{"id":8237,"date":"2019-12-08T09:19:04","date_gmt":"2019-12-08T07:19:04","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=8237"},"modified":"2019-12-08T09:19:40","modified_gmt":"2019-12-08T07:19:40","slug":"ujous-temperamentti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/ujous-temperamentti\/","title":{"rendered":"Ujous ei ole valinta"},"content":{"rendered":"<p>Muistan kyselev\u00e4t aikuiset, jotka halusivat vastauksia. Reippaita lauseita ja ryhdik\u00e4st\u00e4 olemusta, joita en pystynyt antamaan. Olin hiljaa, ny\u00f6kk\u00e4sin tai pudistelin p\u00e4\u00e4t\u00e4ni jos jotain kysyttiin. Ehk\u00e4 sain pakotettua irrallisen sanan suustani ep\u00e4varmalla, tuskin kuuluvalla \u00e4\u00e4nell\u00e4. Kun aikuiset keskustelivat kesken\u00e4\u00e4n, rentouduin.<\/p>\n<h2>Mit\u00e4 ujous on?<\/h2>\n<p>Ujous on synnynn\u00e4inen temperamenttipiirre, ja temperamenttipiirteet ovat osa neurobiologiaamme. Se ett\u00e4 joku syntyy ujoksi, ei ole h\u00e4nen valinta. Ujojen mantelitumake reagoi voimakkaammin uusissa ja vieraissa tilanteissa, kuin ei-ujojen. Samoin kortisolin nousu on voimakkaampaa. Sille ett\u00e4 ujo hiljenee tai salpaantuu hetkeksi vieraassa tilanteessa, on siis biologinen pohja.<\/p>\n<p>Jos lapsen mieleen tatuoidaan jo pienest\u00e4 pit\u00e4en, ett\u00e4 h\u00e4n on ujo, se voi pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle muodostua turhaksi kahleeksi.\u00a0Ujouden voi ottaa huomioon lapsessa ilman, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 piirrett\u00e4 h\u00e4nelle jatkuvasti toistetaan.<\/p>\n<p>Kun ujo lapsi on hiljaa jotain kysytt\u00e4ess\u00e4, se ei tarkoita, ettei h\u00e4n kuulisi ja ymm\u00e4rt\u00e4isi. Kysymyst\u00e4 ei kannata esitt\u00e4\u00e4 kolmeen kertaan \u00e4\u00e4nt\u00e4 aina hieman korottaen ja vastausta vaatien. T\u00e4ll\u00e4 keinolla ujo lapsi salpaantuu entist\u00e4 enemm\u00e4n. Sen sijaan huomion voi kiinnitt\u00e4\u00e4 hetkeksi toisaalle kuin ujoon, jolloin h\u00e4n pystyy hieman rentoutumaan. J\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tilanteessa ujo lapsi tarvitsee yleens\u00e4 hieman aikaa kontaktin ottamiseen.<\/p>\n<h2>Keskityt\u00e4\u00e4n onnistumisiin ja vahvuuksiin<\/h2>\n<p>Vaikka ujous on synnynn\u00e4inen piirre, se ei tarkoita, ett\u00e4 ujojen ihmisten kannattaisi v\u00e4ltell\u00e4 vieraita ja j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 tilanteita. J\u00e4nnitt\u00e4viin tilanteisiin menemisen pit\u00e4isi kuitenkin tapahtua hyvin pienin askelin. Puskeminen liian j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4n tilanteeseen aiheuttaa ujolle pahimmillaan suuren stressin mielen ja kehon tasolla, josta ei ole muuta kuin haittaa.<\/p>\n<p>Kun ujo saa niin pieni\u00e4 kynnyksi\u00e4 ylitett\u00e4v\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4n onnistuu ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne j\u00e4nnityksest\u00e4 huolimatta,\u00a0pystyvyyden tunne vahvistuu. Ujo saa kokemuksen, ett\u00e4 vaikka tilanne oli j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4, selviydyin siit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 taas antaa ujolle tarvittavaa itseluottamusta seuraaviin j\u00e4nnitt\u00e4viin tilanteisiin.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi kannattaa ehdottomasti keskitty\u00e4 my\u00f6s ujouden hyviin puoliin.\u00a0Se ett\u00e4 on ensin hiljaa ja tarkkailee, on monessa tilanteessa hy\u00f6dyksi. Ujo ei esimerkiksi sy\u00f6ksy hetken hurmassa johonkin vieraaseen, vaan yleens\u00e4 ajattelee ennen kuin toimii.\u00a0Ujouden on todettu olevan yhteydess\u00e4 empatiakykyyn ja tunneherkkyyteen. Kun ujo p\u00e4\u00e4see yli vierauden tunteesta ja j\u00e4nnityksest\u00e4, h\u00e4n voi olla hyvin taitava sosiaalisissa suhteissaan.\u00a0Ujoilla voi olla my\u00f6s rauhoittava vaikutus toisiin ihmisiin.<\/p>\n<p>Keskittym\u00e4ll\u00e4 ujon vahvuuksiin kunnioitamme h\u00e4nen luontaista piirrett\u00e4\u00e4n sen sijaan, ett\u00e4 viestitt\u00e4isimme ujolle: sinussa on jotain sellaista vikaa, joka pit\u00e4\u00e4 muuttaa.<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/ujous-ja-temperamentti\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Ujous ei ole huono piirre<\/a><\/p>\n<p><strong>Seuraa Stressitohtoria\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi-fi.facebook.com\/stressitohtori\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Facebookissa<\/a><\/strong><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2019\/11\/syarafina-yusof-wav6d4rt0eu-unsplash.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-8310\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2019\/11\/syarafina-yusof-wav6d4rt0eu-unsplash.jpg\" alt=\"ujous temperamentti\" width=\"1200\" height=\"1200\"><\/a><\/p>\n<p><em>L\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytetty: Keltikangas-J\u00e4rvinen, L. (2019). Ujot ja introvertit<\/em><\/p>\n<p>Kuva:\u00a0Syarafina Yusof<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muistan kyselev\u00e4t aikuiset, jotka halusivat vastauksia. Reippaita lauseita ja ryhdik\u00e4st\u00e4 olemusta, joita&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":8310,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[55,151,81,74,239],"acf":[],"platta":{"numLikes":10,"numComments":0,"category":"hyvinvointi","themes":["stressi","ihmissuhteet","itsetunto"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2019\/11\/syarafina-yusof-wav6d4rt0eu-unsplash.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2019\/11\/syarafina-yusof-wav6d4rt0eu-unsplash.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/8237"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=8237"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/8237\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8324,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/8237\/revisions\/8324"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/8310"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=8237"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=8237"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=8237"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}