{"id":6933,"date":"2018-09-22T17:57:51","date_gmt":"2018-09-22T14:57:51","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=6933"},"modified":"2018-09-22T17:57:51","modified_gmt":"2018-09-22T14:57:51","slug":"hyva-stressi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/hyva-stressi\/","title":{"rendered":"Stressi on my\u00f6s voimavara"},"content":{"rendered":"

Kun puhutaan stressist\u00e4, ensimm\u00e4inen mielikuva siit\u00e4 on usein negatiivinen. Stressi tarkoittaa meille l\u00e4hinn\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 tunteita tai tuntemuksia kehossa. Mutta stressi on my\u00f6s voimavara, joka auttaa selviytym\u00e4\u00e4n haasteista. Sopivassa m\u00e4\u00e4rin stressi on hyv\u00e4ksi, sill\u00e4 pieni stressi voi vahvistaa meit\u00e4.<\/p>\n

Hyv\u00e4 stressi ja hormeesi<\/h2>\n

Stressist\u00e4 voidaan erotella ns. hyv\u00e4\u00e4 ja huonoa stressi\u00e4 sen mukaan, kuinka keho stressiin sopeutuu ja siit\u00e4 palautuu. Stressi elimist\u00f6n vireystilana on luonnollinen osa meid\u00e4n jokaisen arjessa, eik\u00e4 sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n huono asia. Stressi muuttuu huonoksi vasta sitten, kun elimist\u00f6mme ei palaudu siit\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4n itse nimityst\u00e4 hyv\u00e4 stressi<\/em> melko v\u00e4h\u00e4n, ja yleens\u00e4 puhun mieluummin vaikka innostuksesta. Hyv\u00e4kin stressi voi olla kuluttavaa ja k\u00e4\u00e4nty\u00e4 huonoksi stressiksi, jos siit\u00e4 ei palaudu. Eli toisin sanoen keho k\u00e4y silloin kierroksilla liian pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Stressi voi joskus toimia ns. hormeettisesti, jolloin pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 jotain asia vahvistaa, mutta suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 on haitaksi. Tutkija Elizabeth Blackburnin mukaan stressi voi pienin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin\u00e4 jopa parantaa solujen terveytt\u00e4, vaikka suurina m\u00e4\u00e4rin\u00e4 ja pitkittyneen\u00e4 stressi yleens\u00e4 kuluttaa kromosomien p\u00e4iss\u00e4 olevia telomeerej\u00e4. Yht\u00e4 lailla erilaiset stressaavat tilanteet saattavat kasvattaa henkist\u00e4 stressinsietokyky\u00e4, kun niit\u00e4 on sopivassa m\u00e4\u00e4rin, eik\u00e4 kuormituksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja kesto kasva liian suureksi.<\/p>\n

Onko stressaava tilanne uhka vai haaste?<\/h2>\n

Pitkittynyt stressi on yleens\u00e4 huono asia, mutta ihan aina se ei uhkaa solujen terveytt\u00e4. Blackburn on tutkinut muun muassa omaishoitajia, joilla on melkein poikkeuksetta pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4nytt\u00e4 kroonista stressi\u00e4. H\u00e4n havaitsi, ett\u00e4 osa omaishoitajista k\u00e4rsi v\u00e4hemm\u00e4n stressist\u00e4, eik\u00e4 stressi vaikuttanut heid\u00e4n telomeeriensa pituuteen.<\/p>\n

Selvisi, ett\u00e4 tutkittavilla omaishoitajilla oli yht\u00e4 lailla kuormittavia tekij\u00f6it\u00e4 arjessaan, mutta he reagoivat stressaaviin tilanteisiin eri tavoin. Osalla syttyi heti klassinen taistele ja pakene -stressireaktio. Toiset taas kokivat stressaavan tilanteen haasteena, jota Blackburn kuvaa termill\u00e4 k\u00e4sittele ja l\u00e4hesty -reaktio.<\/em>\u00a0Vain taistele-pakene -stressireaktio oli yhteydess\u00e4 huonokuntoisiin telomeereihin.\u00a0Solumme k\u00e4rsiv\u00e4t siis siit\u00e4, ett\u00e4 koemme jonkin asian uhkaavana (huolimatta siit\u00e4, onko asia todellisuudessa uhka vai ei).<\/p>\n

Fysiologinen ero ns. uhkareaktion ja haastereaktion v\u00e4lill\u00e4 on se, ett\u00e4 haastereaktio nostaa veren happipitoisuutta ja laajentaa verisuonia, kun taas uhkareaktio supistaa verisuonia ja valmistaa siet\u00e4m\u00e4\u00e4n kipua. Haastereaktiossa kortisolin eritys my\u00f6s loppuu nopeammin, kun stressaava tilanne on ohi.<\/p>\n

Voisiko ajatus muuttaa kokemusta?<\/h2>\n

Ent\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4, jos on sellaista ihmistyyppi\u00e4, jonka ensimm\u00e4inen reaktio nimenomaan on uhkareaktio?<\/p>\n

Kokemusta uhasta ja haasteesta voi osittain muuttaa. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita tietenk\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi traumaattisissa tai vaikeissa olosuhteissa el\u00e4nyt voisi noin vain ajatuksen avulla suhtautua stressaaviin tilanteisiin niin, ett\u00e4 h\u00e4nelle ei syntyisi taistele tai pakene -reaktiota.<\/p>\n

Kukaan ei koe stressaavia tilanteita ainoastaan uhkaksi tai haasteeksi, vaan kyseess\u00e4 on aina n\u00e4iden kahden suhteellisesta osuudesta. Jos pystyy opettelemaan edes joissain tilanteissa k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n uhkareaktion haasteeksi, tekee itselleen palveluksen.<\/p>\n

Kun seuraavan kerran on stressaavassa tilanteessa, voi itselleen yritt\u00e4\u00e4 puhua vaikka n\u00e4in:<\/p>\n