![\"ID-10054685](\"http:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/sites\/7\/2015\/06\/id-10054685-1.jpg\")
<\/a><\/p>\nVauvan ja lapsen kehittyminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa. <\/em>Kun vauva kokee jotain uutta, j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai pelottavaa, h\u00e4n tarvitsee aikuisen rauhoittumisensa tueksi. Vauvalla on itseasiassa luontainen taipumus stressitilaan (eli valpastumiseen), mutta heikosti keinoja rauhoittua itse. Syli, kosketus ja rauhallinen olemus\u00a0laukaisevat\u00a0vauvan kehossa stressij\u00e4rjestelm\u00e4n vastakkaisen puolen eli ns. rauhoittumisj\u00e4rjestelm\u00e4n.<\/p>\n Sill\u00e4, ett\u00e4 vauva joutuu selviytym\u00e4\u00e4n jatkuvasti stressaavista tilanteista itsekseen, on todenn\u00e4k\u00f6isesti ik\u00e4vi\u00e4 seurauksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Vauvana saatu hoiva vaikuttaa osaltaan my\u00f6s stressiherkkyyteen eli siihen,\u00a0kuinka helposti ja kuinka voimakkaana stressireaktio syntyy.\u00a0Jos vauvana on kokenut runsaasti stressi\u00e4 ilman, ett\u00e4 sit\u00e4 on aikuinen ollut s\u00e4\u00e4telem\u00e4ss\u00e4, elimist\u00f6 voi my\u00f6hemmin tuottaa herkemmin stressihormoni kortisolia. Vauva\u00a0tai pieni lapsi tarvitsee aikuisen s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n stressi\u00e4\u00e4n, jotta h\u00e4nelle muodostuu keinot sen s\u00e4\u00e4telyyn my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n My\u00f6s lapsen k\u00e4sitys itsest\u00e4\u00e4n muodostuu vuorovaikutuksen kautta. Hoitajan\u00a0tavasta suhtautua\u00a0vauvaan ja\u00a0kohdella h\u00e4nt\u00e4, tulee vauvalle totta. Esimerkiksi\u00a0itsetunto saa alkunsa juuri n\u00e4iden varhaisten kokemusten my\u00f6t\u00e4.\u00a0Kun vauvan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 useita kertoja itkem\u00e4\u00e4n yksin, h\u00e4n saa kokemuksen, ett\u00e4 ei ole tarpeeksi hyv\u00e4 ja arvokas saamaan hoivaa. El\u00e4inkokeissa on havaittu, ett\u00e4\u00a0kosketuksen rajoittaminen aiheuttaa leikki-ik\u00e4isiss\u00e4 poikasissa levottomuutta, lyhytj\u00e4nteisyytt\u00e4 ja toisten kiusaamista.<\/p>\n Aikuisellekin kosketus ja toisten ihmisten l\u00e4heisyys on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Esimerkiksi kaikenlaiset\u00a0kosketushoidot rauhoittavat ja rentouttavat ylikierroksilla k\u00e4yv\u00e4\u00e4 kehoa ja mielt\u00e4. Yht\u00e4 lailla yst\u00e4v\u00e4llinen keskustelu rauhoittaa ja toimii mielen kosketuksena<\/em>.<\/p>\n Mutta lapselle ja etenkin pienelle vauvalle\u00a0l\u00e4heisyys on elinehto.<\/em><\/p>\n Hypoteesi on, ett\u00e4 aivot liittyv\u00e4t paljon muihinkin sairauksiin kuin aivosairauksiin. Alkaa esimerkiksi olla n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ett\u00e4 osa syd\u00e4n-ja verisuonitautien sek\u00e4 sy\u00f6pien riskeist\u00e4 ohjelmoituu aivoissa varhaisten stressitekij\u00f6iden seurauksena.<\/i><\/p>\n Hasse Karlsson<\/a>, psykiatrian professori, Turun yliopisto, <\/i>Turku Brain and Mind Center<\/i><\/span><\/p>\n<\/blockquote>\n <\/p>\n Lis\u00e4\u00e4\u00a0aiheesta voi lukea n\u00e4ist\u00e4 kirjoista:<\/p>\n Stressin s\u00e4\u00e4tely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin<\/a>.<\/em><\/p>\n Rakkaus ratkaisee. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys aivojen kehitykselle.\u00a0<\/a><\/em><\/p>\n\n