{"id":6034,"date":"2018-05-06T08:50:25","date_gmt":"2018-05-06T05:50:25","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=6034"},"modified":"2018-05-06T08:50:25","modified_gmt":"2018-05-06T05:50:25","slug":"stressin-mittaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressin-mittaus\/","title":{"rendered":"Stressi\u00e4 voi mitata kehosta"},"content":{"rendered":"<p>Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 stressi on hallinnan tunteen menett\u00e4mist\u00e4, se on my\u00f6s fysiologinen reaktio kehossa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa tietenkin sit\u00e4, ett\u00e4 stressi\u00e4 voidaan mitata. Stressin mittaaminen ei vie pois sit\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on opetella kuuntelemaan kehon ja mielen viestej\u00e4 ilman mit\u00e4\u00e4n mittareita. Mutta joskus mittaus tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi sen, mit\u00e4 ei itse huomaa. Voimme ajatella, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole stressi\u00e4, vaikka keho olisi aivan toista mielt\u00e4. Ja keho ei valehtele.<\/p>\n<p>Stressin mittaus antaa parhaimmillaan tietoa siit\u00e4, miten oma keho sill\u00e4 hetkell\u00e4 voi ja kuinka hyvin se palautuu p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 stressist\u00e4.<\/p>\n<h2>Miten stressi\u00e4 mitataan?<\/h2>\n<p>Suomalainen yritys Firstbeat on kehitt\u00e4nyt laitteen, jolla kehon stressi\u00e4 ja palautumista voidaan mitata helposti. Pieni laite mittaa syd\u00e4men sykev\u00e4livaihtelua, jolla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kiinni sympaattisen ja parasympaattisen hermoston aktivaatioon.<\/p>\n<p>Kolmessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 saadaan yleens\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4sitys siit\u00e4, miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n. Mittausp\u00e4ivin\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4kirjaa p\u00e4ivien tapahtumista ja nukkumaanmenoajoista. Parasta on, jos yksi mittausp\u00e4ivist\u00e4 on vapaap\u00e4iv\u00e4, jolloin mittausjaksoon saadaan mahdollisimman erilaisia p\u00e4ivi\u00e4.<\/p>\n<p>Stressi ei itsess\u00e4\u00e4n ole huono asia, ja mittauksissa n\u00e4kyv\u00e4 punainen stressireaktio ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 jokin olisi huonosti. T\u00e4rkeint\u00e4 on stressin ja palautumisen v\u00e4linen tasapaino: Onko palautumista eli rentoutumisreaktioita tarpeeksi suhteessa stressireaktioihin. Alla oleva kuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkin yhdelt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, jossa t\u00e4m\u00e4 stressin (punaisella) ja palautumisen (vihre\u00e4ll\u00e4) suhde on ollut hyv\u00e4. Palautumista on tapahtunut p\u00e4iv\u00e4n mittaan ja uniaika on ollut palauttavaa.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/hyodyllinen-stressi.png\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-6038\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/hyodyllinen-stressi.png\" alt=\"\" width=\"1049\" height=\"475\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/hyodyllinen-stressi.png 1049w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/hyodyllinen-stressi-300x136.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/hyodyllinen-stressi-768x348.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/hyodyllinen-stressi-1024x464.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1049px) 100vw, 1049px\" \/><\/a><\/p>\n<h2>Kehon stressi\u00e4 lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4<\/h2>\n<p><strong>LIIKUNTA<\/strong><\/p>\n<p>Itsens\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 fyysisess\u00e4 kunnossa pit\u00e4minen on eritt\u00e4in hyv\u00e4 keino lis\u00e4t\u00e4 kehon palautumiskyky\u00e4 stressist\u00e4. Kuitenkin liikunta voi olla se, jonka kanssa menn\u00e4\u00e4n helposti mets\u00e4\u00e4n, jos rentoutumisreaktioille ei anneta riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa. Silloin kun stressi\u00e4 on jo muutenkin liikaa, kovatehoinen liikunta lis\u00e4\u00e4 kuormitusta, eik\u00e4 keho p\u00e4\u00e4se rauhoittumaan ja palautumaan edes y\u00f6ll\u00e4. T\u00e4llainen tilanne n\u00e4kyy alla olevassa kuvassa. Jos t\u00e4llaisia p\u00e4ivi\u00e4 on useita, kehon voimavarat v\u00e4henev\u00e4t ja stressin haittavaikutukset alkavat ennemmin tai my\u00f6hemmin n\u00e4ky\u00e4.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/haitallinen-stressi.png\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-6037\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/haitallinen-stressi.png\" alt=\"\" width=\"1014\" height=\"462\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/haitallinen-stressi.png 1014w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/haitallinen-stressi-300x137.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/haitallinen-stressi-768x350.png 768w\" sizes=\"(max-width: 1014px) 100vw, 1014px\" \/><\/a><\/p>\n<p><span style=\"font-family: FFMiloWebProBold, sans-serif\"><b>SAIRAUDET<\/b><\/span><\/p>\n<p>Joskus meilt\u00e4 saattaa unohtua, ett\u00e4 kun olemme kipe\u00e4n\u00e4, se on my\u00f6s stressi keholle. Mit\u00e4 sairaampia olemme, sit\u00e4 varmemmin keho ei en\u00e4\u00e4 kaipaa lis\u00e4\u00e4 stressitekij\u00f6it\u00e4 taakakseen. Jotta keholla olisi mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia voimavaroja parantumiseen, sille pit\u00e4isi antaa mahdollisimman paljon aikaa rentoutumiseen. Sairaana kannattaisi siis todella lev\u00e4t\u00e4 eik\u00e4 esimerkiksi l\u00e4hte\u00e4 kuntoilemaan.<\/p>\n<p>Kipu itsess\u00e4\u00e4n on stressitekij\u00e4, joten sit\u00e4 kannattaa hoitaa niin hyvin kuin mahdollista. Alla olevassa kuvassa on esimerkki henkil\u00f6st\u00e4, jolla on takanaan 1,5 kuukauden kova selk\u00e4kipu, joka on vaatinut sairaalahoitoa ja useampaa kipul\u00e4\u00e4kett\u00e4. Kuten huomaamme, stressi kehossa on kova ja palautumista ei ole juurikaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/kipu.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-6055\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/kipu.jpg\" alt=\"\" width=\"1374\" height=\"296\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/kipu.jpg 1374w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/kipu-300x65.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/kipu-768x165.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/kipu-1024x221.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1374px) 100vw, 1374px\" \/><\/a><\/p>\n<p><strong>HENGITYSHARJOITUS<\/strong><\/p>\n<p>Hengitys on nopein reitti rauhoittaa keho sympaattisen hermoston aktivaatiosta parasympaattisen hermoston tilaan. <a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/hengitys-ja-stressi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Hengitysharjoituksia on erilaisia<\/a>, mutta kehon rauhoittamisessa olennaista on pitk\u00e4 ulospuhallus. Se aktivoi parasympaattisen hermoston rentoutumisreaktion.<\/p>\n<p>Alla olevasta kuvasta n\u00e4kyy, kuinka hengitysharjoitus on toiminut palauttavana tekij\u00e4n\u00e4:<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/vagushermo_hyvinvointianalyysi.png\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-6040\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/vagushermo_hyvinvointianalyysi.png\" alt=\"\" width=\"1050\" height=\"630\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/vagushermo_hyvinvointianalyysi.png 1050w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/vagushermo_hyvinvointianalyysi-300x180.png 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/vagushermo_hyvinvointianalyysi-768x461.png 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/vagushermo_hyvinvointianalyysi-1024x614.png 1024w\" sizes=\"(max-width: 1050px) 100vw, 1050px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kehon palautumiseen vaikuttaa moni asia ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n pienilt\u00e4kin tuntuvat tekij\u00e4t voivat viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 palautumista. Esimerkiksi alkoholin nauttiminen illalla vaikuttaa siten, ett\u00e4 y\u00f6n aikainen palautuminen viiv\u00e4styy. Absolutistiksi ei tarvitse ryhty\u00e4, mutta stressin l\u00e4\u00e4kitsij\u00e4n\u00e4 alkoholi on huono vaihtoehto.<\/p>\n<p>Paras tapa rentoutua on ehdottomasti se, mik\u00e4 itselle tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4. Vaikka meditointi tekee tutkitusti hyv\u00e4\u00e4, v\u00e4kipakolla suoritettu meditointi ei tietenk\u00e4\u00e4n rentouta yht\u00e4 hyvin, kuin se oma mieluinen tapa rauhoittua. Stressi\u00e4 mitattaessa on my\u00f6s muistettava katsella omaa arkeaan hieman laajemmalla aikajanalla. Stressi ei automaattisesti sairastuta, vaikka el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on joskus tiukempi jakso, etenkin jos sit\u00e4 seuraa kunnolla palauttava jakso. On kuitenkin hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kehon rauhoittumisj\u00e4rjestelm\u00e4 on hieman hitaampi kuin stressij\u00e4rjestelm\u00e4, joten palautumiselle tarvitaan riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/keho-ja-stressi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Miksi keho ei jaksa jatkuvaa stressi\u00e4?<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressin-hoito-ja-keho\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Kun hoidat kehoasi, hoidat stressi\u00e4si<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/miksi-rentoutuminen-on-terveyden-kannalta-niin-tarkeaa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Miksi rentoutuminen on terveyden kannalta niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/a><\/p>\n<p><strong>Seuraa Stressitohtoria <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/fi-fi.facebook.com\/stressitohtori\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Facebookissa<\/a><\/strong><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/lisa-zoe-54245-unsplash.jpg\"><img decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-6060\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/lisa-zoe-54245-unsplash.jpg\" alt=\"stressin mittaus\" height=\"1365\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/lisa-zoe-54245-unsplash.jpg 2048w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/lisa-zoe-54245-unsplash-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/lisa-zoe-54245-unsplash-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/lisa-zoe-54245-unsplash-1024x683.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 2048px) 100vw, 2048px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>L\u00e4hde: Kaikki mittauskuvat: Firstbeat<\/em><\/p>\n<p>Kuva kivist\u00e4:\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/unsplash.com\/photos\/RG07Rwkxg6k?utm_source=unsplash&amp;utm_medium=referral&amp;utm_content=creditCopyText\">Lisa Zoe<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 stressi on hallinnan tunteen menett\u00e4mist\u00e4, se on my\u00f6s fysiologinen&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":6060,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,20,21,22,1],"tags":[160,122,66,102,118,41,97,58,43,279,59,35,83],"acf":[],"platta":{"numLikes":2,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/lisa-zoe-54245-unsplash.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/04\/lisa-zoe-54245-unsplash.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/6034"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=6034"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/6034\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6122,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/6034\/revisions\/6122"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/6060"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=6034"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=6034"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=6034"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}