{"id":7670,"date":"2019-06-09T09:23:54","date_gmt":"2019-06-09T06:23:54","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=7670"},"modified":"2019-06-09T09:23:54","modified_gmt":"2019-06-09T06:23:54","slug":"stressi-pois-kehosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressi-pois-kehosta\/","title":{"rendered":"Stressin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 huomio my\u00f6s kehoon"},"content":{"rendered":"<p>Keho ja mieli ovat tiukasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 toisiinsa. Ajatuksemme, tunteemme ja uskomuksemme vaikuttavat yht\u00e4 lailla kehomme fysiologiaan kuin kehon fysiologiset toiminnot vaikuttavat esimerkiksi keskittymiskykyyn, henkiseen energiaan ja mielen hyvinvointiin.<\/p>\n<p>Tied\u00e4mme, ett\u00e4 unen puutteesta tai huonosta ravinnosta juontuva v\u00e4symys lis\u00e4\u00e4 stressiherkkyytt\u00e4mme. Tai ett\u00e4 liikkeen lis\u00e4\u00e4minen arkeen saattaa joko virkist\u00e4\u00e4 ja antaa energiaa tai jos stressitekij\u00f6it\u00e4 ja liikuntaa on jo liikaa, kuormittaa.<\/p>\n<h2>Palauttaako uni?<\/h2>\n<p>Uni on kehon palautumisen suhteen t\u00e4rkein tekij\u00e4, sill\u00e4 suurin osa palautumisestamme tapahtuu unen aikana. Vapaaehtoisesti unesta ei siis kannata tinki\u00e4, ainakaan jatkuvasti.<\/p>\n<p>Vaikka nukumme, elimist\u00f6 ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 palaudu. T\u00e4m\u00e4n voi n\u00e4hd\u00e4 esimerkiksi <a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressin-mittaus\/\">Firstbeat-mittauksissa<\/a>, joissa unen aikana sympaattinen hermostomme on aktiivisena. T\u00e4ll\u00f6in kehomme k\u00e4y &#8220;kierroksilla&#8221;, eik\u00e4 palautumista tapahdu. T\u00e4h\u00e4n voi olla syyn\u00e4 usea eri asia, kuten l\u00e4hell\u00e4 nukkumaanmenoa nautittu alkoholi, rankka liikunta my\u00f6h\u00e4\u00e4n illalla, stressaavien t\u00f6iden tekeminen ennen nukkumaanmenoa. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n aikainen henkinen tai fyysinen kuormitus on ollut niin suurta, ett\u00e4 kehon palautuminen viiv\u00e4styy, vaikka olisimme jo unessa.<\/p>\n<p>My\u00f6s unenaikaisen palautumisen laadulla voi olla merkityst\u00e4 sille, miten virke\u00e4ksi vointimme tunnemme. Palautumisen laatuun vaikuttavat muun muassa fyysinen kuntomme, unih\u00e4iri\u00f6t ja muut erilaiset sairaudet tai puutostilat. Jos nukkuu reilun pituisia y\u00f6unia, mutta on aina v\u00e4synyt aamulla, kannattanee k\u00e4\u00e4nty\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ja tarvittaessa uneen erikoistuneen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin puoleen.<\/p>\n<h2>My\u00f6s sy\u00f6m\u00e4mme ruoka vaikuttaa<\/h2>\n<p>Se mit\u00e4 sy\u00f6mme vaikuttaa koko kehoomme, esimerkiksi hormonitoimintaan ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s stressin s\u00e4\u00e4telyyn. Hyvin yksinkertainen esimerkki t\u00e4st\u00e4 on verensokerin jatkuva heittely, joka saa meid\u00e4t v\u00e4sym\u00e4\u00e4n liian paljon verensokeria nostavan aterian j\u00e4lkeen ja toisaalta t\u00e4risem\u00e4\u00e4n tuskasta, kun verensokeri laskee liian alas. T\u00e4ss\u00e4 on toki suuria yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja. Toiset ovat herkempi\u00e4 verensokerin heittelyille ja lis\u00e4ksi esimerkiksi liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja hiilihydraattien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu vaikuttavat asiaan paljon, kuten my\u00f6s olemassa olevat sairaudet.<\/p>\n<p>Ja tietenkin aivomme, jotka ovat stressin s\u00e4\u00e4telyn kannalta yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 elimist\u00e4, tarvitsevat tietyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ravintoaineet. Mit\u00e4\u00e4n yht\u00e4 ainoaa ja kaikille t\u00e4ydellisesti toimivaa ruokavaliota ei ole, eik\u00e4 esimerkiksi kroonisista sairauksista k\u00e4rsiv\u00e4lle ihmiselle v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sovi sama ruoka, mit\u00e4 t\u00e4ysin terve ja oireeton voi sy\u00f6d\u00e4. Sellainen ruoka, jolla saa itsens\u00e4 tuntemaan energiseksi, elinvoimaiseksi ja jolla pystyy tarvittaessa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n jonkin sairauden oirehdintaa tai poistamaan ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n puutostiloja, on itselle parhain huolimatta siit\u00e4, mit\u00e4 muut sy\u00f6v\u00e4t tai sanovat.<\/p>\n<p>Toki sy\u00f6minen on usein my\u00f6s sosiaalinen tilanne ja esimerkiksi valtavirrasta poikkeava ruokavalio voi aiheuttaa kiusallisia tilanteita. Silloin on itse punnittava, mik\u00e4 aiheuttaa v\u00e4hiten stressi\u00e4 tai pahoinvointia: mahdolliset kiusalliset tilanteet vai mahdolliset kivut tai oireet, joita sosiaalisesti &#8220;hyv\u00e4ksytty&#8221; ruoka aiheuttaa.<\/p>\n<h2>Mik\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 liikett\u00e4 ja palautumista on tarpeeksi?<\/h2>\n<p>Liike ja sen vastapainona lepo auttavat stressin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. Liike vahvistaa kehoa ja hyvinvoiva keho kest\u00e4\u00e4 paremmin stressi\u00e4 ja palautuu stressist\u00e4 nopeammin.<\/p>\n<p>Liikunnan ja palautumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 yksil\u00f6lliset tekij\u00e4t vaikuttavat paljon, eik\u00e4 niit\u00e4 kannata sivuuttaa. Sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 liikuntaa ja vastaavasti lepoa on jokaisen itse kokeiltava ja l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 sen hetkinen el\u00e4m\u00e4ntilanteensa ja kuntonsa huomioiden:<\/p>\n<ul>\n<li>Jos samaan aikaan on muita isoja stressitekij\u00f6it\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, kovin rankka liikunta lis\u00e4\u00e4 kehon stressi\u00e4. Palautumiselle pit\u00e4isi j\u00e4\u00e4d\u00e4 tarpeeksi aikaa.<\/li>\n<li>Jos ei ole liikkunut pitk\u00e4\u00e4n aikaan tai jos on joitain kroonisia sairauksia, on hyv\u00e4 aloittaa maltilla.<\/li>\n<li>Jos y\u00f6uni tuntuu h\u00e4iriintyv\u00e4n, liikuntaa voi olla liikaa suhteessa lepoon. Liian l\u00e4hell\u00e4 nukkumaanmenoa (v\u00e4hemm\u00e4n kuin 3 tuntia) tehty treeni saattaa viivytt\u00e4\u00e4 y\u00f6n aikaista palautumista.<\/li>\n<li>Liikunnan pit\u00e4isi virkist\u00e4\u00e4 ja tuoda energiaa. Jos puhti on poissa liikunnan aikana ja sen j\u00e4lkeen, palautumiseen kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<\/li>\n<li>Sairastuessa levon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi lis\u00e4t\u00e4 ja liikett\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Uni, sy\u00f6minen ja liike vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti mielen hyvinvointiin ja ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 stressin s\u00e4\u00e4telyss\u00e4. Hyvinvointivalmentaja ja -kirjailija Kaisa Jaakkola on kirjoittanut palautumiseen liittyvi\u00e4 eri tekij\u00f6it\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n erinomaisen kirjan <em>Palaudu &amp; vahvistu.<\/em>\u00a0Suosittelen lukemaan.<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/keho-ja-stressi\/\">Miksi keho ei jaksa jatkuvaa stressi\u00e4?<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/vagushermo-stressi\/\">Vagushermo kehon stressin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressin-mittaus\/\">Stressi\u00e4 voi mitata kehosta<\/a><\/p>\n<p><strong>Seuraa Stressitohtoria\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi-fi.facebook.com\/stressitohtori\/\">Facebookissa<\/a><\/strong><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2019\/05\/emma-simpson-153970-unsplash.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-7741\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2019\/05\/emma-simpson-153970-unsplash.jpg\" alt=\"stressi pois kehosta\" width=\"1200\" height=\"1200\"><\/a><\/p>\n<p><em>Kuva: Emma Simpson<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keho ja mieli ovat tiukasti kytk\u00f6ksiss\u00e4 toisiinsa. Ajatuksemme, tunteemme ja uskomuksemme vaikuttavat&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":7741,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[64,66,73,102,118,41,97,43,35,146,38,39,83],"acf":[],"platta":{"numLikes":5,"numComments":0,"category":"terveys","themes":["stressi","palautuminen","mieli"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2019\/05\/emma-simpson-153970-unsplash.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2019\/05\/emma-simpson-153970-unsplash.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/7670"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=7670"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/7670\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7796,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/7670\/revisions\/7796"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/7741"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=7670"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=7670"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=7670"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}