Miten tunnekokemukset voivat vaikuttaa terveyteen?

Emotionaalinen stressi edesauttaa erilaisten sairauksien syntymistä. Tunteiden prosessointi on vahvasti yhteydessä hormoni- ja immuunijärjestelmään ja hermostoon, joten emootioita ei voi jättää huomiotta sairauksien osatekijöinä. Keho-mieli -yhteys on erottamaton. Myös lapsuuden tunnekokemuksilla on vaikutusta myöhempään elämään ja terveyteen.

ACE-tutkimus ja lapsuuden haitallisten kokemusten seurauksia

Monella sairaudella on yhteys lapsuuden negatiivisiin kokemuksiin. Suuri ACE-tutkimus (Adverse Childhood Experiences) käynnistyi 1995, kun yli 17 000 ihmiseltä kysyttiin heidän lapsuudenaikaisia kokemuksia. Kysyttävät asiat liittyivät mm. henkiseen tai fyysiseen väkivaltaan tai alistamiseen ja vanhempien ongelmiin. Melkein 66% vastaajista raportoi vähintään yhden lapsuusajan haitallisen kokemuksen ja 20% kertoi kolmesta tai yli kolmesta haitallisesta kokemuksesta.

ACE-tutkimuksissa selvisi, että lapsuuden haitalliset kokemukset johtivat riskiin sairastua tiettyihin sairauksiin. Näitä olivat mm. autoimmuunisairaudet, toistuvat päänsäryt, masennus, iskeemiset sydänsairaudet, alkoholismi ja tietyt keuhko- ja maksasairaudet. Mitä enemmän haitallisia kokemuksia oli, sitä suuremmaksi kasvoi riski sairastua myöhemmin. Toistuvien haitallisten kokemusten aiheuttama krooninen stressi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten geenit aktivoituvat ja toimivat.

Lääkäri Gabor Maté huomasi hoitaessaan potilaitaan, että samat asiat tulivat esiin tiettyjen potilaiden kertomuksissa. Potilaiden kertomuksissa toistuivat jatkuva suorittaminen, tunteiden tukahduttaminen, miellyttäminen ja muiden odotuksiin vastaaminen. Lapsuuden aikaiset haitalliset kokemukset olivat myös usein kertomuksissa mukana. Maté on kirjoittanut ja puhunut paljon emootioiden yhteyksistä eri sairauksien ja addiktioiden syntyyn.

Suomalaisessa laajassa FinnBrain-tutkimuksessa pyritään selvittämään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Yhtenä tutkimusaiheena on varhaisten lapsuuden kokemusten vaikutus kehon stressijärjestelmän (HPA-akselin) kehittymiseen. Tutkimuksissa selvitetään myös stressijärjestelmän toiminnan yhteyttä mm. suolistomikrobiston koostumukseen ja infektioalttiuteen.

Mitä voi tehdä aikuisena?

Jos lapsuudessa on kokenut haitallisia kokemuksia, vihan tunteiden työstäminen ja vaikeiden tunnekokemusten tai traumojen käsittely esimerkiksi psykoterapiassa voi olla tarpeen. Aikuisena itsestä huolehtiminen on kaikkein tärkein tehtävä, ei menneisyyden murehtiminen.

Tärkeintä olisi ensin tiedostaa, että omat fyysiset ongelmat voivat olla yhteydessä emotionaalisiin ongelmiin ja tunnekokemuksiin. Jo puhjenneiden fyysisten sairauksien asianmukainen (lääke)hoito on tietysti tarpeellista. Kuitenkin sairauksien oirehdintaan tai pahenemiseen voi vaikuttaa stressitasoja vähentämällä ja tunnetason ongelmiin pureutumalla.

Tässä listattuna asioita, joihin kannattaa paneutua:

1.Kehon stressitasoon vaikuttaminen.

Stressin vähentäminen kehosta on hyvin oleellista terveyden ylläpitämisen ja jo puhjenneiden sairauksien hoidossa. Olen kirjoittanut aiemmin mm. vagushermon stimuloinnista ja rentoutusharjoituksista. Itse stressitekijöiden vähentäminen elämästä mahdollisuuksien mukaan on tietysti myös avainasemassa.

2. Haitallisten uskomusten ja tunnelukkojen purkaminen. 

Haitallisia uskomuksia ovat esimerkiksi uskomukset siitä, että on jatkuvasti suoritettava jotain. Myös esimerkiksi täydellisyyteen pyrkiminen ja miellyttäminen lukeutuvat haitallisiin uskomuksiin. Olen kirjoittanut aiemmin tunnelukoista ja niiden tunnistamisesta. Tunnelukoissa on kyse haitallisten uskomusten ja sisäisten mallien aiheuttamista emootioista. Voit myös lukea tekstin toisten ihmisten auttamisesta oman jaksamisen kustannuksella. Mille asialle tai kenelle et sano ei?

3. Vihan ja kielteisten tunteiden tunnistaminen ja säätely. 

Etenkin vihan, mutta myös muiden kielteisten tunteiden säätely on asia, joka kannattaa opetella. Kielteisten tunteiden tukahduttaminen on omiaan lisäämään riskiä sairastumiseen, mutta niin on jatkuva raivostuminenkin. Omien rajojen esille tuominen ja tunteiden nimeäminen ja hyväksyminen ovat tie parempaan tapaan käsitellä kielteisiä tunteita. Olen kirjoittanut vihan tunteista tässä kirjoituksessa. 

4. Turvallisten ihmissuhteiden luominen.

Turvallisia ihmissuhteita kannattaa pitää yllä tai yrittää etsiä. Turvallinen ihminen voi olla joku, joka näkee sinut arvokkaana ilman vaatimuksia ja joka osaa kuunnella ja myötäelää. Lapsuudessa opitulla kiintymysmallilla on osansa siihen, millä tavoin toimimme ja miten tunnemme aikuisena. Olen kirjoittanut aiemmin kiintymysmalleista ja niiden vaikutuksesta aikuisena.

5. Myötätunnon harjoittaminen itseä kohtaan.

Joskus pahin arvostelijamme ja kriitikkomme löytyy peiliin katsomalla. Itseään kannattaa katsella myötätuntoisin silmin. Itsemyötätunnon harjoittamisesta on paljon hyötyä. Voit lukea tekstin itsemyötätunnosta täältä.

Jatkuva tehokkuus saattaa kääntyä jossain vaiheessa itseä vastaan, ja ikuinen reippaus voi muodostua riskiksi omalle terveydelle. Kenenkään ei tulisi pitää hyvinvoinnistaan huolta vain sen takia, että kestäisi enemmän stressiä ja painetta. Itsestä huolehtimisen pitäisi lähteä ajatuksesta, että pidämme itseämme arvossa ja haluamme voida hyvin.

lapsuuden kokemusten vaikutus myöhempään elämään

Lähteet:

About the CDC-Kaiser ACE Study

Gabor Maté. When the Body Says No. Exploring the Stress-Disease Connection. 

FinnBrain-tutkimus.

Stressilääketieteen luennot 2017, professorit Hasse Karlsson ja Jyrki Korkeila. 

Kuva: Lina Trochez

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *