{"id":84,"date":"2014-03-11T07:05:00","date_gmt":"2014-03-11T05:05:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressin-fysiologiaa\/"},"modified":"2018-04-11T21:04:59","modified_gmt":"2018-04-11T18:04:59","slug":"stressin-fysiologiaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressin-fysiologiaa\/","title":{"rendered":"Stressin fysiologiaa"},"content":{"rendered":"<p>Aiemmin suuntasin suurimman osan huomiostani stressin psykologiaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n stressiin aiheena tutustuin, sit\u00e4 mielenkiintoisemmaksi alkoi k\u00e4yd\u00e4 stressin fysiologia. Esimerkiksi se, miten keho reagoi stressireaktion aikana tuottamiin hormoneihin pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 samat hormonit jyll\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s silloin, kun olemme <a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/keho-rennoksi\/\" target=\"_blank\">syyst\u00e4 tai toisesta kiihtyneess\u00e4 tilassa<\/a>.<\/p>\n<p>Tietysti koko sopassa kaikkein mielenkiintoisinta on se, ett\u00e4 psykologiset tekij\u00e4t vaikuttavat kehomme fyysiseen tilaan ja fysiologiset reaktiot taas psyykkisiin toimintoihin:<br \/>\n<b><br \/><\/b><br \/>\n<b>Voimme ajatella itsemme fysiologiseen stressitilaan ja toisaalta pitkittyneen stressin aiheuttamat fyysiset muutokset johtavat mm. muistin heikkenemiseen.&nbsp;<\/b><\/p>\n<p>Stressin fysiologiasta on kiinnostunut my\u00f6s <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.firstbeat.fi\/fi\/yritys\" target=\"_blank\">Joni Kettunen, joka on ollut perustamassa Firstbeat-nimist\u00e4 narikkaa.<\/a> Kettunen on kumppaneineen kehitt\u00e4nyt laitteen, jolla mitataan <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.halea.fi\/hyvinvointiportaali\/2013\/05\/07\/sydamen-sykevalivaihtelu-on-hyvinvoinnin-sormenjalki-elamantapojen-kuumemittari\/\" target=\"_blank\">syd\u00e4men sykev\u00e4livaihtelua<\/a>. T\u00e4ll\u00e4 mittauksella tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi muun muassa se, kuinka usein ihminen on p\u00e4iv\u00e4n mittaan stressitilassa ja kuinka hyvin h\u00e4n palautuu siit\u00e4. N\u00e4iden mittausten avulla mitattava saa konkreettista tietoa siit\u00e4, onko stressinhallinta hyppysiss\u00e4.<\/p>\n<p>Mittaukset ovat oiva keino saada aineistoa omasta fysiologiastaan. Mutta ne eiv\u00e4t kuitenkaan muuta sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja niit\u00e4 tapoja, joita piuhoissa olevan tulee tehd\u00e4 parantaakseen terveytt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Jos et nyt p\u00e4\u00e4se mittauttamaan fysiologiaasi&nbsp;mill\u00e4\u00e4n laitteella, niin karvalakkikeinoksi suosittelen oman k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja fyysisen tilan tarkkailemista. Itse havahduin t\u00e4llaiseen tarkkailuun kokeillessani ensi kertaa er\u00e4st\u00e4 mindfulnessin eli tietoisuustaitojen menetelm\u00e4\u00e4:<\/p>\n<div style=\"text-align: left\">\n<b>Tarkkaile itse\u00e4si ik\u00e4\u00e4n kuin ulkopuolisin silmin pitkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Keskity k\u00e4sill\u00e4 olevaan hetkeen, ja kiinnit\u00e4 huomiosi kehosi tuntemuksiin. <\/b>Oletko p\u00e4iv\u00e4n mittaan jatkuvasti&nbsp;<b>kiihtynyt, j\u00e4nnittynyt, k\u00e4rsim\u00e4t\u00f6n?<\/b><\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 keinolla huomasin, ett\u00e4 saatoin s\u00e4nt\u00e4ill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n mittaan p\u00e4\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla askareesta toiseen. Kaikkein \u00e4llistytt\u00e4vint\u00e4 oli huomata, ett\u00e4 kun aloin tekem\u00e4\u00e4n samoja teht\u00e4vi\u00e4 rauhallisemmalla tahdilla, sain aivan yht\u00e4 paljon aikaiseksi, <i>jos en jopa enemm\u00e4n<\/i>.<\/p>\n<p>Fysiologisesti stressinhallinnan kannalta on my\u00f6s oleellista <i>liikkua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja nukkua riitt\u00e4v\u00e4sti<\/i>. N\u00e4ist\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin.&nbsp;<\/div>\n<div style=\"text-align: left\">\n<b><br \/><\/b><\/div>\n<div style=\"text-align: left\">\n<b><br \/><\/b><\/div>\n<div style=\"text-align: left\">\n<\/div>\n<p><b><br \/><\/b><br \/>\n<b><br \/><\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aiemmin suuntasin suurimman osan huomiostani stressin psykologiaan. Mit\u00e4 enemm\u00e4n stressiin aiheena tutustuin,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,1],"tags":[66,89,43,59],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/84"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=84"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/84\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1178,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/84\/revisions\/1178"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=84"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=84"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=84"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}