Kehossa aktivoituu my\u00f6s hidas stressivaste eli HPA-akseli. T\u00e4ll\u00f6in kehoon erittyy muun muassa kortisolia. Hidas stressivaste on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4, koska ilman sit\u00e4 ihminen joutuisi sokkiin. HPA-akseli my\u00f6s ik\u00e4\u00e4nkuin hillitsee omaa toimintaansa ja kortisolin erityst\u00e4\u00e4n. Stressij\u00e4rjestelm\u00e4mme toiminta on melko monimutkaista, mutta se\u00a0pyrkii pit\u00e4m\u00e4\u00e4n\u00a0kehon toimintakykyisen\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Mihin\u00a0stressi vaikuttaa kehossa?<\/h2>\n
Akuutissa, lyhyess\u00e4 stressiss\u00e4 immuunipuolustus toimii hetken aikaa tehokkaammin. Krooninen, pitk\u00e4\u00e4n jatkunut stressi taas vaikuttaa kielteisesti immuunipuolustukseen ja altistaa erilaisille sairauksille. Jos stressi jatkuu pitk\u00e4\u00e4n eli hidas stressivaste (HPA-akseli) on toiminnassa jatkuvasti, se vaikuttaa syd\u00e4n- ja verenkiertoelimist\u00f6n s\u00e4\u00e4telyyn, aivojen muistikeskukseen ja sokeriaineenvaihduntaan. Stressi on yhteydess\u00e4 my\u00f6s luuytimen toimintaan, joten kroonisella stressill\u00e4 on vaikutusta osteoporoosiin ja verisairauksiin.<\/p>\n
Suolisto ja sen osallisuus terveyteemme on suurena mielenkiinnon kohteena nyky\u00e4\u00e4n. Suoliston bakteerimassa reagoi herk\u00e4sti stressiin, jolloin mikrobikoostumus suolistossa muuttuu. T\u00e4m\u00e4 taas vaikuttaa immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme. Tied\u00e4mme my\u00f6s, ett\u00e4 suoliston kunto\u00a0on yhteydess\u00e4 mielen hyvinvointiin, joten stressaavina aikoina kannattaa yritt\u00e4\u00e4 helli\u00e4 suoliston mikrobeja kaikin eri keinoin.<\/p>\n
Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut stressi vaikuttaa terveyteemme my\u00f6s telomeerien kautta. Telomeerit ovat\u00a0osa kromosomeja, ja ne lyhenev\u00e4t ihmisen ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. L\u00e4\u00e4ketieteen Nobelilla palkittu Elizabeth Blackburn kollegoineen on tutkimuksillaan osoittanut, ett\u00e4 telomeerit reagoivat muun muassa stressiin. Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut stressi lyhent\u00e4\u00e4 telomeereja, joka taas lis\u00e4\u00e4 tulehdusta ja ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvi\u00e4 sairauksia. Jos joku n\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u00a0pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4neen stressaavan ajan j\u00e4lkeen vanhemmalta, h\u00e4nen kehonsa\u00a0todenn\u00e4k\u00f6isesti on my\u00f6s vanhentunut, kun telomeerit ovat lyhentyneet.<\/p>\n
Ihminen ei rikkoudu ihan pienest\u00e4<\/h2>\n
Stressitutkimus on edennyt yh\u00e4 mielenkiintoisemmille alueille. Meill\u00e4 on tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4idin stressi vaikuttaa my\u00f6s kehittyv\u00e4\u00e4n siki\u00f6\u00f6n. Jos \u00e4idill\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4 stressi tai masennus raskausaikana, se\u00a0on yhteydess\u00e4 lapsen riskiin sairastua astmaan ja infektioihin.\u00a0Lapsella on my\u00f6s suurempi riski emotionaalisiin ja kognitiivisiin ongelmiin, jos \u00e4idill\u00e4 on ollut raskauden aikana paljon stressi\u00e4.<\/p>\n
Jos huomaa stressin olevan jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4 omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, se kannattaa ottaa vakavasti. Mutta vaikka stressin vaikutukset kehoon ovat melkoiset, on hyv\u00e4\u00a0muistaa, ett\u00e4 ei ihminen ihan pienest\u00e4 rikki mene. Stressin t\u00e4ytyy olla pitk\u00e4kestoista tai erityisen kovaa, ennen kuin\u00a0sill\u00e4 on vakavia vaikutuksia terveyteen.<\/p>\n
Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n Tunnista stressi<\/a><\/p>\n
![\"stressi](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/12\/dawid-zawila-279998-1.jpg\")
<\/a><\/p>\n