{"id":9076,"date":"2020-06-14T08:00:55","date_gmt":"2020-06-14T05:00:55","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=9076"},"modified":"2022-09-16T16:58:20","modified_gmt":"2022-09-16T13:58:20","slug":"tunneperainen-stressi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/tunneperainen-stressi\/","title":{"rendered":"Kehomielen stressi (osa 1\/3): haitalliset tunnekokemukset"},"content":{"rendered":"

Vaivaako jatkuva riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunne? Tai tuntuuko, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 kipuja ja kolotuksia, joihin ei kuitenkaan l\u00f6ydy fysiologista syyt\u00e4 tai jotka tuntuvat pahenevan tai helpottavan ilman loogista selityst\u00e4. Ent\u00e4 saatko v\u00e4lill\u00e4 vahvoja tunteenpurkauksia, jotka j\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuina ovat olleet suhteettoman isoja tilanteeseen n\u00e4hden?<\/p>\n

N\u00e4iden taustalla saattaa olla kielteisi\u00e4 tunnekokemuksia, joihin reagoimme viel\u00e4 useiden vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4 stressill\u00e4. Osa tunnekokemuksista on voinut muuttua haitallisiksi uskomuksiksi, jotka vaikuttavat ajatteluumme, ihmissuhteisiimme, tapaamme toimia sek\u00e4 kehomme reaktioihin.<\/p>\n

Tunnekokemuksista haitallisiin uskomuksiin<\/h2>\n

Erilaisia uskomuksia ja ajattelutapoja ohjelmoituu meihin erityisesti varhaislapsuudessa tunnekokemusten kautta. Varhaislapsuuden aikana oppiminen on hyvin tehokasta.<\/p>\n

Osa tunnekokemuksista voi johtaa haitallisiin uskomuksiin ja ajattelutapoihin, jotka seuraavat aikuisuuteen asti. N\u00e4m\u00e4 haitalliset uskomukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kehomielen stressi\u00e4 ja vaikuttavat hyvinvointiimme. Suuri osa tunnekokemuksistamme on tiedostamattomassa muistissa, ja saatamme reagoida niihin ensisijaisesti kehollamme:<\/p>\n

Reagoimme johonkin tilanteeseen nopealla tunnereaktiolla, joka voi j\u00e4rjell\u00e4 ajateltuna tuntua\u00a0tilanteeseen n\u00e4hden liialliselta tai omituiselta. T\u00e4ll\u00f6in mantelitumake aivoissamme on reagoinut johonkin aiempaa uhkaa muistuttavaan ja ohittanut j\u00e4rkeilyst\u00e4 vastaavan etuotsalohkon. Tilanteessa jokin tekij\u00e4 on muistuttanut aiemmin kokemaamme stressaavaa, uhkaavaa tai pelottavaa tilannetta ja her\u00e4tt\u00e4nyt mantelitumakkeen h\u00e4lytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu nopeasti ja automaattisesti, emmek\u00e4 usein tietoisesti ymm\u00e4rr\u00e4, mik\u00e4 reaktion aiheutti.<\/em><\/p>\n

Tunnekokemukset, jotka ovat syntyneet jossain vuosia sitten koetuissa tilanteissa, eiv\u00e4t siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes ylety tietoiseen muistiimme, vaan ne koetaan my\u00f6hemmin erilaisina kehon reaktioina. T\u00e4ll\u00f6in aivojen limbisen j\u00e4rjestelm\u00e4n osa, johon mantelitumakekin kuuluu, ohittaa viestill\u00e4\u00e4n ns. j\u00e4rkiaivot, jotka vastaavat toiminnanohjauksesta.<\/p>\n

Haitallisiin uskomuksiin voi vaikuttaa<\/h2>\n

Haitalliset uskomukset kehittyv\u00e4t siis usein lapsuudessa ja muodostuvat muistoista, tunteista, ajattelusta ja ruumiillisista tuntemuksista. Ne vaikuttavat ajatteluumme, toimintaamme ja fysiologiaamme viel\u00e4 aikuisina ja aiheuttavat kehomielen stressi\u00e4. Haitalliset uskomukset voivat n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 elimist\u00f6n oireina (s\u00e4ryt, kivut yms.) tai ep\u00e4suotuisina toimintatapoina (liiallinen p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6, ostaminen, suorittaminen, tunnesy\u00f6minen jne.).<\/p>\n

Tehokkaimpia tapoja haitallisten uskomusten purkamiseksi ovat sellaiset keinot, joissa ty\u00f6skentelemme sek\u00e4 kehon ett\u00e4 mielen tasolla ja jossa p\u00e4\u00e4semme tunnetasolle asti. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n j\u00e4rkeilem\u00e4ll\u00e4 emme useinkaan pysty poistamaan siihen liittyv\u00e4\u00e4 kielteist\u00e4 tunnetta, joka on kehon muistissa ja tiedostamattomassa mieless\u00e4mme.<\/p>\n

Esimerkiksi riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteen v\u00e4hent\u00e4miseen voi toki j\u00e4rjell\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja, mutta todellinen muutos edellytt\u00e4\u00e4 tunnetason kokemusta. Esittelen kaksi erilaista tapaa kehomielen stressin ty\u00f6st\u00e4miseen t\u00e4m\u00e4n kirjoitussarjan seuraavissa osissa.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n

Tukalat muistot voivat n\u00e4ky\u00e4 kehon ja mielen oireina<\/a><\/p>\n

Miten tunnekokemukset voivat vaikuttaa terveyteen<\/a><\/p>\n

Menneisyyden varjot kannattaa kohdata<\/a><\/p>\n

Henkinen taakka voi kulkea ketjuna yli sukupolvien<\/a><\/p>\n

Seuraa blogia Facebookissa<\/a><\/strong><\/p>\n

\"tunneper\u00e4inen<\/a><\/p>\n

Kuva:\u00a0Jason Leung<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaivaako jatkuva riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunne? Tai tuntuuko, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 kipuja…<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":9128,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[64,351,50,55,112,355,250,62,73,97,59,313,144,74,33],"acf":[],"platta":{"numLikes":7,"numComments":0,"category":"terveys","themes":["stressi","ihmissuhteet","mieli"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2020\/05\/jason-leung-fcy2htu9ddu-unsplash.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2020\/05\/jason-leung-fcy2htu9ddu-unsplash.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/9076"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=9076"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/9076\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11605,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/9076\/revisions\/11605"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/9128"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=9076"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=9076"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=9076"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}