{"id":5520,"date":"2018-02-09T07:43:57","date_gmt":"2018-02-09T05:43:57","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=5520"},"modified":"2022-09-16T12:25:27","modified_gmt":"2022-09-16T09:25:27","slug":"tunteiden-saately","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/tunteiden-saately\/","title":{"rendered":"Tunteita tunnistamalla ja s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4 hoidat mielt\u00e4si ja kehoasi"},"content":{"rendered":"<p>Stressi\u00e4 voisi kuvata alkukantaiseksi pelkoreaktioksi, joka syntyy aivojemme tunnekeskukseksikin kutsutussa mantelitumakkeessa. Ahdistuksen tunteet tai j\u00e4nnitt\u00e4minen palautuvat aina pelkoon ja yhteen kysymykseen: Selvi\u00e4nk\u00f6 t\u00e4st\u00e4 ehjin nahoin?<\/p>\n<h2>Tunteet ja kehon reaktiot<\/h2>\n<p>Kun tunnemme vaikeita tunteita, my\u00f6s kehossamme tapahtuu asioita samaan aikaan. Voimakkaat tunteet ilmenev\u00e4t\u00a0kehossa eri tavoin.\u00a0Pelko, viha tai j\u00e4nnitt\u00e4minen johtaa yleens\u00e4 lihasten j\u00e4nnittymiseen, josta saattaa seurata lihaskipuja etenkin niskan ja sel\u00e4n alueella. Hengityksemme muuttuu pinnalliseksi ja nopeaksi, jolloin solut saavat v\u00e4hemm\u00e4n happea. Verenpaine voi\u00a0nousta ja hampaat saattavat\u00a0kiristy\u00e4 yhteen ja p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky iske\u00e4.<\/p>\n<p>Jos emme tunnista stressi\u00e4 aiheuttavia tunteita tai piilotamme tunteet, kehomme joutuu pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 koville. Ensimm\u00e4inen askel onkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4\u00a0tunteet ovat my\u00f6s biologisia reaktioita eri puolilla kehoa.<\/p>\n<h2>Kaikki tunteet ovat sallittuja<\/h2>\n<p>Kokemistamme tunteista noin 20-50 prosenttia on ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4. Ei siis ole mik\u00e4\u00e4n tarve piilotella tai paeta sellaista, joka on t\u00e4ysin normaalia. On tutkimuksia siit\u00e4, ett\u00e4 kun koehenkil\u00f6ille kerrotaan jotain surullista ja pyydet\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen olemaan v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 tunteista,\u00a0mieliala vain huononee.<\/p>\n<p>Useimmille meist\u00e4 on valitettavasti jo lapsuudessa muodostunut k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 joitain tunteita ei ole suotavaa ilmaista. T\u00e4llaisia voivat olla esimerkiksi viha ja pelko. Kuinka useasti vihan tunteet on lapsena k\u00e4skytetty nielem\u00e4\u00e4n takaisin tai mill\u00e4 tavoin pelko ja j\u00e4nnitys on mit\u00e4t\u00f6ity (<em>Ole nyt reipas! Katso nyt, kun Maijakin uskaltaa!)<\/em>?<\/p>\n<p>Lapsi ei viel\u00e4 kykene itse t\u00e4ysin s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n tunteitaan, vaan h\u00e4n tarvitsee avuksi aikuisen apua\u00a0 selvit\u00e4kseen tunnemyllerryksest\u00e4. Tunteiden s\u00e4\u00e4telyyn osallistuva aivojen etuotsalohko jatkaa kehittymist\u00e4\u00e4n aina noin 25 ik\u00e4vuoteen asti.<\/p>\n<p>Vaikeiden tunteiden tunnistaminen voi olla aikuisena opettelun takana, jos lapsena on\u00a0joutunut nielem\u00e4\u00e4n pelot ja vihat. Tunteiden tunnistaminen edellytt\u00e4\u00e4 tietoista pys\u00e4htymist\u00e4 itsens\u00e4 \u00e4\u00e4relle. Kehon tuntemukset ja kehotietoisuus voivat my\u00f6s toimia\u00a0avaimina ik\u00e4vien tunteiden\u00a0tunnistamiseen.<\/p>\n<h3>N\u00e4in s\u00e4\u00e4telet vaikeita tunteita<\/h3>\n<p><strong>1.Pys\u00e4hdy ja tunnustele. <\/strong><\/p>\n<p>Kun\u00a0tunnet ahdistusta, j\u00e4nnityst\u00e4, pelkoa, \u00e4rsyyntymist\u00e4 tai muuta vaikeaa tunnetta, pys\u00e4hdy ja tunnustele: Miss\u00e4 kohtaa kehoa tunne tuntuu? Ovatko hartiat j\u00e4nnittyneet, nousseet korviin? Puretko hampaita tiukasti yhteen? Hengit\u00e4 muutama syv\u00e4 henk\u00e4ys ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 j\u00e4nnittyneet kohdat kehossa rennoksi.<\/p>\n<p>Jos et tunnista helposti vaikeita tunteita, voit my\u00f6s tarkkailla ensisijaisesti kehosi tuntemuksia. Kun huomaat j\u00e4nnittyv\u00e4si tai havaitset kireyksi\u00e4 kehossasi pohdi, mit\u00e4 tapahtui \u00e4skett\u00e4in tai mit\u00e4 tapahtumia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si on hiljattain ollut.<\/p>\n<p><strong>2. Nime\u00e4 tunne.<\/strong><\/p>\n<p>Kun olet tunnistanut vaikean tunteen, nime\u00e4 se. Onko se pelkoa, surua, \u00e4rtymyst\u00e4, vihaa? Voit my\u00f6s sanallistaa tunteen itse itsellesi:<\/p>\n<p><em>Olen tosi vihainen, kun\u2026<\/em><\/p>\n<p><em>Tuntuu pahalta, ett\u00e4\u2026<\/em><\/p>\n<p><em>Pelk\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4&#8230;<\/em><\/p>\n<p>Tunteen nime\u00e4minen ja sanallistaminen ovat olennainen osa tunteiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in mantelitumake, aivojen tunneorkesteri, saa otsalohkon kapellimestarikseen. Soitannan laatu paranee heti.<\/p>\n<p><strong>3. Hyv\u00e4ksy tunne ja anna olla.<\/strong><\/p>\n<p>Kun olet tunnistanut ja nimennyt tunteen, voit antaa sen olla. Siit\u00e4 ei tarvitse pyristell\u00e4 eroon. Hengit\u00e4 rauhallisesti ja hyv\u00e4ksy, ett\u00e4 tunnet mit\u00e4 tunnet. Voit kuvitella, ett\u00e4 tunne on vain\u00a0ohimenev\u00e4 pilvi, joka saattaa ensin muuttaa muotoaan ja lopulta h\u00e4vi\u00e4\u00e4 kokonaan. Mik\u00e4\u00e4n tunne ei kest\u00e4 loputtomiin.<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressinsietokyky-rakentuu-jo-varhain\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Stressinsietokyky rakentuu jo varhain<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/kielteisten-tunteiden-ilmaisu\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Lapsuuden tunnemuistot ja vihan tunteen ilmaiseminen<\/a><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/01\/jairo-alzate-45540-1.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-5566\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/01\/jairo-alzate-45540-1.jpg\" alt=\"tunteiden s\u00e4\u00e4tely\" width=\"861\" height=\"1280\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/01\/jairo-alzate-45540-1.jpg 861w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/01\/jairo-alzate-45540-1-202x300.jpg 202w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/01\/jairo-alzate-45540-1-768x1142.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/01\/jairo-alzate-45540-1-689x1024.jpg 689w\" sizes=\"(max-width: 861px) 100vw, 861px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>L\u00e4hteet:<\/em><\/p>\n<p><em>Katja Myllyviita. Tunne tunteesi. Duodecim<\/em><\/p>\n<p><em>Positiivisen psykologian voima. Lotta Uusitalo-Malmivaara (toim.). PS-kustannus<\/em><\/p>\n<p>Kuva: Jairo Alzate<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Stressi\u00e4 voisi kuvata alkukantaiseksi pelkoreaktioksi, joka syntyy aivojemme tunnekeskukseksikin kutsutussa mantelitumakkeessa. Ahdistuksen&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":5566,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,21,22,1],"tags":[64,50,55,112,52,73,118,43,74],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":"hyvinvointi","themes":["stressi"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/01\/jairo-alzate-45540-1.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/01\/jairo-alzate-45540-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/5520"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=5520"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/5520\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11567,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/5520\/revisions\/11567"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/5566"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=5520"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=5520"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=5520"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}