{"id":9856,"date":"2021-03-01T09:29:29","date_gmt":"2021-03-01T07:29:29","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=9856"},"modified":"2021-03-01T09:29:29","modified_gmt":"2021-03-01T07:29:29","slug":"kiintymyssuhde-aikuisena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/kiintymyssuhde-aikuisena\/","title":{"rendered":"Lapsuuden kiintymyssuhteen merkitys aikuisuudessa"},"content":{"rendered":"

Voiko toisiin ihmisiin luottaa? Rakastetaanko minua? Hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 luonteenpiirteeni? Arvostetaanko minua ilman suorituksia ja saavutuksia?<\/em><\/p>\n

Lapsuuden t\u00e4rkeimpi\u00e4 kokemuksia ovat henkinen ja fyysinen turvallisuudentunne, tunne omasta arvokkuudesta ja rakastetuksi tulemisesta. N\u00e4iden kokemusten juuret ovat varhaisessa vuorovaikutuksessa syntyneess\u00e4 kiintymyssuhteessa, ja ne\u00a0vaikuttavat aikuisena tunteisiimme, ajatteluumme, toimintatapoihimme ja l\u00e4heisiin ihmissuhteisiin.<\/p>\n

Turvalliset ja turvattomat kiintymyssuhteet<\/h2>\n

Kiintymyssuhteen muodostaminen on vauvalle elinehto ja h\u00e4n muodostaa sen ensisijaiseen hoivaajaansa. Kiintymyssuhde voi muodostua turvattomaksi tai turvalliseksi. Turvallisessa kiintymyssuhteessa vauvan tarpeisiin vastataan. Vanhempi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 itkun syyn\u00e4 voi olla n\u00e4lk\u00e4, v\u00e4symys, kipu tai yht\u00e4 lailla l\u00e4heisyyden kaipuu. H\u00e4n auttaa s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n vauvan tunnetiloja, lohduttaa ja rauhoittaa esimerkiksi ottamalla syliin, silitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Turvattoman ja v\u00e4lttelev\u00e4n kiintymyssuhteen taustalla saattaa olla tunneper\u00e4isesti k\u00f6yh\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta, jossa vauva tai pieni lapsi j\u00e4tet\u00e4\u00e4n p\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n itsekseen tunnekuohujen keskelle. T\u00e4ll\u00f6in lapselta odotetaan jo hyvin varhain tunteiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4 tai reipasta ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, johon h\u00e4n ei ole kehityksellisesti valmis.<\/p>\n

Kiintymyssuhde voi olla my\u00f6s ristiriitaisesti turvaton, jolloin aikuisen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen vauvaa kohtaan on jatkuvasti ep\u00e4johdonmukaista ja ennakoimatonta. Yhdess\u00e4 hetkess\u00e4 vauvan vuorovaikutukseen vastataan, toisessa ei. T\u00e4ll\u00f6in lapsi voi oppia, ett\u00e4 saadakseen vanhempansa huomiota, h\u00e4nen on korostettava tai liioiteltava reaktioitaan, jotta vanhempi vastaisi niihin.<\/p>\n

Turvaton kiintymyssuhde voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 aikuisena ihmissuhteissa eri tavoin. Voimme kokea, ett\u00e4 haasteista on selvitt\u00e4v\u00e4 omin neuvoin, apua ei pid\u00e4 tai kannata pyyt\u00e4\u00e4. Asioita l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n mahdollisimman j\u00e4rkiper\u00e4isesti ja tunteiden vaikutusta v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n. Ristiriitaisesti turvaton kiintymyssuhde saattaa tulla ihmissuhteissa esille esimerkiksi takertuvana ja mustasukkaisena k\u00e4ytt\u00e4ytymisen\u00e4. Turvattomat kiintymyssuhteet voivat vaikuttaa my\u00f6s stressins\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kiintymyssuhdetraumasta<\/h2>\n

Kiintymyssuhdetrauma voi synty\u00e4, jos lapsena on kokenut kaltoinkohtelua kiintymyssuhteen toiselta osapuolelta. Vauvalle tai pienelle lapselle on traumaattinen kokemus, jos sellainen aikuinen, jonka pit\u00e4isi olla turvallinen, kohteleekin kaltoin fyysisesti tai emotionaalisesti. Tilanne on lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta niin siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n, ett\u00e4 h\u00e4nen mielens\u00e4 suojautuu\u00a0defenssimekanismeilla.<\/p>\n

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kirjoittaa kirjassa\u00a0Kiintymyssuhteet el\u00e4m\u00e4nkaaressa, <\/em>ett\u00e4 defenssien k\u00e4ytt\u00e4misen seurauksena lapselle voi synty\u00e4 ik\u00e4\u00e4nkuin kaksi sis\u00e4ist\u00e4 mallia: todelliset kokemukset, jotka h\u00e4n painaa pois tietoisuudesta sek\u00e4 malli, jossa h\u00e4nen havaintonsa kiistet\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 mekanismi edesauttaa Sinkkosen mukaan kaltoinkohdeltua sulkemaan silm\u00e4ns\u00e4 tosiasioilta ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sitke\u00e4\u00e4 mielikuvaa virheett\u00f6mist\u00e4 vanhemmista.<\/p>\n

Kiintymyssuhdetraumat tulevat aikuisena usein esille parisuhteessa, jolloin l\u00e4heinen suhde toiseen saattaa aktivoida trauman. Tunteiden n\u00e4ytt\u00e4minen voi olla korostuneen suurta tai pient\u00e4, ja suhteessa voi olla esimerkiksi paljon riitoja, takertuvuutta, mustasukkaisuutta, v\u00e4lttely\u00e4, vihamielisyytt\u00e4, kontrollointia, uhriutumista. Suhteen vuorovaikutukseen vaikuttaa my\u00f6s se, onko vain toisella kiintymyssuhdetrauma vai kummallakin.<\/p>\n

Korjaavia suhteita ja tekij\u00f6it\u00e4<\/h2>\n

Turvattomat kiintymyssuhteet eiv\u00e4t automaattisesti johda traumatisoitumiseen tai mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ihin, mutta varhaislapsuuden kaltoinkohtelu on usean psyykkisen h\u00e4iri\u00f6n yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n

Aikuisuudessa rakkaudellinen ja turvallinen suhde toiseen voi parhaimmillaan auttaa muokkaamaan kiintymysmallia turvalliseksi. Toinen ihminen, esimerkiksi puoliso tai hyvin l\u00e4heinen yst\u00e4v\u00e4, voi toimia sellaisena kiintymyssuhteen osapuolena, jota vaille on pienen\u00e4 lapsena j\u00e4\u00e4nyt.<\/p>\n

Sinkkonen ottaa kirjassaan esille my\u00f6s musiikin terapeuttisen mahdollisuuden: musiikki ja kiintymyssuhteeseen liittyv\u00e4t tunteet aiktivoivat samoja aivoalueita.<\/p>\n

Mit\u00e4 vaikeammasta kiintymyssuhdetraumasta on kyse, sit\u00e4 varmemmin tarvitaan ammattilaisen apua. Psykoterapian tai pariterapian suhteen ihanteellisinta olisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sellainen terapeutti, jolla on tietotaitoa hoitaa kiintyssuhdetraumaan liittyvi\u00e4 ongelmia.<\/p>\n

Yksi k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 hoitomuoto lapsuuden kiintymyssuhdetraumoissa on EMDR-terapia, jossa voidaan vaikuttaa menneisyyden vaikeisiin ja traumaattisiin kokemuksiin. Lis\u00e4\u00e4 tietoa hoitomuodosta voi saada esimerkiksi Suomen EMDR-yhdistyksen sivuilta<\/a> ja Mementoksen sivuilta<\/a>. My\u00f6s suurimpien l\u00e4\u00e4k\u00e4ri- ja terveyspalveluja tuottavien yritysten sivuilta l\u00f6ytyy EMDR-koulutuksen saaneita ammattilaisia.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n

Miten lapsuuden kokemukset voivat n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6hemmin?<\/a><\/p>\n

Hyv\u00e4t ja turvalliset ihmissuhteet v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t stressi\u00e4<\/a><\/p>\n

Stressinsietokyky rakentuu jo varhain<\/a><\/p>\n

Seuraa blogia\u00a0Facebookissa<\/a><\/strong><\/p>\n

\"kiintymyssuhde<\/a><\/p>\n

L\u00e4hteen\u00e4 on k\u00e4ytetty kirjaa Sinkkonen, J. 2018 Kiintymyssuhteet el\u00e4m\u00e4nkaaressa.<\/em><\/p>\n

Kuva: Liv Bruce<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Voiko toisiin ihmisiin luottaa? Rakastetaanko minua? Hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 luonteenpiirteeni? Arvostetaanko minua ilman suorituksia…<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":9889,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[55,32,189,366,250,73,56,97,74,33],"acf":[],"platta":{"numLikes":7,"numComments":1,"category":"hyvinvointi","themes":["stressi","ihmissuhteet","mieli"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2021\/01\/liv-bruce-m0ovpgswk1e-unsplash.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2021\/01\/liv-bruce-m0ovpgswk1e-unsplash.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/9856"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=9856"}],"version-history":[{"count":34,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/9856\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10142,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/9856\/revisions\/10142"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/9889"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=9856"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=9856"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=9856"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}