Terveelliset herkut
Terveelliset herkut

Rennosti syömisen taito

Lueskelin tässä omia vanhoja blogi-tekstejäni ja haluan nostaa sieltä uudelleen esiin mielestäni edelleen erittäin ajankohtaisen kirjoituksen vuodelta 2016. Rennosti syömisen taito, jonka kopioin tähän tekstin yhteyteen. Somen puolella on viime päivinä herättänyt runsaasti keskustelua ylipäätään se että voiko Terveelliset herkut blogin reseptejä julkaista Keskisuomalaisen lapsille suunattulla Killin puuhat-palstalla. Jos haluat osallistua keskusteluun Instagramissa tästä, Facebookissa tästä.

Alun alkaen olen aloittanut tämän blogin puhtaasti itsekkäistä syistä ihan itseäni varten. Lapsen syntymän myötä halusin siivota ruokavaliosta ylimääräiset hötöt pois ja koin sen ensisijaisesti koskevan valkoista energiaköyhää valkoista vehnäjauhoa sekä valkoista sokeria. Nämä olen pyrkinyt korvaamaan muilla sokereilla / makeuttajilla sekä muilla ravinteikkaimmilla viljalajeilla. Edelleen kirjoitan näitä reseptejä yhtä itsekkäistä syistä, hienoa vain jos moni muukin saa niistä inspiraatiota.

Terveellisyys voi merkitä eri ihmisille eri asioita. Toiselle terveellinen ruokavalio on gluteenitonta, toiselle se on täysin vegaanista, toiselle rasvatonta jne. Täällä blogista löytyy varmaan reseptejä jokaiselle näistä. Tervelliset herkut sisältävät myös sokeria (ei valkoista), rasvaa ja viljoja ja voivat olla paljon syötyinä myös ns. epäterveellisiä.

Omassa suvussani on runsaasti diabeetesta, sekä sydän- ja verisuonitauteja ja koen että näin 38 vuotiaana haluan ehdottomasti kiinnittää jo asiaan huomiota omassa ruokavaliossani, ennaltaehkäisevästi syöden mahdollisimman monipuolista ruokaa. Valkoinen vehnäjauho auheuttaa itselleni turvotusta ja muita suolisto-ongelmia, joten olen myös tästä syystä halunnut löytää muita vaihtoehtoja omaan ruokavaliooni samalla inspiroiden muita asiasta kiinnostuneita blogin perustamisen aloittamisesta alkaen. Tänä päivänä on mediassa erityisesti nostettu esiin kehon matala-asteinen tulehdus, jonka yhteydessä useissa eri tutkimuksissa viitataan myös terveelliseen ruokavalioon, sekä tässä yhteydessä sokerin vähentämiseen ja valkoisten viljojen korvaamiseen muilla terveellisimmillä vaihtoehdoilla.

5-vuotiaan pojan äitinä totta kai haluan tarjota lapselleni myös parasta mahdollista ruokaa, herkkuja unohtamatta. Kyllä meillä(kin) syödään karkkia ja muita herkkuja aina välillä, mutta kyllä haluan osallistaa lapsen myös ruoanlaittoon tavalla tai toisella ja opettaa hänet arvostamaan ruokaa. Mun suurin kriitikko ruoille löytyy siis kotoa. Kun meillä syödään esimerkiksi itseni valmistamia herkkuja ei mulla ole missään vaiheessa tarvetta korostaa lapselle mitä raaka-aineita nämä terveelliset herkut EIVÄT sisällä, vaan ilolla maistellaan ja herkutellaan täälläkin hehkuttamiani reseptejä.

 Mistä terveelliset herkut blogi on tehty?

ja tässä sitten vielä tuota tekstini rennosti syömisen taidosta:

Siellä ruudun toisella puolella on suuri joukko terveellisiin elämäntapoihin vihkiytyneitä lukijoita. Nyt perustavanlaatuinen kysymys jokaiselle teistä, käsi sydämellä, kuinka moni voi rehellisesti sanoa syövänsä rennosti? Vai onko syöminen tosi kurinalaista, mistään ei saa lipsua ettei vai tapahdu perustavanlaatuista vahinkoa? Syötkö terveellisesti vaikka et haluaisi? Onko syöminen kaloreiden tai makrojen laskemista?

Syötkö ilman ruokavalio-ohjeita, sitä mitä mieli ja keho pyytää? (Eikä sekoiteta mielen haluja nyt mielihaluihin. Jos siltä kysyttäsiin se haluaisi esiesiemme tapaan paljon energiaa, rasvaa ja sokereita.)
Jos näin – onneksi olkoon- olet jo saavuttanut rennosti syömisen taidon!

Meille muille tavallisille tallaajille voi toisinaan olla hyvin vaikeaa tunnistaa niitä kehon viestejä. Harvoin sitä tunnistaa edes kehon nestevajausta, ennen kuin on jo todella jano, syömisestä nyt puhumattakaan. On kiire, stressi, syömisen ohella myös saatetaan katsella televisiota, pyöriä somessa tai lukea lehteä. Ajatus on muualla kuin itse syömisessä ja tulee huomaamatta syötyä paljon enemmän kuin piti. Kehon viestit sekoittuvat, eikä me edes useimmiten huomata niitä.

Syötkö silloin kun sinulla on nälkä? Tässä piilee ainakin omalla kohdallani vaikeus. Mieluummin syön suunnilleen aikataulun mukaisesti aamupalan, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan kun jään odottamaan sitä nälkää. Vaikeus on siinä, että annan tällöin nälän kasvaa jo niin suureksi että järkevästä syömisestä on millään tapaa enää hankalaa tai jopa mahdotonta pitää kiinni. Toisaalta itsepäinen mieleni sanoo, että kello ei koskaan saisi sanella minulle sitä koska syödään.

Yritän koko ajan syödä entistä rennommin. Tämä toki vaatii aikaa ja opettelua. Rento syöminen ei tarkoita tiukan syömisen vastakohtaa!  Rennosti syömisellä tarkoitan sitä, että voin syödä hyvin, itseni kylläiseksi valitsemalla hyviä, monipuolisia ja terveellisiä vaihtoehtoja. Tarkoituksena ei ole että voisi mennä siihen toiseen ääripäähän, jolla ei ole mitään merkitystä mitä suuhunsa laittaa, ehei. Halun olla terve ja voida hyvin.

Alottaessani elämäntaparemontin oli oma ruokavalio hyvinkin tiukka eikä se sallinut juuri poikkeamia. Jos olet elämässäsi noudattanut yhtäkään dieettiä, voin sanoa että mielesi palaa taatusti noihin annettuihin ohjeisiin. Koska jos olet joutunut elämässäsi koskaan taistelemaan kiloja vastaan olet varmasti tottunut miettimään ruokaa – ja paljon. Monen elämäntapamuutoksen kynnyksellä olevan kohdalla lienee hyvinkin samanlaista. Aluksi ei uskalleta poiketa siitä ruokavaliosta yhtään joka on tuottanut tuloksia, peläten että nyt on samontein paluu entiseen.

Monella voi olla myös jopa aivan järjettömiä ennakkoluuloja tiettyjä ruoka-aineita kohtaan. Omalla kohdalla tällainen oli pitkään niinkin pelottava ruoka-aine kuin banaani. Vuosia, vuosia sitten ollessani jollakin dieetillä banaania pidettiin todella syntisenä. Lehdissä taisi olla jopa samaan aikaan jokunen artikkeli siitä, kuinka turhia kaloreita, kuten banaanien syöntiä kannattaisi välttää. Järjetöntä, mutta todella hyvin mieliin iskostuvia asioita. Monella tällaisia välteltäviä ruoka-aineita tuntuu olevan esimerkiksi hyvät rasvat (pähkinät, siemenet, avokadot jne), jotka ovat välttämättömiä elimistöllemme.

Rennosti syömisellä haen ainakin omalla kohdallani joustavuutta. Yritän rakentaa tervettä järkevää loppuelämän kestävää suhdettä ruokaan. Ei mitään rajottunutta, pelon sekaista tai syyllistävää suhdetta. Ruoka ei ole minulle vain polttoainetta, mutta en halua sen myöskään olevan palkinto tai lohdutus. Ja voin sanoa, että kun tarpeeksi kauan antaa itselleen aikaa toteuttaa järkevää syömistä, jaksaa tehdä niitä terveellisiä valintoja niistä tulee myös arkipäivää, eikä niiden eteen tarvitse hirveästi ponnistella. Runsaasti kasviksia, hyviä hiilihydraatteja ja rasvoja sekä monipuolisesti proteiineja. Ja tiedätkö mitä, kun pystyt rakastamaan itseäsi sellaisena kuin olet on huomattavasti vaikeampaa myöskään pönkittää ruoalla sellaisia osa-alueita jotka voisi ratkaista muutenkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *