{"id":6993,"date":"2018-10-20T14:48:54","date_gmt":"2018-10-20T11:48:54","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=6993"},"modified":"2023-07-25T08:18:11","modified_gmt":"2023-07-25T05:18:11","slug":"tunteiden-tukahduttaminen-sairastuttaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/tunteiden-tukahduttaminen-sairastuttaa\/","title":{"rendered":"Tunteiden tukahduttaminen voi sairastuttaa"},"content":{"rendered":"<p>Muistatko lapsuudestasi tilanteita, joissa olisit halunnut itke\u00e4, mutta sinua kiellettiin itkem\u00e4st\u00e4? Tai jossa koit, ett\u00e4 tulit kohdelluksi ep\u00e4oikeudenmukaisesti ja halusit kertoa siit\u00e4, mutta sinun k\u00e4skettiin olla hiljaa? Ent\u00e4 oletko aikuisena ollut usein tilanteissa, joissa j\u00e4t\u00e4t kertomatta muille, milt\u00e4 sinusta tuntuu jokin asia?<\/p>\n<h2>Tunteiden tukahduttaminen opitaan lapsena<\/h2>\n<p>Jos meill\u00e4 ei ole ollut lapsena mahdollista tuoda esille kielteisi\u00e4 tunteita, kuten vihaa, pettymyst\u00e4, surua, on hyvin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 olemme oppineet nielem\u00e4\u00e4n vaikeat tunteet ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ne sis\u00e4ll\u00e4mme. Jos meilt\u00e4 on aina vaadittu reippautta ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4, pelkoa ja itkua ei ole siedetty. Tai jos on edellytetty kiltin lapsen roolia, vihan tunteet eiv\u00e4t ole kuuluneet siihen rooliin. T\u00e4ll\u00f6in on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 aikuiset eiv\u00e4t ole siet\u00e4neet my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 kohdalla pelkoa, vihaa tai muita vaikeita tunteita, eiv\u00e4tk\u00e4 ole tienneet, mit\u00e4 t\u00e4llaisten tunteiden kanssa pit\u00e4isi tehd\u00e4.<\/p>\n<p>Tunteilla on aina kehossamme biologinen vaste. Kun tunnemme vihaa, pelkoa, surua, my\u00f6s kehomme reagoi siihen eri tavoin. Tunteiden tukahduttaminen ei poista kehomme reaktioita, p\u00e4invastoin. Kun tunteita tukahdutetaan, se pitkitt\u00e4\u00e4 tunteeseen liittyv\u00e4\u00e4 kehon fysiologista reaktiota. Tunteiden tukahduttaminen on yhdistetty heikompaan immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan.\u00a0Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/pubmed.ncbi.nlm.nih.gov\/12883109\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">17 vuoden seurantatutkimuksessa<\/a> havaittiin, ett\u00e4 vihan tukahduttaminen ep\u00e4oikeudenmukaiseksi koetuissa tilanteissa oli yhteydess\u00e4 muun muassa korkeaan verenpaineeseen ja aikaisempaan kuolleisuuteen.<\/p>\n<p>Jos omia tunteita on joutunut peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja piilottamaan kauan, voi olla, ett\u00e4 tunteiden tunnistaminen on haastavaa. Asiat tai tilanteet saattavat tuntua yhdelt\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iselt\u00e4 ahdistavalta m\u00f6ykylt\u00e4, josta on vaikea erotella, mit\u00e4 tunteita sen alle k\u00e4tkeytyy. Esimerkiksi vihan tunteen alta voi l\u00f6yty\u00e4 joukko muita tunteita, kuten h\u00e4pe\u00e4\u00e4, riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, ep\u00e4varmuutta, arvottomuutta, pelkoa.<\/p>\n<h2>Tunteiden ilmaisua voi opetella<\/h2>\n<p>Neuropsykologi Heli Isom\u00e4en ja Nina Uusitalon mukaan aivojen limbisten osien eli ns. tunneaivojen v\u00e4litt\u00e4m\u00e4 tiedon kulku aivojen eri osien v\u00e4lill\u00e4 on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 edellytyksist\u00e4 hyvinvoinnille. Tunneaivot vaikuttavat ajatteluumme ja toimintaamme, ja aivojen kuorikerroksessa sijaitsevat ns. j\u00e4rkiaivot vastaavat toiminnan ohjaamisesta ja tunteiden s\u00e4\u00e4telyst\u00e4. J\u00e4rkiaivoihin kuuluva aivokuoren etuotsalohko kehittyy yli 20 ik\u00e4vuoteen asti, jonka takia lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen apua tunteiden s\u00e4\u00e4telyss\u00e4. Aikuisenakin voimme auttaa toistemme tunteiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4 siten, ett\u00e4 kohtaamme, kannustamme ja tuemme toinen toisiamme.<\/p>\n<p>Jos yhteys j\u00e4rkiaivojen ja tunneaivojen v\u00e4lill\u00e4 ei toimi sujuvasti, voi tunneaivojen viestit olla hankalasti tulkittavia tai ne tulevat esille fyysisin\u00e4 oireina, kuten p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyn\u00e4 tai erilaisina kiputiloina. Fyysiset oireet voivat kertoa siit\u00e4, ett\u00e4 tunneaivot yritt\u00e4v\u00e4t viesti\u00e4 ep\u00e4tasapainosta, kuten liiallisesta stressist\u00e4 tai k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 traumasta.<\/p>\n<p>Tunteiden kohtaamista, s\u00e4\u00e4tely\u00e4 ja ilmaisua voi kuitenkin opetella. Ensimm\u00e4inen askel on yritt\u00e4\u00e4 tunnistaa tunne tai sen taustalla oleva kehon tuntemus.<\/p>\n<p><strong>1. Pys\u00e4hdy ja tunnustele.<\/strong><\/p>\n<p>Kun tunnet ahdistusta, j\u00e4nnityst\u00e4, pelkoa, \u00e4rsyyntymist\u00e4 tai muuta vaikeaa tunnetta, pys\u00e4hdy ja tunnustele: Miss\u00e4 kohtaa kehoa tunne tuntuu? Ovatko hartiat j\u00e4nnittyneet ja nousseet korviin? Puretko hampaita tiukasti yhteen? Hengit\u00e4 muutama syv\u00e4 henk\u00e4ys ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 j\u00e4nnittyneet kohdat kehossa rennoksi.<\/p>\n<p>Jos et tunnista tunnetta, voit my\u00f6s tarkkailla kehosi tuntemuksia. Kun huomaat j\u00e4nnittyv\u00e4si tai havaitset kireyksi\u00e4 kehossasi pohdi, mit\u00e4 \u00e4sken tapahtui tai mit\u00e4 tapahtumia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si on hiljattain ollut. Mik\u00e4 saa kehosi reagoimaan?<\/p>\n<p><strong>2. Hyv\u00e4ksy tunne ja anna sen olla.<\/strong><\/p>\n<p>Hengit\u00e4 rauhallisesti, kiinnit\u00e4 huomiosi eri aistiesi kautta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6si.\u00a0 Hyv\u00e4ksy se mit\u00e4 tunnet, tunteesta ei tarvitse pyristell\u00e4 eroon, mik\u00e4\u00e4n tunne ei kest\u00e4 loputtomiin.<\/p>\n<p>Jos tunnistat tunteen, voit sanallistaa sen itsellesi.<\/p>\n<p><em>Olen tosi vihainen, kun\u2026<\/em><\/p>\n<p><em>Tuntuu pahalta, ett\u00e4\u2026<\/em><\/p>\n<p><em>Pelk\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4\u2026<\/em><\/p>\n<p>Sanallistamalla aktivoit tunteiden s\u00e4\u00e4telyst\u00e4 vastaavan aivokuoren etuotsalohkon.<\/p>\n<p>Pikku hiljaa voit opetella sanallistamaan omia tunteita my\u00f6s muille. Kertomalla rauhallisesti, mutta selv\u00e4sti, milt\u00e4 tilanne tai asia tuntuu, et niele ja tukahduta tunteitasi. Samalla toinen ihminen saa mahdollisuuden oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tuntemaan sinua paremmin.<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/oma-jaksaminen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Huolehditko muiden hyvinvoinnista itsesi kustannuksella?<\/a><\/p>\n<p><strong>Seuraa blogia <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/kirjoittajasannaleino\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Facebookissa<\/a><\/strong><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/10\/dmitry-ratushny-64773-unsplash.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-7026\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/10\/dmitry-ratushny-64773-unsplash.jpg\" alt=\"tunteiden tukahduttaminen sairastuttaa\" width=\"2048\" height=\"1356\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/10\/dmitry-ratushny-64773-unsplash.jpg 2048w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/10\/dmitry-ratushny-64773-unsplash-300x199.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/10\/dmitry-ratushny-64773-unsplash-768x509.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/10\/dmitry-ratushny-64773-unsplash-1024x678.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 2048px) 100vw, 2048px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>L\u00e4htein\u00e4 k\u00e4ytetty: Isom\u00e4ki &amp; Uusitalo. Aivotaidot. K\u00e4yt\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4si paremmin.\u00a0<\/em><\/p>\n<p>Kuva: Dmitry Ratushny<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muistatko lapsuudestasi tilanteita, joissa olisit halunnut itke\u00e4, mutta sinua kiellettiin itkem\u00e4st\u00e4? Tai&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":7026,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,21,22,1],"tags":[55,238,52,73,97,58,74,306,308],"acf":[],"platta":{"numLikes":6,"numComments":1,"category":"hyvinvointi","themes":["mieli","ihmissuhteet","stressi"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/10\/dmitry-ratushny-64773-unsplash.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/10\/dmitry-ratushny-64773-unsplash.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/6993"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=6993"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/6993\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12637,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/6993\/revisions\/12637"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/7026"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=6993"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=6993"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=6993"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}