Tuija Pehkonen
Tuija Pehkonen

Mikä tässä syksyssä on ihaninta?

Aika moni tuttu on haikein mielin ehtinyt harmitella liian nopasti ohi hurahtanutta kesää. Ja olenhan minäkin ehtinyt mennyttä kesää hehkuttaa, siitä iloita ja hihkua. Oli se ihana, vaikkei aurinko paljon lämmittänytkään. Onneksi ehdin piipahtaa sillä legendaarisella Barcelonan reissulla keräämässä paitsi upeita (noloja?) muistoja myös hankkimassa vähän brunaa.

DSC_7632Mutta on tässä syksyssä jotain taikaa. Mulla on sellainen olo, että haluaisin laitella kaiken ihan tismalleen tarkasti paikoilleen, saada kuntoon, korjata ja fiksata. Tiedätkö, kunnostaa kodin jokaisen pikkuisen sopen ja myös tän neidon jokaisen vähän repsottavan tavan ja tottumuksen. Olen varannut tälle viikolle hammaslääkärin, kampaajan ja vyöhyketerapian (jossa käyn tosin säännöllisesti – auttaa mulla ainakin vähän kaikkeen ja toimii melkein terapeuttisena istuntona). Olen laittanut vakuutusasioita kuntoon, kerännyt ylimääräisiä vaatteita pois kaapista ja lajitellut niitä UFFille ja kirppikselle. Olen listannut todo-listaan hirveän määrän rästihommia, jotka aion lähiviikkoina (tai ainakin kuukausina) saada tehtyä. Miten mulla esimerkiksi vieläkin on kolme Ikea-hyllykköä kasaamatta? Miten ne jäävätkin tuonne sängyn alle pölyttymään niin järjettömän helposti, jos ei heti kaupasta kotiuduttua ole nikkarifiiliksellä? Jännä homma, että mä en ole ollut…

Mä inhoan pyykinpesua, imurointia, roskien kantamista, pullojen viemistä ja paperikasojen selvittelyä. Näissäkin olen tsempannut viime viikkoina ihan hurjasti. Oikein tunnen, miten olen vastuullinen ja järkevä aikuinen. Jotenkin mä olen nauttinut kaikesta siitä tuon hullunkurisen hulttiokesän jälkeen.

DSC_7638Mä aloin käydä uudella salilla, johon ihastuin jo ensivisiitillä. Olen muuttanut alkukesästä, joten lempi- ja vakkarimestoja ei vielä ole ehtinyt muodostua montaakaan oikein millään saralla. Onneksi Core ja Tumpin tappotreenit vakuuttivat mut.

Ja Levainissa mä tulen viihtymään syksyn pimeinä iltoinakin. Tai ehkä ennemmin aamuina. Silloin se on parhaimmillaan. Pitkääkin tutustua tän syksyn aikana kunnolla Punavuoren raflatarjontaan. Mä olen ihan turisti täällä vielä.

Ai että. Tää syksy on niin ihanaa aikaa.

Muistatko, kun sanoin kesällä odottavani sadepäiviä, että saisin hyvällä omatunnolla maata sisällä katsoen Netflixiä? Syksyllä tätä ei tarvitse edes toivoa. Näitä päiviä tulee pyytämättä. Ja yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että silloin tällöin voi päättää vaikka sään mukaan, että tänään on syy pitää rokulipäivä. (Ja kyllä, se tieternkin tarkoittaa sitä, että seuraavat päivät painetaan duunia entistä pidempään. Mutta siltikin välillä on hyvä muistaa ihan vain rokuloida.)

Entä sitten syysneuleet? Mä pinosin omani kahteen kauniiseen kasaan samalla, kun järjestelin vaatekaappini. Tietenkin järjestelin, koska syksyllä kaappien on syytä olla järjestyksessä.

DSC_7653

DSC_7627Onni on neljä vuodenaikaa. Olen jouluihminen henkeen ja vereen ja talvinen, lumen tupruttama maisema on mielestäni kauneinta maailmassa. Keväällä mä herään henkiin ja tunnen, miten energia alkaa virrata. Mä saan eniten aikaan keväisin. Ja tottakai rakastan lämpöä, aurinkoa ja kesän mukanaan tuomia hymyjä. Mutta silti mä taidan olla syysihminen, joka istuu niin kovin mielellään villasukat jalassa kynttilän valossa.

Nautitaan.

nimmari

Kuvat otti iiiiihana Tickle Your Fancyn Sara.

Ps. Unohdinko mä jotain ihanaa syksystä? Kerro, mikä sun mielestä on ihaninta.

Kommentit (2)

  1. Hetukka

    Ensin on sanottava kiitos aivan ihanasta postauksesta! <3 Postauksen kuvat ovat mahtavia piristäjiä, alkaa itseäkin hymyilyttää kuvia katsoessa. Ite en välitä kaikkien "kesä on nyt loppu" -höpötyksistä, vaan nautin syksyn tulemisesta. Pääsee viettämään kavereitten kanssa koti-iltoja hyvän ruoan ja viinin seurassa, ja lenkkeilemään viileinä syysaamuina. Erityisen innoissani olen tulevista aamulenkeistä, koska lenkki-intoa lisää viileä sää ja lämmin pukeutuminen 🙂 Ja tunnistan itseni tuosta vimmasta saada kaikki järjestykseen ja todo-listat tehtyä! Mukavaa syksyn odotusta Sinulle 🙂

    • Tuija Pehkonen

      Heipsan Hetukka,

      Mahtavaa, että luet tätä ja mikä ihana palaute tämä olikaan. Hymyilen täällä maireasti. Toivottavasti säkin hymyilet siellä! 🙂

      Tuija

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *