{"id":7211,"date":"2018-12-08T08:46:20","date_gmt":"2018-12-08T06:46:20","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=7211"},"modified":"2022-09-16T12:49:32","modified_gmt":"2022-09-16T09:49:32","slug":"stressi-ja-aivot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressi-ja-aivot\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 tapahtuu aivoissa, kun stressi iskee?"},"content":{"rendered":"

Olet juuri k\u00e4ynyt napakkasanaisen, tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n keskustelun toisen kanssa. Keskustelun j\u00e4lkeen mielesi k\u00e4y viel\u00e4 kierroksilla ja huomaat, kuinka tunteet nousevat uudestaan ja uudestaan pintaan. Tunnet saman kiihtymyksen, kuin itse tilanteessa. Et meinaa saada tunnemyrsky\u00e4 katkeamaan, vaikka haluaisit jo unohtaa koko asian. Syy voi l\u00f6yty\u00e4 aivojesi toiminnasta.<\/p>\n

Aivojen nelj\u00e4 ty\u00f6kaveria<\/h2>\n

Aivoissa stressin s\u00e4\u00e4telyst\u00e4 vastaa etenkin mantelitumake, hippokampus ja etuotsalohko. Niiden yhteispeli vaikuttaa paljon siihen, mill\u00e4 tavoin stressin s\u00e4\u00e4tely onnistuu. N\u00e4iden kolmen ty\u00f6kaverin rinnalla h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 hypotalamus, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 koordinoida kehoon stressihormoneja, kun vaara uhkaa.<\/p>\n

Mantelitumake toimii vaaran vartijana. Kun mantelitumake havaitsee vaaran, se tekee v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti h\u00e4t\u00e4puhelun. “Nyt hormonia tulemaan!”, se huutaa puhelimeen hypotalamukselle.<\/p>\n

Etuotsalohkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on toimia johtajana ja tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, miten toimitaan ja rauhoitella tarvittaessa mantelitumaketta. Se soittaa my\u00f6s hippokampukselle ja kysyy, onko kyseist\u00e4 vaaratilannetta varten jo olemassa toimintatapoja. Hippokampuksella on arkisto, jossa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n muistoja menneist\u00e4 tapahtumista, stressitilanteista ja siit\u00e4, mill\u00e4 tavoin niist\u00e4 on aiemmin selvitty.<\/p>\n

Jos etuotsalohko arvioi, ett\u00e4 vaaraa ei juurikaan, se ottaa puhelun mantelitumakkeelle ja kertoo, ett\u00e4 h\u00e4lytys on ohi. Hypotalamus saa my\u00f6s tiedon, ett\u00e4 hormonihanan voi sulkea. Jos taas etuotsalohko arvioi, ett\u00e4 vaara on suuri, se pit\u00e4\u00e4 taistelukoneistoa k\u00e4ynniss\u00e4.<\/p>\n

Kun ty\u00f6nkuvat v\u00e4\u00e4ristyv\u00e4t<\/h2>\n

Kaikki kokemamme muokkaa my\u00f6s aivojamme. Etenkin, jos jokin kokemus toistuu usein. Jos siis olet ollut useasti tietynlaisissa stressaavissa tilanteissa, jotka ovat olleet uhkaavia, aivot oppivat pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sen kaltaisia tilanteita vaaroina. T\u00e4llaista oppimista tapahtuu koko ajan, mutta erityisen tehokasta se on varhaislapsuudessa, kun aivot kehittyv\u00e4t kovaa vauhtia.<\/p>\n

Pienell\u00e4 lapsella etuotsalohko vasta harjoittelee toimenkuvaansa. Sen mentorina toimii aikuisen etuotsalohko, jonka pit\u00e4isi opastaa lapsen etuotsalohkoa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 silloin, kun mantelitumakkeelta tulee h\u00e4t\u00e4puhelu. Mutta ent\u00e4 jos mentori lipsuu teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n tai on itse vaaran l\u00e4hde? Tai ent\u00e4 jos mentori ei ole itsek\u00e4\u00e4n oppinut, miten kannattaisi toimia? Jos lapsen etuotsalohko ei saa apuja muualta, mantelitumakkeen h\u00e4lytt\u00e4m\u00e4 stressireaktio pysyy k\u00e4ynniss\u00e4 turhan pitk\u00e4\u00e4n, ja hippokampus kirjoittaa muistioonsa, ett\u00e4 t\u00e4llaisia tilanteita pit\u00e4\u00e4 varoa.<\/p>\n

Voi k\u00e4yd\u00e4 niin, ett\u00e4 mantelitumake oppii ajan mittaan ottamaan isompaa roolia, ja\u00a0saattaa jatkossa h\u00e4lytt\u00e4\u00e4 hyvin herk\u00e4sti vaaroista, olivat ne todellisia tai eiv\u00e4t. Etuotsalohko yritt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 sanoa jotain v\u00e4liin, mutta mantelitumake jylisee vaaran merkkej\u00e4. Jos stressi on pitk\u00e4kestoista, se vaikuttaa my\u00f6s hippokampuksen arkistoihin. Sill\u00e4 voi menn\u00e4 muistiot sekaisin niin, ettei se saa en\u00e4\u00e4 yht\u00e4 tehokkaasti l\u00e4hetetty\u00e4 viesti\u00e4 aiemmin onnistuneesti selvitetyist\u00e4 tilanteista ja asioiden mittasuhteista.<\/p>\n

Tietoisuustaidoilla autat aivojasi<\/h2>\n

Ulkoisia olosuhteita ei voi loputtomiin muuttaa tai muokata. Sen sijaan voimme vaikuttaa aivojemme toimintaan esimerkiksi rauhoittamalla riehaantunutta mantelitumaketta. Yksi keino on harjoitella tietoisuustaitojen avulla rauhoittamaan kehomieli.<\/p>\n

Tietoisuustaitoihin liittyvi\u00e4 erilaisia harjoituksia on runsaasti. Alla kolme esimerkki\u00e4:<\/p>\n

1. Yksinkertainen hengitysharjoitus.<\/strong> Ota mukava asento, laita silm\u00e4t kiinni ja hengit\u00e4 rauhallisesti. Keskity tarkkailemaan hengityst\u00e4si. Kun ajatuksesi l\u00e4htev\u00e4t vaeltamaan, palauta tarkkaavaisuutesi hengityksen seuraamiseen. Jatka kunnes tunnet itsesi rauhalliseksi.<\/p>\n

2.\u00a0Aistiharjoitus.\u00a0<\/strong>Ota mukava asento. Etsi ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4si jokin esine, ja katsele sen muotoja ja v\u00e4rej\u00e4. Ota sitten k\u00e4teesi esine tai vaate, ja tutki ja tunnustele sit\u00e4. Kuuntele viel\u00e4 hetki ymp\u00e4rilt\u00e4si kuuluvia \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n

3. Pys\u00e4hdy, hengit\u00e4 ja maadoitu.\u00a0<\/strong>Kun tunnistat, ett\u00e4 mielesi tai kehosi k\u00e4y kierroksilla, pys\u00e4hdy. Ota rauhallisia hengityksi\u00e4 ja tunne, kuinka jalkasi ovat tukevasti maassa tai kehosi tuoliasi vasten. Jos mieleesi tulvii ik\u00e4vi\u00e4 ajatuksia, yrit\u00e4 suhtautua niihin ik\u00e4\u00e4n kuin ne olisivat sinusta irrallisia.<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n

Vagushermo kehon stressin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4<\/a><\/p>\n

Turvallinen ilmapiiri tukee hyvinvointia<\/a><\/p>\n

Seuraa blogia Facebookissa<\/a><\/strong><\/p>\n

\"stressi<\/a><\/p>\n

Kuva: Levi Xu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olet juuri k\u00e4ynyt napakkasanaisen, tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n keskustelun toisen kanssa. Keskustelun j\u00e4lkeen mielesi…<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":7224,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,21,22,1],"tags":[48,55,238,52,73,89,118,97,43,59,208,74,83],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":3,"category":"hyvinvointi","themes":["stressi","mieli","mindfulness"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/12\/levi-xu-125529-unsplash.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/12\/levi-xu-125529-unsplash.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/7211"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=7211"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/7211\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11575,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/7211\/revisions\/11575"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/7224"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=7211"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=7211"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=7211"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}