Miten tunnistaa sairastuttava reippaus ja vaativuus?

Sairastuttava reippaus voi pukeutua aikaansaamisen asuun. Itselle on helppo uskotella, että kun saa paljon tehdyksi, on reipas ja hyvä ihminen. Ympäristömme tukee tällaista tehokasta ja aikaansaavaa otetta, mikä voi lisätä nälkää tehdä ja suorittaa enemmän, vaikka olisi jo liian kuormittunut.

Sairastuttavan reippauden juurilla

Liiallinen, vahingoittava reippaus on voinut saada alkunsa lapsuuden kasvuympäristöstä. Reippautta osoittamalla lapsi on saattanut hakea tyydytystä emotionaalisille tarpeilleen, kuten arvostuksen ja rakkauden tarpeille.

Sairastuttavaa reippautta lisää myös liiallinen pyrkimys pärjätä yksin ilman toisten ihmisten apua. Jos jo hyvin pieneltä lapselta on odotettu pärjäämistä omin avuin, hän on ehkä oppinut, että muiden puoleen ei kannata tai voi kääntyä vaikeissa tilanteissa.

Vaativan aikuisen toimintatavat lapsen kasvuympäristössä ovat voineet olla aikaansaamista ja tehokkuutta arvostavia. Aikuisella on voinut olla korkeat tavoitteet, taipumusta perfektionismiin tai hän on saattanut edellyttää asioiden hoitoa moitteettomasti, tiettyjen standardien mukaan ja mielellään ripeästi.

Ympäristömme voi ylläpitää tai edistää aikuisen liiallista reippautta sillä, että se hyljeksii sairautta, kipua, väsymistä, epätoivoa ja muita elämän inhimillisiä osa-alueita. Tutkija Ilona Suojanen on kirjoittanut onnellisuuden pakosta ja onnellisuusnaamiosta, joka puetaan kasvoille huolimatta siitä, mitä mielessä tai elämässä on meneillään, koska ympäristö suosii enemmän onnellista kuin väsynyttä tai kipeää ihmistä.

Mistä voi tunnistaa sairastuttavan reippauden?

Sairastuttava reippaus ja vaativuus synnyttää usein paineen tunnetta, vaikeutta hiljentää vauhtia ja liiallista kriittisyyttä itseä tai muita kohtaan. Liiallisen reippauden johdosta terveys voi kärsiä ja mielihyvän ja rentouden kokemukset hävitä. Vaativuus ja ylikriittisyys voivat näkyä esimerkiksi

• ajan ja tehokkuuden kanssa askarteluna, jatkuvana haluna saavuttaa enemmän,
• jäykkinä sääntöinä ja elämän täyttävinä “pakkoina” tai
• perfektionismina, liiallisena yksityiskohtiin paneutumisena ja oman suoriutumisen aliarviointina.

Sairastuttavasta reippaudesta voivat kertoa myös seuraavat väittämät:

• Minulla on niin paljon tehtävää, että aikaa rentoutumiseen kunnolla ei jää.
• Yritän pitää lähes kaiken täydellisessä järjestyksessä.
• Minun on täytettävä kaikki velvollisuuteni.
• Ihmissuhteeni kärsivät, koska vaadin itseltäni niin paljon.
• Terveyteni kärsii, koska painostan itseäni suoriutumaan hyvin ja menestymään.
• Kun teen virheen, ansaitsen ankaraa arvostelua.
• Tunnen olevani jatkuvan saavutus- ja suorituspaineen alaisena.
• Tingin mielihyvästä ja ilosta täyttääkseni vaatimukset.
• Yritän aina parastani, riittävän hyvä ei kelpaa minulle
• Otan jatkuvasti paineita siitä, että saan asiat hoidetuksi.
• Yritän pärjätä itse, pyydän harvoin apua.
• Minulla on usein kiire.

Toisin toimimisen opettelua

Sairastuttavaan reippauteen liittyvien ajatusten ja toimintatapojen työstämisen voi aloittaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

1. Katso edellä olevaa väittämien listaa. Mitkä väittämät nousevat omassa elämässäsi voimakkaimmin esille?
2. Pohdi sitten jotain tilannetta elämässäsi, joka liittyy väittämiin. Millaisia ongelmia tilanteet aiheuttavat? Aiheuttaako jokin toimintatavoistasi niin paljon kielteisiä seuraamuksia, että olisit valmis ja halukas muuttamaan jotain elämässäsi ja opettelemaan toisin toimimista?

Kun olet tiedostanut ongelmia aiheuttavan ajattelu- ja toimintatapasi, etene pienin askelin kohti toisin toimimista. Esimerkiksi:

• Jätä kalenteriisi tyhjää aikaa. Käytä sitä johonkin ei tavoitteelliseen tekemiseen, kuten läheisten kanssa olemiseen tai muuhun mieleiseen puuhaan.
• Tee jokin valitsemasi asia tarkoituksella epätäydellisesti.
• Jos olet yleensä vaativa tai kriittinen muita kohtaan, anna jollekin ihmiselle myönteistä palautetta, vaikka hän ei olisi toiminut sinun mielestäsi täydellisesti oikein.

Jos muistat lapsuudestasi tilanteen, jossa olet toiminut väittämän kuvaamalla tavalla, voit käydä tilannetta läpi esimerkiksi kirjoittamalla siitä itsellesi. Kirjoita suodattamatta oma kokemuksesi ja tunteesi tapahtuneesta. Miksi toimit lapsena niin kuin toimit? Kirjoita myös siitä, millaista tukea olisit tilanteessa tarvinnut ja miten olisit toivonut aikuisen toimivan.

Vaikka jo pidemmän aikaa kestäneen ajattelu- ja toimintatavan muuttaminen on mahdollista, se vie usein aikaa. Kyse ei lopulta ole pelkästä toisin toimimisesta, vaan siitä, että emotionaaliset tarpeet tulevat huomioiduksi eikä niitä kompensoida suoritteilla ja liiallisella reippaudella.

Lue myös

Kehon ylivireystila ja fyysisiä oireita

Kun elämäntapa uuvuttaa

Viekö kiireinen arki ja stressi kyvyn keskittyä?

Seuraa blogia Facebookissa

Lähteenä käytetty kirjaa Young et al. Skeematerapia.

Kuva: Aaron Blanco Tejedor