{"id":6148,"date":"2018-05-19T20:17:27","date_gmt":"2018-05-19T17:17:27","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=6148"},"modified":"2018-05-19T20:17:27","modified_gmt":"2018-05-19T17:17:27","slug":"mielen-voima","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/mielen-voima\/","title":{"rendered":"Mielen voima: Ajatukset kohti terveytt\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Epigenetiikka on tieteenala, joka tutkii sit\u00e4, miten eri ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t vaikuttavat geeniemme aktivaatioon. N\u00e4it\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 ovat muun muassa ravinto, stressi, ajatukset, uskomukset ja tunteet. Olemme saanet tietynlaiset geenit, mutta siihen, miten n\u00e4m\u00e4 geenit toimivat, voimme my\u00f6s itse vaikuttaa.<\/p>\n<h2>Mielen voima n\u00e4kyy my\u00f6s lumevaikutuksessa<\/h2>\n<p>Er\u00e4\u00e4ss\u00e4<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/jamanetwork.com\/journals\/jamapsychiatry\/fullarticle\/481982\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"> kaksoissokkotutkimuksessa<\/a> tutkittiin aivoihin ruiskutettavan aineen vaikutusta Parkinson potilailla. Potilaat jaettiin kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, joista toiselle tehtiin oikea leikkaus ja toiselle lumeleikkaus. Lumeleikkauksessa kalloa porattiin, mutta aivoihin asti ei koskettu. Kun kolme kuukautta leikkauksesta oli kulunut, ryhmien oireiden v\u00e4henemisess\u00e4 ei havaittu eroja.<\/p>\n<p>Potilaille ei kerrottu leikkauksen j\u00e4lkeen, kumpaan ryhm\u00e4\u00e4n he olivat kuuluneet. Sen sijaan tutkijat kysyiv\u00e4t potilailta, mihin ryhm\u00e4\u00e4n he arvelivat kuuluvansa. Ne potilaat, jotka kuvittelivat olleensa oikeassa leikkauksessa, olivat huomattavasti parempikuntoisia huolimatta siit\u00e4, olivatko he olleet oikeassa vai lumeleikkauksessa.<\/p>\n<p>Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tutkimuksessa olleella naisella Parkinson oireet helpottuivat suuresti, ja h\u00e4nen toimintakykyns\u00e4 parani\u00a0huomattavasti. Nainen oli ollut lumeleikkauksessa. Kun nainen sai vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 kuulla, ett\u00e4 h\u00e4n oli ollut lumeleikkauksessa, h\u00e4nen tilansa alkoi taas huonontua. Lopulta naiselle tehtiin uusi todellinen leikkaus.<\/p>\n<p>Kuka ikin\u00e4 olisi uskonut, ett\u00e4 neurologisen sairauden oireet voivat v\u00e4henty\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti pelk\u00e4n uskomuksen turvin?<\/p>\n<h2>Keskitymmek\u00f6 terveyteen vai sairauteen?<\/h2>\n<p>Ajatuksemme vaikuttavat siihen, mit\u00e4 kehomme fysiologiassa tapahtuu. Kun pelk\u00e4\u00e4mme jatkuvasti pahinta, stressihormoneja tulvii elimist\u00f6\u00f6n, ja jossain vaiheessa immuunij\u00e4rjestelm\u00e4mme toiminta heikkenee. Stressi voi lis\u00e4t\u00e4 sairauden oireita huomattavasti. Kun ihminen sairastuu, eik\u00e4 parantumisesta ole takeita, mieli l\u00e4htee l\u00e4hes automaattisesti py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksia, ett\u00e4 t\u00e4llaisenko tuskan kanssa joudun el\u00e4m\u00e4\u00e4n loppuel\u00e4m\u00e4ni. Joskus melkein pahempaa kuin kivut, voi olla pelko ja huoli tulevaisuudesta.<\/p>\n<p>Kun t\u00e4n\u00e4 talvena jouduin itse tuskailemaan er\u00e4\u00e4n sairauden kanssa, otin hoitorepertuaariini mielikuvaharjoitukset. Vaikka olin todella kipe\u00e4, tein kaikkeni, ett\u00e4 en lis\u00e4isi elimist\u00f6ni stressitasoja pelon ja kielteisten mielikuvien kautta. Helppoa se ei tietenk\u00e4\u00e4n ollut, enk\u00e4 aina onnistunut hyvin.<\/p>\n<p>Mielikuvaharjoitus oli kaikessa yksinkertaisuudessaan t\u00e4llainen: <strong>Ensin hengitin itseni rauhalliseksi, ja sitten\u00a0kuvittelin itseni t\u00e4ysin terveen\u00e4. <\/strong>Otin mieleeni kuvan, jossa tein kaikkea sellaista, jota en pystynyt sairaana tekem\u00e4\u00e4n.\u00a0Rauhoittuminen hengityksen kautta saa kehomme stressitasot laskemaan, ja my\u00f6nteiset mielikuvat vaikuttavat aivojen ja immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4liseen toimintaan ja vahvistavat immuunipuolustusta.\u00a0T\u00e4m\u00e4nkaltaisesta harjoituksesta <a href=\"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/miksi-rentoutuminen-on-terveyden-kannalta-niin-tarkeaa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">on todettu olevan apua<\/a> eri sairauksien hoidossa.<\/p>\n<p>Stressitasojen laskussa ja rauhoittumisessa on sekin my\u00f6nteinen puoli, ett\u00e4 silloin voi saada enemm\u00e4n voimia etsi\u00e4 apua ja neuvoja sairauden hoitamiseen. Olen itse melko sinnik\u00e4s etsim\u00e4\u00e4n hoitokeinoja ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki kivet, ennen kuin luovutan. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 se on kannattanut aina.\u00a0Kun ajatukset suuntaa kohti terveytt\u00e4, mieli voi auttaa pit\u00e4m\u00e4\u00e4n toivoa yll\u00e4 hoitokeinojen l\u00f6ytymisen suhteen.<\/p>\n<p>Omat ajatuksemme siit\u00e4, kuinka terveen\u00e4 itse\u00e4mme pid\u00e4mme, ovat my\u00f6s merkityksellisi\u00e4. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa huomattiin, ett\u00e4 kahdesta yht\u00e4 terveest\u00e4 henkil\u00f6st\u00e4 el\u00e4\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n se, joka pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n terveen\u00e4.<\/p>\n<p>Jos mielen vaikutus kehoon kiinnostaa enemm\u00e4n, suosittelen ehdottomasti lukemaan Jo Marchantin kirjan <em>Hoida mielell\u00e4si. Kuinka mieli todella vaikuttaa kehoon.<\/em> Kirja on mielenkiintoista luettava, ja siit\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s l\u00e4hdeviitteet tutkimuksiin.<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/resilienssi-toimii-henkisena-paaomana-stressaavissa-tilanteissa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Resilienssi toimii henkisen\u00e4 p\u00e4\u00e4omana stressaavissa tilanteissa<\/a><\/p>\n<p><strong>Seuraa Stressitohtoria\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi-fi.facebook.com\/stressitohtori\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Facebookissa<\/a><\/strong>\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/05\/terry-tan-de-hao-300011-unsplash.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-6203\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/05\/terry-tan-de-hao-300011-unsplash.jpg\" alt=\"mielen voima\" width=\"2048\" height=\"1367\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/05\/terry-tan-de-hao-300011-unsplash.jpg 2048w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/05\/terry-tan-de-hao-300011-unsplash-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/05\/terry-tan-de-hao-300011-unsplash-768x513.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/05\/terry-tan-de-hao-300011-unsplash-1024x684.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 2048px) 100vw, 2048px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><em>L\u00e4hteet:<\/em><\/p>\n<p><em>Mielen salattu voima -dokumentti<\/em><\/p>\n<p><em><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/jamanetwork.com\/journals\/jamapsychiatry\/fullarticle\/481982\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Effects of Perceived Treatment on Quality of Life and Medical Outcomes in a Double-blind Placebo Surgery Trial<\/a><\/em><\/p>\n<p>Kuva: Terry Tan De Hao<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Epigenetiikka on tieteenala, joka tutkii sit\u00e4, miten eri ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t vaikuttavat geeniemme aktivaatioon.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":6203,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,19,16,21,1],"tags":[72,282,52,210,73,58,132,74,33],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":4,"category":"terveys","themes":["kipu","tutkimus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/05\/terry-tan-de-hao-300011-unsplash.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/05\/terry-tan-de-hao-300011-unsplash.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/6148"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=6148"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/6148\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6216,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/6148\/revisions\/6216"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/6203"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=6148"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=6148"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=6148"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}