Miten ruokakirja syntyy?

Miten ruokakirja syntyy? Olen julkaissut kaksi ruokakirjaa, ensimmäinen Vegeä liikkujan kasvisruokaa ilmestyi syksyllä 2016 ja toinen Juures arjen voimaruokaa ilmestyi vuotta myöhemmin syksyllä 2017. Kahden ruokakirjaprojektin läpi käyneenä ajattelin jakaa kokemukseni projekteista ja vinkkini ruokakirjan tekemiseen alusta loppuun. Kerrottakoon tähän alkuun, että ruokakirjoilla ei välttämättä rikastu, mutta ne ovat hyviä käyntikortteja ruoka-alalla työskenteleville persoonille.

Oma taustani

Minulle on ollut jo pikkutytöstä asti selvää, että tulen työskentelemään ruoan parissa. Meillä ruoka-ala kulkee vahvasti isäni suvussa ja olen aina ollut innokas kokkailemaan. Kiitos alan löytämisestä kuuluu myös edesmenneelle Maija-mummilleni, jonka keittiössä sain työntää sormet taikinaan heti kun opin kävelemään. Kaikki kesätyöni ja osa-aikatyöni ovat liittyneet ruokaan. Olen ehtinyt työskentelemään leipomossa, vanhainkodin keittiöllä, torikahvilassa, Santahaminan muonituskeskuksessa, monissa kahviloissa baristana sekä peruskoulussa kotitalousopettajana. Ruoan parissa olen yhteensä työskennellyt noin 20 vuoden ajan, 15-vuotiaasta saakka.

Haaveilin kotitalousopettajan työstä jo yläasteella. Lukion jälkeen opiskelinkin kotitalousopettajaksi ja tein opettajan töitä noin 5 vuotta, mutta sitten joku selittämätön voima veti minua kohti yrittäjyyttä. Lähdin takaisin koulun penkille ja kouluttauduin ravintovalmentajaksi, nlp-coachiksi sekä personal traineriksi. Nykyään tituuleeraan itseäni terveellisen ruoan ja ravinnon moniosaajaksi. Olen päässyt mukaan erilaisiin projekteihin asiantuntijana ja tehnyt mm. tv-kokin töitä Elixir-tv-ohjelmassa. Lisäksi toteutan yksilö- ja yritysvalmennuksia, kirjoitan kasvisruokaan keskittyvää blogia, suunnittelen reseptiikkaa medioihin sekä järjestän pienimuotoisia tapahtumia ruoan parissa. Yrittäjyys on antanut minulle mahdollisuuden toteuttaa itseäni todella monipuolisesti siinä määrin, että tuskin missään palkkatyössä pystyisin samaan. Pidän vaihtelevasti työstäni ja siitä että työaikani ei rajoitu 8-16 välille.

Ruokakirjaprojekti on kuin lapsen syntymä

Sitten takaisin itse aiheeseen eli ruokakirjaprojektiin. Ruokakirjan tekemiseen kannattaa varata aikaa vähintään puoli vuotta, omat kirjani ovat valmistuneet noin 9 kuukaudessa. Moni varmaan tekee kirjaa muun työn ohella kuten minäkin ja tässä tapauksessa kirjaa tehdään silloin, kun muu työ antaa myöten, eli yleensä iltamyöhällä ja vapaapäivinä. Mieti tarkkaan onko sinulla tähän aikaa!

Kirjaprojektin aikaisia fiiliksiä voi mielestäni verrata lapsen syntymään; aluksi kaikki on todella sekavaa ja uutta, sekaan mahtuu iloa ja onnistumisen kokemuksia ja epätoivon tunteita, jopa pelkoa epäonnistumisesta. Täytyy olla vahva usko omaan visioon ja tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee, intuitiollakin voi olla oma osuutensta tässä vaiheessa.. Kun luo jotain uutta, ei voi verrata mihinkään ennalta tehtyyn tai hakea johdatusta muualta kuin itsestään.

Itsellä on molempiin ruokakirjoihin sisältynyt myös teoriaosuus ja tuota teoriaa olisinkin voinut viilata loputtomiin, mutta jossain vaiheessa oli vain päätettävä, että teksti on valmis on ja napautettava se viimeinen piste. Täytyi vain uskoa, että kokonaisuus toimii ja että se kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Ja niinhän se yleensä onkin. Pala palalta ovat kirjani valmistuneet kokonaisiksi teoksiksi. Pala palalta olen myös kasvanut äitiyteen, sillä eihän sellaiseen pestiin voi ennalta valmistautua, ainakaan täysin. Hyppy tuntemattomaan oli tiedossa molemmissa siis, sekä ruokakirjan tekemisessä, että äitiydessä.

Ruokakirjan tekemisen vaiheet

1. Kirjaidea.
2. Kustannussopimuksen hankkiminen.
3. Kuvaajan hankinta, jos et kuvaa itse.
4. Reseptien kehittely ja testaaminen.
5. Reseptikuvien suunnittelu (yleensä yhdessä kuvaajan kanssa).
6. Kuvausrekvisiitan ja astioiden hankinta.
7. Kuvauspäivien suunnittelu ja aikataulutus.
8. Kuvauspäivät; ruokien esivalmistelu, kuvauspäivän hommat ja jälkityöt.
9. Kokonaisuuden tarkastaminen, jotain lisää? Toimiiko kokonaisuus?
10. Kannen suunnittelu ja toteutus > tärkeä!
11. Teksti oikolukijalle.
12. Kuvien editointi.
13. Kirjan kaikki materiaalit taittajalle.
14. Hakemiston laatiminen. Tarvittaessa asiasanahakemisto.
15. Kirja painoon.
16. Kirja julkkareiden suunnittelu.
17. Kirjan ilmestyminen, kirja fyysisesti totta!
18. Kirjan julkkarit + muu medianäkyvyys.

 

Melko paljon siis vaiheita ruokakirjan tekemisessä..Tässä vielä muutama huomionarvoinen pointti, jotka haluan vielä projektista nostaa esille.

1. Kirjaidea. Jotta voi saada kustannussopimuksen täytyy olla hyvä idea kirjaan. Millä kärjellä sinä haluat ruokakirjan tehdä? Laadi karkea suunnitelma alustavan sisällysluettelon kera ja kerro suunnitelmassa myös hiukan itsestäsi, kuka olet ja miksi olisit hyvä tekemään juuri tämän kirjan.
2. Kustannussopimuksen hankkiminen. Jotkut ruoka-alan (jopa media-alan)  ihmiset ovat siinä onnellisessa asemassa, että heiltä suorastaan anellaan ruokakirjan tekemistä. Jos näin ei sinun kohdallasi ole, ei hätää, kustannussopimus on silti mahdollinen. Ota yhteyttä ainakin muutamaan kustantajaan. Varaudu siihen, että kaikki eivät edes vaivaudu sinulle vastaamaan, mutta jos idea on uniikki ja/tai ajankohtainen ja sinulla on jotain näyttöä osaamisestasi, niin sopimus melko varmasti heltiää. Jotkut kustantajat sisällyttävät sopimukseen kustannustoimittajan, toisilla tämä taas ei kuulu pakettiin. Kustantaja laatii kirjailijalle kustannussopimuksen, jossa mainitaan palkkio ja arvioitu aikataulu. Palkkio on yleensä ennakkoa tulevasta myynnistä ja lisäksi on tapana maksaa jokin kiinteä summa raaka-ainekuluista. Kustantajan kanssa kannattaa neuvotella myös heti alkuun, että kuka tulee kirjan taittajaksi. Ruokakirjan taittaminen on hieman erilaista hommaa kuin romaanin taittaminen, joten ole tarkkana kenet valitset!
3. Kuvaajan hankinta. On eri asia kuvata kuvia blogiin, kuin tuottaa painokelpoista ruokakuvaa. Sinulla täytyy olla kuvaaminen hyvin hallussa, jotta kuvat kannattaa ottaa kirjaan itse, hallitsetko kuvien käsittelyn? Tiedätkö mitä painokelpoiselta kuvalta vaaditaan? Jos päätät palkata kuvaajan, tutustu kuvaajan aiempaan tuotantoon ja kysy suoraan häneltä kiinnostaisiko yhteistyö. Palkkiosta kuvaaja ja kustantaja sopivat keskenään, sinun ei tarvitse siitä huolehtia. Hienoa on, jos osaat ottaa kuvat itse, siinä tapauksessa saat kuvauspalkkion itsellesi, toisaalta työ on yksinäisempää ja vastuu täysin sinulla itselläsi. Kuvaaja saa yleensä palkkansa sovittujen työpäivien mukaan eli ei ns. tekijänpalkkiota kuten kirjantekijä. Toisin sanoen kuvaajan palkka on kertaluontoinen, kun taas kirjantekijän palkkio koostuu myydyistä kirjoista ja lisäksi Sanasto maksaa tekijälle vuosittain palkkion kirjastosta lainatuista teoksista teosten lainauskertojen perusteella.
4. Reseptien kehittely ja testaaminen. Itsellä on toiminut hyvin se ajatus, että laadin kehykset kirjan reseptiikalle heti aluksi, esimerkiksi että kirjaan tulee sekä aamupaloja, välipaloja, pääruokia, että terveellisiä herkkuja. Lisäksi mietin, että minkä verran eri raaka-aineita haluan kirjassani käyttää, esimerkiksi Juures arjen voimaruokaa-kirjan halusin sisältävän reseptejä kaikista kotimaisista juureksista mahdollisimman monipuolisesti. Porkkanasta olisi voinut laatia vaikka oman kirjankin, niin monipuolinen se on käyttötarkoitukseltaan, haastavaa olikin kehittää monipuolisesti reseptiikkaa kaikista juureksista. Minulla reseptin kehittely voi lähteä liikkeelle vaikka jostain kuvasta minkä olen nähnyt somessa tai vaikka vanhasta tutusta reseptistä, josta haluan kehittää terveellisemmän ja ajankohtaisemman vegeversion. Voi olla, että uusi resepti onnistuu kerrasta tai sitten sen ainesosien ja määrien hakemiseen menee pari kokeilu kertaa.
5. Reseptien kuvien suunnittelu ja rekvisiitan hankkiminen. Ruokakuvista kannattaa olla jonkinlainen suunnitelma tehtynä kuvauspäiväksi, inspiraatiota voi hakea vaikka pinterestistä tai instagramista. Itse olin siinä onnellisessa asemassa, että molemmilla kuvaajillani oli hyvä valikoima astioita ja alustoja joita sitten käytimme kuvauksissa. Jos haluaa, niin voi yrittää hankkia sponsorin kuvausastioille, jolloin on selkeää, että käyttää koko kirjassa vaikka vain yhden valmistajan astioita ja saa siitä korvauksen tai vähintäänkin ilmaiset astiat. Itse olin hankkinut pari ruoka-aine sponsoria Vegeä- kirjaani, joilta sain helpotusta ruoka-ainekuluihin.
6. Kuvauspäivistä. Itse pyrin melko tehokkaaseen ajankäyttöön kuvausten osalta ja valmistelin ruokia mahdollisimman paljon etukäteen, yleensä jo edellisenä päivänä. Siten kuvaaja saattoi tehdä työnsä nopeasti, eikä hänen tarvinnut odotella minun valmistelevan ruokia. Kun kuvaaja kuvasi yhtä ruokaa, minä valmistelin seuraavaa. Oma tahtini oli valmistella ja kuvauttaa noin 8-10 kuvaa päivässä, työpäivän keston ollessa noin 6 tuntia.
7. Kansikuvasta. Kansi on tärkeä elementti kirjassa, sillä sen on tarkoitus herättää lukijan huomio. Kannen perusteella lukija tarttuu kirjaan ja selailee sen sisältöä. Minkä fiiliksen kansi herättää? Erottuuko kansi massasta? Mitä kansi viestittää kirjan sisällöstä? Millainen fontti sopii kirjan tyyliin? Kirjan kannen suunnitteluun kannattaa siis käyttää aikaa, sillä se voi olla yksi syy miksi lukija päättää kirjan hankkia. Oletko mediapersoona, joka tunnetaan? Siinä tapauksessa voisi olla hyvä idea, että esiinnyt itse kirjasi kannessa ruoan kanssa..
8. Kirjan viimeiset vaiheet. Kirjan tekeminen ei ole päättynyt ainakaan omalta osaltani materiaalin tuottamiseen, vaan sen jälkeen alkaa tekstin pallottelu oikolukijan kanssa. Tämä voi viedä kauankin aikaa, jos tekstissä on paljon virheitä. Lisäksi taittoon ja mm. hakemistojen tekemiseen täytyy varata aikaa. Lisäksi kustantajalla voi olla tiukka aikataulu kirjan valmistumisen kanssa erilaisten kampanjoiden vuoksi, joten kirjan viimeistelyyn liittyviin  meileihin on reagoitava nopeasti, muut työt on laitettava syrjään hetkeksi.
9. Kirjan julkkarit ja muu näkyvyys. Kustantajalla on jonkinlainen budjetti varattuna jokaisen kirjan markkinointiin, joten kysy rohkeasti mitä tukea saat heiltä esim. saatko pr-toimiston avuksesi julkaisua varten ja myynnin buustaamiseen. Tästä asiasta on kirja-alalla melko kirjavaa käytäntöä, oma kokemukseni on, että joillekin kirjailijoille markkinointiin satsataan enemmän rahaa ja joillekin taas minimi. Itse sain ensimmäisen kirjani taustalle pr-toimiston järjestämään tiedotusta, toisen kohdalla tämän hoiti kustantaja itse. Minimissään kirjasta täytyy tiedottaa suurimpia mediataloja ja saada näkyvyyttä sosiaaliseen mediaan tavalla tai toisella. Kirjan julkkareita kustantajani ei suostunut kummallakaan kerralla järjestämään, mutta sain hieman kulut korvattuna, kun järjestin julkkarit omatoimisesti. Suosittelen olemaan yhteydessä kirjakauppoihin ja kirjamessuille ja kysymään mahdollisuudesta esiintymisiin kirjan kanssa myynnin buustaamiseksi. Oma aktiivisuus kannattaa!
10. Tärkeimmät pointit. Usko itseesi ja ota askel kohti omaa unelmiesi ruokakirjaa jo tänään! Ehkä sinulla ensimmäinen askel on oman ruokablogin perustaminen tai valokuvauskurssille osallistuminen. Tai ehkä koet tarvitsevasi harjoitusta ruoan stailaamisen kanssa..Joka tapauksessa onnea matkaan!