{"id":5010,"date":"2017-11-11T19:49:10","date_gmt":"2017-11-11T17:49:10","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=5010"},"modified":"2019-03-15T15:19:40","modified_gmt":"2019-03-15T13:19:40","slug":"stressin-hoito-ja-keho","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressin-hoito-ja-keho\/","title":{"rendered":"Kun hoidat kehoasi, hoidat stressi\u00e4si"},"content":{"rendered":"<p>Kun hoidamme kehoamme, v\u00e4henn\u00e4mme samalla stressi\u00e4mme. Jos el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on paljon stressitekij\u00f6it\u00e4, niihin puuttuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Mutta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on huolehtia, ett\u00e4 mieli ja keho palautuvat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti stressist\u00e4.\u00a0<strong>Palautuminen tarkoittaa vireystason laskua rauhoittumisen, rentoutumisen tai unen avulla. <\/strong>My\u00f6s sy\u00f6misell\u00e4 voi vaikuttaa stressihormoneihin.<\/p>\n<h2>Uni hoivaa kehoa ja mielt\u00e4<\/h2>\n<p>Ihminen selvi\u00e4\u00e4 ravinnotta useita p\u00e4ivi\u00e4, mutta ei ilman unta. Unen merkitys hyvinvoinnille on eritt\u00e4in suuri. <strong>Unen aikana aivot ik\u00e4\u00e4n kuin pest\u00e4\u00e4n siit\u00e4 kuonasta, jota p\u00e4iv\u00e4n aikana on stressin takia syntynyt.<\/strong> Uni my\u00f6s j\u00e4rjestelee p\u00e4iv\u00e4n aikaisia tapahtumia mieless\u00e4mme.\u00a0Unen puute vaikuttaa mielialaamme siten, ett\u00e4 <strong>v\u00e4syneen\u00e4 olemme herkempi\u00e4 havaitsemaan negatiivisia asioita ja py\u00f6ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n huolia p\u00e4\u00e4ss\u00e4mme.<\/strong><\/p>\n<p>Riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4 (n. 8 tuntia) ja laadultaan <strong>hyv\u00e4 uni on stressist\u00e4 palautumisen kannalta olennaista.<\/strong>\u00a0Unen palauttavuuteen vaikuttavat erilaiset tekij\u00e4t. Kovatehoinen liikunta liian l\u00e4hell\u00e4 nukkumaanmenoa (v\u00e4hemm\u00e4n kuin 3-4 tuntia) voi heikent\u00e4\u00e4 unenaikaista palautumista.\u00a0Alkoholin juominen ennen nukkumaanmenoa vaikuttaa uneen niin, ett\u00e4 palautumista ei tapahdu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollenkaan. Stressin &#8220;nollaaminen&#8221; alkoholilla on huono idea muutenkin, koska alkoholi nostaa kortisolitasoja.<\/p>\n<p><strong>Hyv\u00e4\u00e4 y\u00f6unta aletaan rakentamaan jo aamulla<\/strong>. Jos p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 on paljon kuormittavia tekij\u00f6it\u00e4 eik\u00e4 rentoutumisen hetki\u00e4 juurikaan,\u00a0unenaikainen palautuminen voi olla v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4. Yht\u00e4 lailla nukahtaminen on monin verroin vaikeampaa, jos koko p\u00e4iv\u00e4 on ollut matalalentoa. Keho ja mieli pit\u00e4isi saada rauhoittumaan ennen unille menoa. <strong>Kun nukkumaanmenoaika l\u00e4hestyy ja tuntee v\u00e4symyst\u00e4, kannattaa menn\u00e4 nukkumaan!<\/strong> Jos siin\u00e4 vaiheessa sinnittelee hereill\u00e4, seuraa piristyminen. Ja seuraava v\u00e4syvaihe tulee vasta noin 90 minuutin p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on nukkua paljon, kun on kipe\u00e4n\u00e4.\u00a0<\/strong>Uni on elimist\u00f6\u00e4mme korjaava ja rakentava tila.\u00a0Kun flunssaisena tai muuten sairaana olemme v\u00e4syneit\u00e4, kehon tulehdusreaktiosta vastaavat sytokiinit nimenomaan viestitt\u00e4v\u00e4t meit\u00e4 lep\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, jotta keholla olisi mahdollisuus parannella paremmin itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h3>Vinkkej\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n uneen:<\/h3>\n<ul>\n<li>Pid\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n aikana hetki\u00e4, jolloin rentoudut.<\/li>\n<li>\u00c4l\u00e4 juo kahvia en\u00e4\u00e4 klo 13 j\u00e4lkeen.<\/li>\n<li>\u00c4l\u00e4 juo alkoholia ennen nukkumaanmenoa. (Herkk\u00e4unisen kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ainakin 6 tuntia alkoholin juomisen ja unen v\u00e4liin)<\/li>\n<li>\u00c4l\u00e4 harrasta kovatehoista liikuntaa liian l\u00e4hell\u00e4 nukkumaanmenoa (&lt; 3-4 tuntia)<\/li>\n<li>Lopeta \u00e4lylaitteiden katselu v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puoli\u00a0tuntia ennen nukkumaanmenoa.<\/li>\n<li>Sy\u00f6 jotain hiilihydraattipitoista ennen unia (esim. puuro, leip\u00e4, banaani).<\/li>\n<li>Jos mieless\u00e4si py\u00f6rii tekem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 tai huolia, kirjoita ne\u00a0yl\u00f6s ennen unille menoa.<\/li>\n<li>Lue kirjaa tai tee jotain muuta rentouttavaa ennen nukkumaanmenoa.<\/li>\n<li>Pid\u00e4 makuuhuone viile\u00e4n\u00e4.<\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/rentoutusharjoitus\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Tee rentoutusharjoitus, <\/a>kun alat nukkumaan.<\/li>\n<li>Pid\u00e4 unirytmisi s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Anna oksitosiinin virrata!<\/h2>\n<p>Miten saamme parhaiten kierroksia laskettua ja palautumisj\u00e4rjestelm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle? Tekem\u00e4ll\u00e4 jotain, joka saa oksitosiini-hormonin virtaamaan kehossamme. Oksitosiini k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4, rauhoittavia toimintoja aktivoimalla kehon muita mekanismeja.<\/p>\n<p><strong>Oksitosiinin hy\u00f6tyj\u00e4 stressaantuneelle<\/strong> ovat esimerkiksi n\u00e4m\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>stressihormonitasot laskevat<\/li>\n<li>kipukynnys kohoaa<\/li>\n<li>syke alenee<\/li>\n<li>verenpaine laskee<\/li>\n<li>tulee hyv\u00e4 ja rauhallinen olo<\/li>\n<\/ul>\n<p>Oksitosiinia aktivoi <strong>toisten (turvallisten) ihmisten\u00a0l\u00e4heisyys ja l\u00e4mmin vuorovaikutus<\/strong>. <strong>Hyv\u00e4lt\u00e4 tuntuva kosketus<\/strong> on varma tapa houkutella oksitosiinin erityst\u00e4. Hieronta ja muut kosketushoidot tekev\u00e4t todella hyv\u00e4\u00e4 stressaantuneelle keholle.<\/p>\n<p>Rauhoittumisreaktiota edist\u00e4v\u00e4t my\u00f6s l\u00e4mmin olo ja kyll\u00e4isyys. Siis sy\u00f6 hyvin, ota l\u00e4mmin kylpy tai k\u00e4y saunassa! Kierroksilla k\u00e4yv\u00e4\u00e4<strong> kehoa kannattaa rauhoitella my\u00f6s tietoisilla hengityshetkill\u00e4<\/strong>.<\/p>\n<h2>Stressaantunut keho kaipaa rauhallista liikett\u00e4<\/h2>\n<p>Kroonisesti stressaantuneen tai v\u00e4liaikaisesti kovaa stressi\u00e4 kokevan ei kannata lis\u00e4t\u00e4 kierroksia\u00a0en\u00e4\u00e4 kovatehoisella liikunnalla.\u00a0<strong>Stressaantunut\u00a0keho kaipaa erityisesti rauhoittumista, joten rauhallinen liikkuminen sopii silloin parhaiten.\u00a0<\/strong>Kaikenlainen hy\u00f6tyliikunta ja k\u00e4velylenkit ulkona ovat hyv\u00e4ksi. Samoin mielt\u00e4 rauhoittavat joogat tai venyttelyt.<\/p>\n<p>Kehoa on\u00a0hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n mittaan v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 liikkeess\u00e4. Jos tekee istumaty\u00f6t\u00e4, voi laittaa vaikka k\u00e4nnyk\u00e4n h\u00e4lytt\u00e4m\u00e4\u00e4n puolen tunnin v\u00e4lein muistutukseksi.<\/p>\n<h2>Sy\u00f6misell\u00e4kin voi vaikuttaa stressihormoneihin<\/h2>\n<p>Mit\u00e4 ravintorikkaampaa ruoka on, sit\u00e4 varmemmin keho saa siit\u00e4 tarvitsemansa. Stressaantuneen kannattaa erityisesti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen,\u00a0ett\u00e4 sy\u00f6 ravitsevasti.\u00a0Sill\u00e4 miten sy\u00f6, on vaikutusta my\u00f6s stressihormoneihin.<\/p>\n<p><strong>Verensokerin\u00a0heilahtelu nostaa stressihormonitasoja.<\/strong> S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen sy\u00f6minen ja sellaisten ruokien sy\u00f6minen, jotka eiv\u00e4t nosta verensokeria huippuunsa, ovat stressin kannalta (ja muutenkin) hyv\u00e4 vaihtoehto.<\/p>\n<p><strong>Liian alhainen energiansaanti kuormittaa kehoa ja mielt\u00e4.\u00a0<\/strong>Kaikenlaiset kitukuurit ja n\u00e4lk\u00e4dieetit r\u00e4\u00e4kk\u00e4\u00e4v\u00e4t kehoa ja laittavat sen sekaisin. Stressaantuneena erityisen huono idea.<\/p>\n<p><strong>Kofeiini kiihdytt\u00e4\u00e4 hermoston toimintaa.<\/strong>\u00a0Stressaantuneena hermosto k\u00e4y jo valmiiksi kierroksilla, joten kahvin kulutusta kannattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4\u00a0stressaavina aikoina.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/10\/veeterzy-82538.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-5018\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/10\/veeterzy-82538.jpg\" alt=\"stressin hoito ja keho\" width=\"1280\" height=\"854\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/10\/veeterzy-82538.jpg 1280w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/10\/veeterzy-82538-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/10\/veeterzy-82538-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/10\/veeterzy-82538-1024x683.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1280px) 100vw, 1280px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>L\u00e4htein\u00e4 k\u00e4ytetty:<\/em><\/p>\n<p><em>Professori Jyrki Korkeila ja psykiatrian erkoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, LT Juha Markkula,\u00a0Stressil\u00e4\u00e4ketieteen luennot 2017<\/em><\/p>\n<p><em>Hyvinvoinnin opas, Firstbeat<\/em><\/p>\n<p><em>Kerstin Uvn\u00e4s Moberg. Rauhoittava kosketus. Oksitosiinin parantava vaikutus kehossa.<\/em><\/p>\n<p>Kuva: Veeterzy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun hoidamme kehoamme, v\u00e4henn\u00e4mme samalla stressi\u00e4mme. Jos el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on paljon stressitekij\u00f6it\u00e4, niihin&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":5018,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,24,18,19,16,21,22,1],"tags":[160,64,93,112,91,102,118,41,97,146,83],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":2,"category":"hyvinvointi","themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/10\/veeterzy-82538.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/10\/veeterzy-82538.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/5010"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=5010"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/5010\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7521,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/5010\/revisions\/7521"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/5018"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=5010"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=5010"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=5010"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}