Tuija Pehkonen
Tuija Pehkonen

Vinkit yksin matkustavalle ja siitä haaveilevalle

Olen saanut aivan hirvittävän määrän kysymyksiä itsekseen matkaamisesta. Moni on kirjoittanut, että haaveilee itse samasta, muttei ihan vielä ole rohjennut. Tässä mun vinkit, miten reissuun itsensä kanssa kannattaa valmistautua.

1_TuijaPehkonen_Australia_0379_smallAloita vauvanaskelin
Mun eka matka yksin oli vuonna 2013 Kap Verdelle. Viikon reissu, pakettimatka ja kohde, jossa olin jo kertaalleen aiemmin käynyt. Lisäksi tiesin, ettei kyseisellä saarella juuri ollut nähtävää, joten mun ei käytännössä tarvinnut muuta kuin maata rantatuolissa ja selviytyä viikko omista ajatuksistani. Jos olen ihan rehellinen, en ehkä nauttinut tuosta matkasta äärettömän paljon, mutta mun itsenäistymiselle se teki hyvää. Seuraava reissu tuntui jo vähän helpommalta ja mukavammaltakin. Pikkuhiljaa rohkeus ja halu itsekseen reissaamiseen on kasvanut. Mun viimeisintä kuukauden yksikseen reissaamista Australiassa en vaihtaisi mihinkään.

Uskalla kysyä neuvoa
Olipa kyse sitten reittivalinnasta, ravintolavinkistä tai oikeastaan ihan mistä tahansa, kannattaa avata suunsa ja kysyä. Mä sain ennen Aussireissuani kullanarvoisia vinkkejä maassa aiemmin reissanneilta ystäviltä ja tutuilta. Suorastaan hämmennyin ihmisten avuliaisuudesta. Moni kirjoitti pitkät pätkät lempiravintoloistaan ja suosikkimestoistaan. Sain myös ihan mielettömiä yöpaikkatarjouksia ystävien ystäviltä.

Ja tunnetusti heikolla suuntavaistollani en olisi selviytynyt jos en olisi kysynyt välillä kahteen, kolmeenkin kertaan ohjeita. Ei haitannut ja sainpa vähän harjaannusta kielitaitooni. Lopulta löysin myös aina perille.

1_TuijaPehkonen_Australia_0179_small

1_TuijaPehkonen_Australia_0191_smallGoogleMaps on paras ystäväsi
Edelliseen viitaten, tää oli mulle kultaakin arvokkaampi. Olin reissussa naimisissa GoogleMapsin kans. Mun päähän ei yksinkertaisesti jää paikat, enkä hahmota reittejä tai sijainteja, vaikka kuinka pinnistelisin. Jostain kumman syystä vasta tällä reissulla tajusin, kuinka järjettömän paljon elämää helpottava keksintö GoogleMaps onkaan. Miksi ihmeessä mä en ollut aiemmin katsonut ravintola-arvosteluita täältä tai seurannut ratikkareittiä ja oikeita pysäkkejä matkatessa julkisilla?

Toki tarjolla on myös paljon ilman nettiä toimivia karttapalveluita, kuten OffMaps. Mulla oli kuitenkin reissussa australialainen pre-paid -liittymä, niin sain nautiskella GoogleMapsista lähes koko reissun.

Uskalla olla nössö
Usein kuulee tarinoita yksin reissaavien uskomattomista seikkailuista, kymmenistä uusista ystävistä ja mielettömistä sattumuksista matkan varrella. Kaikkea sitä on luvassa, jos haluaa. Mulle kuitenkin yksin matkaamisessa tärkeää on rauhoittuminen ja oma aika. On mahtavaa kuulla ihmisten tarinoita ja tutustua uusiin tyyppeihin, mutta lähtökohtaisesti on myös mahtavaa ihan vain olla ja relata. Kaverin kanssa matkatessa paine tekemisestä, aktiivisena ja sosiaalisena olosta on suurempi, mutta kun matkustat itsesti kanssa voit tehdä mitä huvittaa. Tai olla tekemättä. Usein mä valitsen jälkimmäisen ja keskityn sosialisoimaan sitten Suomessa ystävieni kanssa.

1_TuijaPehkonen_Australia_0224_smallLuota itseesi ja muihin ihmisiin
Ei kenenkään järkevän yksinmatkaajan kannata ottaa turhia riskejä tai heilua yötä myöten kadunvarsilla tai kapakoissa. Mä en tykkää ollenkaan mennä baareihin pyörimään itsekseni. Mitä ihmettä mä siellä tekisin? Ja varsinkin yksinmatkaavana naisena olen kyllä iltaisin liikkuessa hyvin tietoinen ympäröivästä maailmasta ja pikkuisen varuillani.

Liioiteltu varovaisuus kanattaa kuitenkin jättää kotiin. Usein vaisto kertoo, voiko tapaamiinsa ihmisiin luottaa ja ainakin omalle kohdalleni on sattunut järjettömän monta kilttiä, pyyteettömän avuliasta tapausta. Suomalaiseen kulttuurin ventovieraiden auttaminen ei ehkä kuulu, mutta monessa muussa maassa meininki on ihan toinen. Kannattaa antaa uusille ihmisille mahdollisuus ja luottaa tilanteisiin. Se typerä klisee, että kaikki kyllä järjestyy, on ihan totta. Lupaan, että huomaat sen yksin matkatessa.

Unohda kamera, kännykkä ja Suomi hetkeksi
Älä huolehdi kameran kantamisesta tai puhelimen akun loppumisesta. Keskity ennemmin tallettamaan maisemat mieleesi ja hetket sydämeesi. Matkatarinat toimivat kotona kerrottuina ihan hyvin ilman kuviakin. Mä olen tykännyt laittaa raportteja myös instastoryyn, mutta muuten en nauti puhelimen tai kameran kanssa säheltämisestä reissussa. Biitsillä voi ihan hyvin makoilla ilman kännykkää ja ainahan sen saa kätevästi vaikkapa lentokonetilaan, jos haluaa varmuudeksi pitää mukanaan.

1_TuijaPehkonen_Australia_0506_smallAnna itsellesi ja ajatuksillesi aikaa
Yksi parhaista asioista itsekseen matkalla olemisesta on, että seuranasi on vain omat ajatuksesi. Se on monelle meistä myös yksi vaikeimmista asioista. Mä olen huomannut, että asioita sen sen kummemmin tarvitse pohtia. Ajatuksia alkaa tulla ja mennä ja usein aivot alkavat ikään kuin itsestään järjestellä juttuja paikoilleen ja oikeisiin mittasuhteisiin. Välillä kirjoitan sydämeni kyllyydestä ilman sen syvempää tarkoitusta. Välillä makaan kaksi tuntia musiikkia kuunnellen ja ehkä kaikista parhaimpia ovat ne hetket, kun saan ihan yksin kuunnella ja katsella meren kohinaa.

1_TuijaPehkonen_Australia_0357_small

1_TuijaPehkonen_Australia_0560_small

Tärkein neuvoni kuitenkin on, että uskalla lähteä reissuun itsesi kanssa. Et sä siellä kuitenkaan kohtaa mitään sen pelottavampaa muuta kuin itsesi.

nimmari

Kuvat: supertaitava Mette Kortelainen. Muuttaispa hän Suomeen pian.

Kommentit (1)

  1. Laura

    Aivan huippua kun kirjoitit aiheesta! Oon haaveillut yksin matkalle lähtemisestä jo jonkun aikaa, mutta tuntuu, että ihmiset ympärillä tätä halua ovat niin suureen ääneen ihmetelleet, että on iskenyt pakokauhu. Mä myös myönnän ajatelleeni, että olenko jotenkin säälittävä kun haluan yksin reissuun, mutta minussa ainakin asuu sisällä pieni nuuskamuikkunen ja haluan ehdottomasti kokeilla omia rajoja. Nyt ensimmäistä reissua suunnitellessa matkakohde on itselleni hyvin tuttu kohde ja samalla tosi rakas paikka, mutta juuri tuo tuntuu hyvältä, että voisi vain olla yksin omien ajatusten kanssa ja maata altaalla vaikka koko päivän? Ehkä nyt sun innoittamana varaan lennot ja alan suunnitella matkaa todenteolla ja ehkä kerron ihmettelijöille vasta pariviikkoa ennen lähtöä, että saan rauhassa haaveilla ilman heidän kauhuskenaarioitaan! Loppuun vielä kiitos mahtavasta ja inspiroivasta blogista! Olet aivan timanttia!???

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *