{"id":9894,"date":"2021-05-30T09:15:19","date_gmt":"2021-05-30T06:15:19","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=9894"},"modified":"2021-05-30T09:15:19","modified_gmt":"2021-05-30T06:15:19","slug":"inhimillinen-tyoelama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/inhimillinen-tyoelama\/","title":{"rendered":"Millainen voisi olla inhimillinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Sanapari inhimillinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4<\/em>\u00a0tulee vastaan yh\u00e4 useammin. Mutta mit\u00e4 se voisi olla? Millainen on ty\u00f6, joka on ihmiselle sopiva, ihmisen kokoinen? Ei ainakaan sellainen, jossa ty\u00f6uupumus, masennus ja pitkittynyt stressi rehottavat valtoimenaan.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu nopeammin kuin ihminen<\/h2>\n

Elinymp\u00e4rist\u00f6mme ja samalla tietenkin ty\u00f6skentelymme on muuttunut hyvin nopeasti. Ihminen on sopeutuvainen, mutta se ei tarkoita, ett\u00e4 fysiologiamme olisi ehtinyt sopeutua ymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin. Aivotutkijoiden mukaan ihmisen aivot ovat muuttuneet vain hyvin v\u00e4h\u00e4n tuhansien vuosien kuluessa, jos ollenkaan.<\/p>\n

Vaikka aivot pit\u00e4v\u00e4t siit\u00e4 ett\u00e4 niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, jatkuva \u00e4rsyke- ja viriketulva v\u00e4sytt\u00e4\u00e4 ne. Tauoton ty\u00f6skentely ja p\u00e4ivyst\u00e4minen, useiden ty\u00f6teht\u00e4vien kanssa limitt\u00e4in jongleeraaminen ja aikapaine kuormittavat aivoja varmasti.<\/p>\n

Voisi kysy\u00e4, miksi me teemme (silloinkin kun se ei ole\u00a0v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4) ty\u00f6n tekemisen tavoista ja ty\u00f6skentely-ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 sellaisia, joiden tiedet\u00e4\u00e4n olevan haitaksi aivoillemme? Mik\u00e4 saa meid\u00e4t yh\u00e4 uudestaan hajottamaan tarkkaavaisuutta, puskemaan useaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kiireess\u00e4 ja tekem\u00e4\u00e4n yh\u00e4 enemm\u00e4n t\u00f6it\u00e4, kun samaan aikaan ny\u00f6kyttelemme tyhy-p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kutsutun hyvinvointiasiantuntijan teeseille aivoyst\u00e4v\u00e4llisist\u00e4 ty\u00f6skentelytavoista?<\/p>\n

Taloustieteilij\u00e4 Keynes ennusti 1930-luvulla, ett\u00e4 teknologian kehittymisen my\u00f6t\u00e4 tietyt valtiot voisivat saavuttaa 15 tuntisen ty\u00f6viikon. Teknologian kehitys on ollut huimaa, mutta ty\u00f6viikon lyheneminen ei, vaikka se saattaisi parantaa sek\u00e4 hyvinvointia ett\u00e4 ty\u00f6n tuloksia.<\/p>\n

Keskitymmek\u00f6 olennaiseen?<\/h2>\n

V\u00e4lill\u00e4 mietin, onko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4mme pesiytynyt kaikenlaista aikaa viev\u00e4\u00e4 turhaa puuhaa. Jo ennen koronaa hoettu mantra kuuluu, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu, jokaisen on oltava valmis muuttumaan ja kehittym\u00e4\u00e4n jatkuvasti, vain muutos on varmaa. <\/em>Kyll\u00e4, el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kaikki on jatkuvassa liikkeess\u00e4, el\u00e4m\u00e4n luonteeseen ei kuulu pys\u00e4htyneisyys.<\/p>\n

Mutta olemmeko me t\u00e4ll\u00e4 muutos- ja kehitt\u00e4mispuheella tulleet luoneeksi kulttuurin, jossa on jatkuvasti pyritt\u00e4v\u00e4 kohti uudistuksia ja muutoksia huolimatta siit\u00e4, onko muutos oikeastaan joka kohdassa tarpeellista tai edes hyv\u00e4ksi?\u00a0 Pys\u00e4hdymmek\u00f6 tarpeeksi usein miettim\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 olisi s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoista tai ett\u00e4 tuoko muutos aidosti lis\u00e4arvoa vai ainoastaan lis\u00e4ty\u00f6t\u00e4?<\/p>\n

Kun ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen, energiaa ja tarkkaavaisuutta hajottava tarpeeton lis\u00e4ty\u00f6 lohkaisee ty\u00f6ajasta ison osan, olennainen, ty\u00f6n ydin, uhkaa hukkua sen alle. Kuten Greg McKeown kirjoittaa kirjassaan Essentialism,<\/em>\u00a0olennaisessa eli essentialismissa ei ole ensisijaisesti kyse suuremman ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n tekemisest\u00e4 pienemm\u00e4ss\u00e4 ajassa, vaan oikeisiin, olennaisiin asioihin keskittymisest\u00e4.<\/p>\n

Mutta palatakseni kirjoituksen otsikkoon, millainen voisi olla inhimillinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, mit\u00e4 siihen voisi sis\u00e4lty\u00e4? Ehk\u00e4 ainakin seuraavia elementtej\u00e4:<\/p>\n