Introverttina työelämässä

Aikoinaan kiinnitin paljon huomiota siihen, millaista työtä haluaisin sisällöllisesti tehdä. Pikku hiljaa huomasin, että työn tekemisen tavoilla olikin huomattavasti merkitystä (työ)hyvinvointiini, joissain tapauksissa jopa enemmän kuin työn sisällöllä.

Viesti introvertilta introvertille

Viestittelin kerran erään introvertin kanssa työelämään ja introverttiyteen liittyen. Tässä osa hänelle kirjoittamastani viestistä:

Olen omissa pohdinnoissani tullut siihen tulokseen, että mieluummin arvostan omaa ydintäni ja tätä temperamenttipiirrettä ja korostan siihen sisältyviä vahvuuksia. Olen päättänyt, että kerron esimerkiksi esihenkilölleni ja kollegoilleni suoraan, missä olen vahvoilla ja mikä taas tuntuu liian kuormittavalta.

Ajattelen, että työnantajan näkökulmasta kaikkein hedelmällisintä on, että ihmiset voivat tehdä sellaisia työtehtäviä, joissa synnynnäiset temperamenttipiirteet eivät ole jatkuvasti tai liian paljon ristiriidassa työtehtävien kanssa. Se on sekä työnantajan että työntekijän etu. Olen pohtinut niitä introverttipiirteitä itsessäni, joita voin käyttää vahvuutena (esim. itsenäinen työskentely, kuunteleminen, syventyminen, kirjallinen ilmaisu). Sitten olen miettinyt, millaiset työt tai työnkuvat mahdollistaisivat näiden vahvuuksien käyttämisen. 

Yksi piirre ei ohjaa tai määrää kenenkään elämää. Sen lisäksi että meillä on joukko muita temperamenttipiirteitä, vuorovaikutus ympäristömme kanssa muovaa meitä jatkuvasti. Silti esimerkiksi introversio voi olla niin vahva piirre joillain, että sen sivuuttaminen ei lisää hyvinvointia vaan päinvastoin kuormittaa.

Introvertin työskentelystä

Vaikka en aiemmin tiennyt introversiostani mitään, saatoin silti luontaisesti hakeutua sellaisia tehtäviä kohti, joissa sain käyttää introvertille tyypillisiä vahvuuksia. Nykyään suuntaudun tietoisesti tehtäviin, jotka sopivat piirteilleni. Alla muutamia työhön liittyviä seikkoja, joita introverttina arvostan ja pidän tärkeinä.

Työn itsenäisyys

Hyvinvointiini vaikuttaa olennaisesti se, että saan tehdä töitä itsenäisesti. Jatkuva ryhmässä työskentely tai esimiehen liian tiukka ohjaus kuormittavat. Kun kyse on ryhmässä työskentelystä, tarkoitan nimenomaan jatkuvaa, liian tiheään toistuvaa.

Työn itsenäisyys ohjaa aika vahvasti sitä, millaista työtä haluan tehdä. Jos itsenäinen työskentely ei ole ollenkaan mahdollista, se työ ei ole minua varten.

Työympäristön rauhoittaminen (ja valitseminen)

Tarvitsen rauhallisen työympäristön, jotta voin keskittyä ja syventyä siihen mitä olen tekemässä. Taustahäly tai jatkuvat keskeytykset kuormittavat, ja tästä syystä en ole avokonttoreiden suuri kannattaja. Kun joskus jaoin työtilan toisen työntekijän kanssa, oli etätyömahdollisuus tärkeää. Jos kollega puhuu parin metrin päässä puhelimessa, ajatustyö on heti huomattavasti vaikeampaa. Tarve rauhalliseen ympäristöön riippuu tietenkin myös siitä, millaista työtä olen tekemässä.

Lisäksi arvostan hyvin paljon mahdollisuutta tehdä työtä etänä, siis paikkariippumattomasti. Miksi emme voisi valita itsellemme mieluisaa ympäristöä työskentelyyn silloin, kun se työtehtävien puolesta on mahdollista?

Sosiaalisten tilaisuuksien rytmittäminen

Olen huomannut, että väsyn pitkistä palaveriputkista. Siis siitä, että istun liian usein (ja liian pitkissä) kokouksissa. Pyrin rytmittämään sosiaalisia tilaisuuksia kalenteriini niin, että väliin jää aikaa yksin työskentelyyn.

Sosiaaliset tilanteet eivät ole kuormittavuudeltaan samanlaisia. Se että keskustelen kahden kesken jonkun kanssa on aivan eri asia kuin esimerkiksi työskentely isoissa ryhmissä tai small talk -tilaisuudet.

Olennaiseen keskittyminen

Olen jo hyvän aikaa ollut ns. essentialisti: mietin lähes automaattisesti, mikä on olennaista työni kannalta juuri nyt, mihin keskityn. On hyvin vaikeaa motivoitua sellaisesta, mitä en koe olennaiseksi ja välttämättömäksi tai mihin en saa tarpeeksi selvää, ymmärrettävää ja konkreettista vastausta, kun mietin miksi tätä tehdään tai mitä hyötyä tästä on.

Uskoisin, että olen löytänyt yksinkertaistamisen ja olennaiseen keskittymisen ajatuksen nimenomaan tarpeestani vähentää ärsykkeitä, tarkkaavaisuuden hajottajia ja kiirettä. Olennaiseen keskittyminen auttaa suuntaamaan energiaa, ja se voi tuoda huomattavaa helpotusta aikapaineeseen.

Mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan

Jotta edellä mainitut asiat voisi ottaa työssään huomioon, täytyy olla myös mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaansa ja siihen, millä tavoin töitä tekee. Tässä on merkittävässä roolissa tietenkin esihenkilö ja yleisesti organisaation työkulttuuri.

Työhyvinvointia tutkinut tutkimusprofessori Jari Hakanen on jo vuosikaudet puhunut työnkuvan muokkaamisen puolesta termillä työn tuunaaminen. Joskus pienilläkin muutoksilla työnkuvassa voi olla merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja kuormituksen vähenemiseen työssä.

Lue myös:

Mistä tietää, että on introvertti?

Introvertin vastavoima kiireelle ja kovalle tahdille

Seuraa blogia Facebookissa

introvertti työelämässä

Kuva: Medienstürmer

hyvinvointi tyohyvinvointi stressi
Kommentit (5)
  1. Kiitos kirjoituksesta.
    Tässä oli paljon asioita, mitkä olen ns. kantapään kautta oppinut vuosien aikana työelämässä. Kirjoitit myös niistä asioita, mitä en ollut osannut itse vielä sanoittaa, mutta tiedostin kaipaavani työhyvinvointini vuoksi niiden painottamista.

    Joskus itse mietin, kun työyhteisössäni on paljon muitakin introverttejä sen luonteen vuoksi, että usein ihmiset sekoittavat sosiaalisuuden ja sosiaaliset taidot keskenään. Valitettavasti osa kollegoista oikeuttaa oman huonon käytöksensä introverttiydellä, ettei ole sosiaalinen. Harmi, koska se luo väärään kuvan introverttiydestä, joka voi kehittää omia sosiaalisia taitojaan.

    Toivoisin siitä juttuaihetta. Meissä introverteissä on paljon supervoimia, mitä sosiaalisten taitojen kehittäminen toisi omalle työyhteisölleen sekä henkilölle itselleen.

    1. Hei Jaana ja kiitos kommentista! Laitan korvan taakse tuon juttuehdotuksesi 🙂

  2. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Tämä herätti paljon ajatuksia; pitäisi itsekin korostaa enemmän vahvuuksiaan ja olla kollegoille avoin.
    En ole itse esimies, mutta työhyvinvointi aiheena on mielenkiintoinen ja olen lukenut paljon oman itsensä johtamisesta sekä yleisesti johtamiskoulutuksista.
    Jos muitakin kiinnostaa aihe, löysin esimerkiksi tältä sivustolta mielenkiintoista tietoa: https://educo.fi/ratkaisumme/paranna-johtamista-ja-esimiestyoskentelya/

    1. Kiitos Maija! Tosissaan, työhyvinvointia ajatellen olisi hedelmällistä, jos erilaisia piirteitä voisi tarkastella vahvuuuksien näkökulmasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *