Allerginen vauva

Allergia hel*****. Termi, jonka merkitys on tullut harvinaisen selväksi menneiden kuukausien aikana. Muutamat kerrat olin ehtinyt törmätä termiin, mutta en todellakaan ollut ymmärtänyt sen merkitystä. Miten ne allergiat nyt muka niin pahoja voisi olla? Ei, en enää kummastele tai kyseenalaista. 
Meillä tilanne räjähti hiljalleen käsiin, kun aloittelimme kiinteitä hiukka yli 4kk iässä. Alku näytti ihan lupaavalle, kun bataatista ei tullut mitään ja Leo söi enemmän kuin mielellään. Suu aukesi, nopeasti opittiin nielaisemaan, niin paljon veteli kuin suinkin annettiin ja poika söi hihkuen. Bataatin jälkeen kokeilimme perunaa, joka aiheutti ensimmäiset huuto-itku-yöt. No, perunahan aiheuttaa monella vauvalla vatsavaivoja ja niin se jätettiin pois. Aikaa kului, yöt huononi, puklailu lisääntyi, itkuisuus lisääntyi, tuntui ettei mikään sose sopinut. 
Lääkärille hakeuduimme ensimmäisen kerran tammikuun puolivälissä. Kyseinen lääkäri puhui vain siedättämisen puolesta – eli syötetään oireista huolimatta pieniä määriä, että josko ei oirehtisi enää saatuaan altistuksia. Porkkanaa aloin välttelemään lääkärin mielipiteestä huolimatta, kun sen jälkeen pukla vain lensi kaaressa ja vauva oli hurjan kipeä. Sitten tippui samasta syystä mango pois ja riisi kovien kipujen vuoksi. Viimeinen tikki oli kaura, joka huudatti sydäntä särkevästi useita tunteja – silloin varasin ajan toiselle lääkärille. Tälle toiselle menimme helmikuun puolivälissä. Ja tältä toiselta aloimme hiljalleen saada oikeasti apuja. 
Ensimmäisenä tiputimme kaikki enemmän oireilevat pois – kipua aiheuttavat ehdottomasti pois, paljon puklailua aiheuttamat samaten pois. Jäljelle jäi bataatti ja luumu tässä kohdin. Kuvioihin otettiin Aito kaura (100% kaura, jossa ei muuta mukana), mustikka sekä broileri. Kaura tippui aika nopeasti pois, koska minulla oli kipua huutava vauva. Jossain kohti tajusin, että bataatti tai mustikka ummettaa. Tai molemmat yhdessä. Niitä kuitenkin pyrittiin jatkamaan, koska muuten ruokavalio olisi supistunut pieneksi ja toisaalta oirehdinta oli siedettävää. Maaliskuun alkupuolella meillä vaihtui korvike pilkotumpaan, Nutrilon Peptiin. Pepti ummetti ja teki kipeäksi. Jälkeenpäin ajateltuna kunnolla kipeäksi.
Tuli maaliskuun puoliväli ja lähetin allergialääkärillemme sähköpostia, että soittoaikamme on myöhemmin, mutta oikeasti tarvitsen ideoita jatkosta. En vain jaksa! Meillä oli helposti 6h huutosessioita, valvottuja öitä kipujen vuoksi, päiviä kun tuntui että iloinen pieni poikani oli pahasti kadoksissa ja tilalla oli vain kipua huutava klooni. Tässä kohti saimme nopeasti ajan vastaanotolle ja siellä lähetteen maitoaltistukseen. Itsehän en maitoallergiaan oikein uskonut, koska Leohan oli vedellyt tavallista korviketta kuitenkin elämänsä ensimmäiset 6kk! Lisäksi vastaanotolla saimme ohjeen lähteä kokeilemaan apteekin maidotonta korviketta.
Maitoaltistus tehtiin ja tulos ei jäänyt epäselväksi. Leo sai 170ml tavallista korvikemaitoa ja samaisena iltana kävi hyvin selväksi, että oirehtii. Aamulla lääkäri soitti – siinä kohti meillä huudettiin, puklattiin ja uloste oli vihreää. Diagnoosi: Maitoallergia, totesi lääkäri puolessa välissä selitystäni ilmenneistä oireista. Nyt peukut pystyssä, että Leon olo helpottaisi. Maitoaltistus toi meille kolme valvottua yötä ja vuorokautta, kolme huudettua päivää ja yötä, kolme hurjan paljon puklattua päivää. Hiljalleen alkaa helpottaa – viime yönä poika jo nukkui. (Ja mies hoiti yön heräämiset, syömiset, kaikki. Minä nukuin tyytyväisenä sohvalla enkä evääni liikauttanut. KIITOS.). 
Ilmeistä on, ettei meillä kärsitty Leon ensimmäisten kuukausien kohdalla välttämättä koliikista vaan siedätimme tietämättämme vauvan maidolle.. Ja nyt toivotaan, että kun maito jää pois, niin alkaisi sopia sitten erilaisia ruoka-aineita. Leo on kuitekin jo 7,5kk joten suotavaa olisi alkaa jo hiljalleen löytää muutakin syötävää kuin sopiva maito. 
Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *