{"id":4805,"date":"2018-10-18T15:32:51","date_gmt":"2018-10-18T12:32:51","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/?p=4805"},"modified":"2018-10-18T18:34:16","modified_gmt":"2018-10-18T15:34:16","slug":"ilmastonmuutos-kuriin-nain-syot-ilmastoystavallisemmin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/ilmastonmuutos-kuriin-nain-syot-ilmastoystavallisemmin\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutos kuriin- n\u00e4in sy\u00f6t ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisemmin"},"content":{"rendered":"

Ilmastonmuutos. IPCC:n eli hallitustenv\u00e4lisen ilmastopaneelin ilmastoraportti julkaistiin 8.10.2018. Ty\u00f6ryhm\u00e4 analysoi ja arvioi tieteellist\u00e4 tietoa ilmastonmuutoksesta, sen vaikutuksista ja hillitsemismahdollisuuksista, sek\u00e4 siihen sopeutumisesta.<\/p>\n

Raportissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6polkuja ja keinoja, joilla l\u00e4mpeneminen on mahdollista rajoittaa 1,5 asteeseen 2050 vuoteen menness\u00e4. T\u00e4t\u00e4 suuremmalla l\u00e4mp\u00f6tilan nousulla on ihmisille ja luonnolle h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4t seuraukset. Raportin keskeinen sanoma on, ett\u00e4 ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskej\u00e4 luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Havaitut vaikutukset koskevat niin ihmisten terveytt\u00e4, maa- ja meriekosysteemej\u00e4, vesivaroja, kuin ihmisten elinkeinoja napa-alueilta tropiikkiin, pienilt\u00e4 saarilta mantereille. Eniten k\u00e4rsiv\u00e4t k\u00f6yh\u00e4t maat, joiden sopeutumiskyky on heikko.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dYrityksist\u00e4 huolimatta kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat maailmanlaajuisesti ja ilmasto tulee muuttumaan. Meid\u00e4n tulee vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kyky\u00e4 hallita ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4t riskit ja sopeutua ilmastonmuutokseen\u201d, kansliap\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Jaana Husu-Kallio maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6st\u00e4 korostaa. (L\u00e4hde: Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus)<\/p>\n

\"ilmaston
Arvio ilmaston l\u00e4mpenemisest\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Miksi minun valinnoillani on v\u00e4li\u00e4?<\/h2>\n

Tekoja ilmaston hyv\u00e4ksi siis tarvitaan. No mit\u00e4 yksitt\u00e4inen kuluttaja muka voi tehd\u00e4? Paljonkin! Me hyvinvointivaltiossa el\u00e4v\u00e4t ihmiset olemme siit\u00e4 onnellisessa asemassa, ett\u00e4 meill\u00e4 on vapaus valita mit\u00e4 kulutamme ja mit\u00e4 sy\u00f6mme ja vapauteen kuuluu aina my\u00f6s vastuu. Keskivertosuomalainen tuottaa vuodessa 10 300 kg verran hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, kun vastaavasti yhden intialaisen tuottamat p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat vain noin 1700 kg. N\u00e4in ajateltuna omilla valinnoilla alkaa olla merkityst\u00e4,eik\u00f6? Tavoitteena olisi puolittaa suomalaisten hiilijalanj\u00e4lki tekem\u00e4ll\u00e4 parempia valintoja. Pienist\u00e4 puroista syntyy iso virta ja me hyvinvointivaltiossa el\u00e4v\u00e4t voimme ja meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4kin toimia esimerkkin\u00e4 k\u00f6yhemmille maille, joilta puuttuu tietotaito el\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Lue lis\u00e4\u00e4 aiheesta ; WWF: n syntilista, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 luonnonvaroja tuhlataan eniten.\u00a0<\/span><\/a><\/p>\n

\"\"
Keskivertosuomalaisen hiilijalanj\u00e4lki. L\u00e4hde Sitra.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Miksi ruoka kuormittaa ilmastoa?<\/h2>\n

Ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4t etenkin fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00e4minen sek\u00e4 maatalous. Ruoan aiheuttama ilmaston l\u00e4mpeneminen liittyy ruoan alkutuotantoon, kuljettamiseen ja my\u00f6s kaatopaikalle joutunut ruokaj\u00e4te vapauttaa kasvihuonekaasuja ilmakeh\u00e4\u00e4n lis\u00e4ten ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4vikin v\u00e4hent\u00e4minen ja lihan\u00a0k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Jos heitt\u00e4\u00e4 sy\u00f6m\u00e4kelpoista ruokaa roskiin, on ruoan ilmastovaikutukset tuotettu turhaan. Lis\u00e4ksi sy\u00f6m\u00e4kelpoisen ruoan roskiin heitt\u00e4minen nyt on vaan tosi tyhm\u00e4\u00e4, koska seh\u00e4n on sama asia kuin heitt\u00e4isi rahaa roskiin. Jos ruokah\u00e4vikki\u00e4 kuitenkin syyst\u00e4 tai toisesta syntyy, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen lajittelisi bioj\u00e4tteeseen. Kaatopaikalle joutunut ruokaj\u00e4te aiheuttaa metaanikaasuja, jotka ovat my\u00f6s yksi merkitt\u00e4v\u00e4 ilmastonmuutoksen aiheuttaja.<\/p>\n

\"ruokah\u00e4vikki\"
Ruokah\u00e4vikki\u00e4 syntyy eniten kotitalouksissa. L\u00e4hde saasyoda.fi.<\/figcaption><\/figure>\n

Toisin kuin yleisesti luullaan, suurin ruokah\u00e4vikin tuottaja ovat kotitaloudet, eiv\u00e4t suurtalouskeitti\u00f6t, kaupat tai ravintolat. Ammattikeitti\u00f6iss\u00e4 ruokah\u00e4vikki\u00e4 osataan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 paremmin kuin kodeissa. Yksi henkil\u00f6 tuottaa kotitalouksissa keskim\u00e4\u00e4rin 23 kiloa sy\u00f6m\u00e4kelpoista ruokaj\u00e4tett\u00e4 vuosittain, nelihenkisess\u00e4 perheess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa noin 100 kg ja rahassa mitattuna noin 500\u20ac (!!!) \u00a0hukkaan heitetty\u00e4 rahaa. Oletko Sin\u00e4 koskaan laskenut kuinka paljon teill\u00e4 heitet\u00e4\u00e4n sy\u00f6m\u00e4kelpoista ruokaa roskiin?Keksisitk\u00f6 sin\u00e4 tuolle 500\u20ac parempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuin roskakorin t\u00e4yte?<\/p>\n

Lihantuotanto on merkitt\u00e4v\u00e4 ilmaston kuormittaja\u00a0<\/span><\/h2>\n

Onko siin\u00e4 oikestaan mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 ruokimme el\u00e4imi\u00e4 kasviksilla, joista voisimme valmistaa itsellemme ruokaa? Yhden lihakilon tuottamiseen tarvitaan\u00a0keskim\u00e4\u00e4rin 10 kg kasviksia ja lis\u00e4ksi lihantuotanto kuluttaa paljon vett\u00e4. 10 kilolla kasviksia ruokkisi kyll\u00e4 suuremman m\u00e4\u00e4r\u00e4n ihmisi\u00e4 kuin tuolla 1 kilolla lihaa. V\u00e4est\u00f6n r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4inen lis\u00e4\u00e4ntyminen ja ruoantuotannon haasteet ilmastonl\u00e4mpenemisen\u00a0seurauksena tulevat aiheuttamaan pulaa ruoasta jo 2050- luvulla ellei aiemminkin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kaikkien maiden tulisi totuttautua kasvispainotteisempaan ruokavalioon. Kasvisten sy\u00f6nnin lis\u00e4\u00e4minen on muuten j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 my\u00f6s oman terveyden kannalta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 ruoan ilmastovaikutuksista:<\/h3>\n

Naudanliha = 15 co2\/kg<\/p>\n

Juusto = 13 co2\/kg<\/p>\n

Sianliha = 5 co2\/kg<\/p>\n

Broileri = 4 co2\/kg<\/p>\n

Lohi = 3,2 co2\/kg<\/p>\n

Silakka = 0,59 co2\/kg<\/p>\n

Kasvihuonetomaatti ja -kurkku = 5 co2\/kg<\/p>\n

Riisi = 5 co2\/kg<\/p>\n

Ohra = 0,59 co1\/kg<\/p>\n

Kananmuna = 2,5 co2\/kg<\/p>\n

Kuiva papu = 0,7 co2\/kg<\/p>\n

Vihannekset = 0,2 co2\/kg<\/p>\n

Kookosmaito = 1,0 co2\/kg<\/p>\n

Lehm\u00e4nmaito = 1,2 co2\/kg<\/p>\n

Raejuusto = 6,0 co2\/kg<\/p>\n

Margariini = 1,2 co2\/kg<\/p>\n

Voi = 4,4 co2\/kg<\/p>\n

 <\/p>\n

Testaa oma lautasesi co2 jalanj\u00e4lki: Ruoan co2-laskuri\u00a0<\/a><\/p>\n

N\u00e4in sy\u00f6t ilmastoyst\u00e4v\u00e4llisemmin\u00a0<\/span><\/h2>\n
    \n
  1. V\u00e4henn\u00e4 lihank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4 kasvisten osuutta ruokavaliossa.<\/li>\n
  2. V\u00e4henn\u00e4 juuston k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Yhden juustokilon ilmastovaikutus on l\u00e4hes yht\u00e4 suuri kuin lihantuotannolla.\u00a0<\/span><\/li>\n
  3. V\u00e4henn\u00e4 ruokah\u00e4vikki\u00e4. Suunnittele ostoslista etuk\u00e4teen ja tuunaa ruokaa t\u00e4hteist\u00e4.\u00a0<\/span><\/li>\n
  4. Hy\u00f6dynn\u00e4 pakastinta ruoan s\u00e4ilytyksess\u00e4.<\/li>\n
  5. Suosi kauppareissuilla julkisia kulkuneuvoja ja v\u00e4lt\u00e4 yksityisautoilua my\u00f6s ruokaostoksilla. Voisitko k\u00e4yd\u00e4 ostoksilla harvemmin?<\/li>\n
  6. Suosi kotimaisia raaka-aineita sek\u00e4 villimarjoja, villikalaa ja mets\u00e4sieni\u00e4.\u00a0<\/span><\/li>\n
  7. Suosi sesonkikasviksia. Tuontikasvikset ovat kuljetuksesta huolimatta el\u00e4inper\u00e4isi\u00e4 tuotteita parempi valinta.\"\"<\/li>\n<\/ol>\n

    Liity mukaan ilmastotreeniin<\/a> ja ota ilmastoyst\u00e4v\u00e4llinen ruokailu haltuun! Valittavana on my\u00f6s treenit asumisen, kuluttamisen ja liikkumisen osalta. Treenit ovat ilmaisia ja toteutetaan s\u00e4hk\u00f6postin v\u00e4lityksell\u00e4. Liitty\u00e4 voit silloin kun sinulle sopii! Torjutaan ilmastonmuutos yhdess\u00e4, t\u00e4m\u00e4 on meid\u00e4n kaikkien yhteinen asia!\u00a0<\/span><\/p>\n

    Lue my\u00f6s aiemmat artikkelini ilmastosta ja ruoasta:<\/strong><\/p>\n

    H\u00e4vikkitalkoot 1, eroon leip\u00e4h\u00e4vikist\u00e4.<\/a><\/p>\n

    H\u00e4vikkitalkoot 2. Eroon kasvisten h\u00e4vikist\u00e4.<\/a><\/p>\n

    J\u00e4ik\u00f6 leip\u00e4\u00e4 yli?\u00a0<\/a><\/p>\n

    Kev\u00e4inen vegebrunssi<\/a><\/p>\n

    Kasvimaitotuotteet tutuksi<\/a><\/p>\n

    Terkuin, Linda<\/strong><\/p>\n

    \n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Ilmastonmuutos. IPCC:n eli hallitustenv\u00e4lisen ilmastopaneelin ilmastoraportti julkaistiin 8.10.2018. Ty\u00f6ryhm\u00e4 analysoi ja arvioi…<\/p>\n","protected":false},"author":98,"featured_media":4806,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[569,524,133],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":0,"category":"treeni-ja-ravinto","themes":["kasvisruoka"],"commercial_partner":"Ilmastoinfo","thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/76\/2018\/10\/linda-pct.jpg","blog_id":76},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/76\/2018\/10\/linda-pct.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/posts\/4805"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/users\/98"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/comments?post=4805"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/posts\/4805\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4820,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/posts\/4805\/revisions\/4820"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/media\/4806"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/media?parent=4805"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/categories?post=4805"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/vegetreenari\/api\/wp\/v2\/tags?post=4805"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}