Englantiin muuttausessa oli hoitajien asuntola, jossa asuin pari kuukautta. Huoneen kiinteät kalusteet oli vuosikymmenien takaa oleva tummapuinen vaatekaappi, kirjoituspöytä sekä sänky. Huoneessa oli oma käsienpesuallas, wc ja suihkut olivat käytävän päässä, joka sattui olemaan muutamien metrien päässä huoneestani. Siiven yhteinen pieni keittiö oli huonettani vastapäätä. En laittanut ruokaa siellä kertaakaan kahden kuukauden aikana, ellei paahtoleivät tekemistä lasketa.
Hoitajien asuntolassa ei saanut olla yövieraita… tätä nyt saatettiin rikkoa usemmankin kerran kun olin vasta alkanut seurustella mieheni kanssa. Mukavia oli myös aamu kolmen aikaan tapahtuneet palohälytykset, kun jollakin oli jäänyt leivänpaahdin liian korkealle lämmölle. Hauskaahan se toisaalta oli seisoa sadan pyjamiin pukeutuneiden, unesta raa’asti herätetyiden ihmisten kanssa.
Kuvalla ei oikeastaan ole mitään tekemistä postauksen kanssa, paitsi, että se on paikallisesta eläintarhasta pian Englantiin muuton jälkeen. Halusin nähdä pingviinit. Melko paikallaan olevia otuksia. Kyseinen päivä oli myös hyyyyvin kylmä Englantilaisella mittakaavalla.
Jaettu talo on…kamala talo?
Englannissa hyvin harvapystyy asumaan vuokralla yksin ja yksiöt tai “studio apartmentsit” on aikaharvassa. Yleisin nuorempien asumismuoto on ne. ns soluasunut eli “shared
houses”. Jos niissä ei halua asua, niin sitten täytyy olla joko kumppani tai kämppäkaveri, jotta vuokran ja muut kulut pystyy maksamaan. Sinkut, jotkapystyvät ostamaan itselleen asunnon ja sitten vuokrata sitä toistamakuuhuonetta muille, kuten meidän seuraavan kämpän kanssa oli.
houses”. Jos niissä ei halua asua, niin sitten täytyy olla joko kumppani tai kämppäkaveri, jotta vuokran ja muut kulut pystyy maksamaan. Sinkut, jotkapystyvät ostamaan itselleen asunnon ja sitten vuokrata sitä toistamakuuhuonetta muille, kuten meidän seuraavan kämpän kanssa oli.
Vuokrasimme kaverini kanssa huoneettalosta, jossa asui vuokraisäntä tyttökavereineen. Toinen vuokranantajamme oli toisaalla asuva vuokraisännän sisko. Huoneet oli ihan mukavat, valmiiksi kalustetut.Englannissa onkin monissa vuokra-asunnoissa kalusteita jo valmiina. Mitäänpriimaa ne ei yleensä ole. Mutta 70-80 luvun huonekaluthan on aina ihanaa retroa,
eiksje? (voin vastata tähän, että ei)
eiksje? (voin vastata tähän, että ei)
Talo oli melkein kuin kahdessa siivessä. Meillä vuokralaisilla oli omakylpyhuone ja olohuone, mutta keittiö jaettiin vuokraisännän kanssa. Itse enpystyisi vuokraamaan ventovieraalla talostani huonetta ja antaa pitää MINUNkotia omana kotinaan. Sama juttu oli meidän vuokraisännän ja hänentyttökaverin suhteen. Asunnossa tuli usein hyvin vahvasti olo, että vuokra olitervetullutta, kunhan ei vaan näkynyt tai kuulunut. Vakityössä olevalle23-vuotiaalle se tuntui hyvin nöyryyttävältä kun piti asuamuiden kyyläävien silmien alla. Asunto oli Doone-nimisellä tiellä.Itse kutsuin sitä Doome tieksi, joku on melkein kuin doomed = tuomittu. Varsin
kuvaava nimi.
kuvaava nimi.
Yövieraita eisaanut taaskaan olla sitä sillon tällöistä vierailua lukuunottamatta. Mieheni oli yötä silloin tällöin, mutta sekin oli vuokraisännälle liikaa.
Ahdistavasta eroon
Talossa oli kaikinpuolin ahdistava asua. Laitoin todella kylmänä iltanalämmityksen päälle ja vuokraisännän nainen kävi napsauttamassa sen pois.Laitoin uudestaan lämmityksen päälle ja ei kun sama juttu. Englatilaisetsäästävät lämmityskuluissa, jos vain on mahdollista, mutta kylmänä talvi-iltana- pliis. Lämmitystä päälle!
Vuokra oli sen verran korkea, että päätimme kaverin kanssa parin kuukaudenjälkeen, että taidamme muuttaa pois ja etsiä vuokrakämpän vain meille kahdelle. Vaikka olimme allekirjoittaneetkin 6 kk vuokrasopimuksen kanssapääsimme ONNEKSI siitä eroon. Selitettiin tilanne vuokraemännälle ja hän onneksi ymmärsi tilanteen. Käsityksemme kimppakämpässä asumisesta ei ollut kohdannut hyvin kalsean nihkeän todellisuuden kanssa. Eli ei kun seuraavaaasuntoa etsimään… kolmas 6kuukauden sisään…
Tyypillistä englantilaista
“Tuomion” tie asunnon jälkeen vuokrasimme kaverinikanssa kolmion. Kaksi makuuhuonetta, olohuone, keittokomero ja kylppäri. Siihenmennessä kaikkein modernein kämppä. Koska tiesimme, että kämppä on jokatapauksessa väliaikainen, niin emme oikeastaan sisustaneet asuntoa mitenkään.Kämpässä oli jo perushuonekalut ja se riitti. 70-80- luvun huonekalut tulivat tutuksi.
Silti…Kylpyhuoneessa oli kokolattiamatto. Siis kylpyhuoneessa!Kylpyamme löytyi, mutta suihkua ei. No, mitenkäs tuollaisessa tilanteessatoimitaan. Ostetaan melkein mistä tahansa kaupasta letku, jonka toisessa päässäon suihkusuutin ja toisessa päässä kaksi liitintä, joista toinen laitetaanammeen kylmävesihanaan ja toinen kuumavesihanaan. Tiedättekös, että näitä
löytää edelleen kaupoista! Suihku asunnossa ei ole mikään itsestäänselvyys.
Meidän asunto oli yläkerrassa. Meidän ja alakerran asuntooli joskus muinoin ollut samaa taloa. Hyvin tyypillinen Englantilainen pienempi asunto. Vaihtoehdot ovat yleensä joko se kokonainen talo, jos siihen onvaraa tai sitten juuri tuohon tyyliin talo, josta on tehty kaksi asuntoa.Ongelma tuollaisissa kämpissä on aivan onneton äänieristys. Alakerranasukkaalla tuntui olevan aika viriili elo makuuhuoneen puolella. Tai sellaisenkuvan sain herättyäni useamman kerran yöllä alakerran”huudahduksiin”.
Kämppikseni aika Englannissa tuli päätökseen jakämppiksekseni tuli nykyinen kämppikseni eli mieheni. Mieheni muuttaessaasuntoon sisustin Englannissa asuntoa ensimmäistä kertaa. No, sisustin jasisustin. Sängynpeittoa, uutta verhoa jne. Ja ihan mieleton vessanpöntön kansi.
(siis nuo piikkilangat on muovin sisällä)
(siis nuo piikkilangat on muovin sisällä)
Mieheni kanssa asuimme asunnossa vain 7 kk, jolloin ostimmeensimmäisen asuntomme. Pääasiallinen syy muuttoon oli se, että pystyimmelyhentämään lainaa samalla summalla, mitä maksoimme vuokraa. Se, että asunnossamyös kummitteli saattoi ehkä myös hieman vaikuttaa muuttoon. Tavaroita tippui pöydiltä lattioille ilman selitystä ja yksin ollessa tuli aina se tunnelma, että ei ollut yksin. Makuuhuoneen ovi aukesi yön aikana itsestään. Olimme löytäneet kämppikseni kanssa muuton yhteydessä keittiön kaapin perältä hyvin karmivan valokuvan, jossa 3 melkein albiinolasta 70-luvulta poseraasi vakavin ilmein. Mieheni muuttaessa siirsimme eteisen kaappia ja sen takaa löytyi lapsen tekemä iso askartelutyö “my family tree”. Miten se oli sinne päätynyt?
Huomenna jatkuu postaus “persoonallista” asunnoistani… eli vol 2 tulossa