{"id":4732,"date":"2018-03-09T20:26:52","date_gmt":"2018-03-09T18:26:52","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=4732"},"modified":"2022-12-11T09:43:22","modified_gmt":"2022-12-11T07:43:22","slug":"vagushermo-stressi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/vagushermo-stressi\/","title":{"rendered":"Vagushermo kehon stressin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Nykyisess\u00e4 hektisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4nrytmiss\u00e4 ja jatkuvassa \u00e4rsykkeiden tulvassa sympaattinen hermostomme on aktiivisena turhan ison osan p\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Emme t\u00e4t\u00e4 edes itse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomaa, sill\u00e4 totumme nopeasti vallitsevaan olotilaamme. Hyvinvointimme ja terveytemme kannalta olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saisimme p\u00e4iv\u00e4n mittaan aktivoitua parasympaattista hermostoamme useammin. Parasympaattiseen hermostoon p\u00e4\u00e4semme vaikuttamaan vagushermon kautta.<\/p>\n<h2>Vagushermon vaikutukset kehossa<\/h2>\n<p>Vagushermo eli kiert\u00e4j\u00e4hermo on pitk\u00e4 aivohermo, joka ulottuu p\u00e4\u00e4st\u00e4 aina suolistoon asti. Se on t\u00e4rkein parasympaattinen hermomme, joka s\u00e4\u00e4telee mm. syd\u00e4men ja suoliston toimintaa ja hengityst\u00e4.<\/p>\n<p>Vagushermon hyv\u00e4 toimivuus on olennaista kehon stressin v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4. Vagushermon stimuloinnilla voi esimerkiksi vaikuttaa stressireaktiosta vastaavan HPA-akselin toimintaan sit\u00e4 tasapainottaen. Tulehdukset kehossa voivat olla stressin seurausta tai ainakin jo olemassa olevat tulehdukset pahenevat stressist\u00e4. Vagushermolla voi vaikuttaa my\u00f6s kehon tulehduksiin my\u00f6nteisesti.<\/p>\n<p>Aivokirurgi Kevin Tracey huomasi aikoinaan tutkimuksissaan yhteyden vagushermon ja kehon muissa elimiss\u00e4 olevien tulehdusten v\u00e4lill\u00e4.\u00a0H\u00e4n kehitti lopulta kehoon laitettavan laitteen, joka stimuloi vagushermoa. Laitteen avulla on saatu hyvi\u00e4 tuloksia mm. <a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.pnas.org\/content\/early\/2016\/06\/30\/1605635113#ref-30\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">vaikeaa nivelreumaa ja epilepsiaa sairastavilla<\/a>.<\/p>\n<p>Jos olet stressaantunut tai sinulla on jokin sairaus, esimerkiksi autoimmuunisairaus, masennus, migreeni tai vaikeuksia vatsan ja suoliston toiminnan kanssa, kannattaa erityisesti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota vagushermon aktivointiin. T\u00e4ll\u00f6in autat hermostoasi, ja tuet oman kehosi paranemismekanismeja.<\/p>\n<h2>N\u00e4in aktivoit vagushermoa<\/h2>\n<p>Toisilla ihmisill\u00e4 vagushermo on aktiivisempi, joka tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n kehonsa rentoutuu nopeammin stressaavien tilanteiden j\u00e4lkeen. Mutta kuten sanottu, vagushermoa voi itsekin aktivoida ja sit\u00e4 kautta vaikuttaa kehonsa rauhoittumiseen ja terveyteens\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 joitain keinoja, joista voit valita itsellesi sopivimmat ja mieleisimm\u00e4t:<\/p>\n<p><strong>1.Meditointi tai rentoutushetket.<\/strong><\/p>\n<p>Meditoinnin ei tarvitse olla jokin tietynlainen vaikea suoritus, vaan se voi olla pelkistetysti vain istumista hetken aikaa silm\u00e4t kiinni mukavassa asennossa. Ajatukset p\u00f6rr\u00e4\u00e4v\u00e4t villin\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4, mutta voit aina lempe\u00e4sti ohjata itsesi seuraamaan hengityksesi rytmi\u00e4. Joskus ohjatut meditoinnit tai rauhallinen musiikki taustalla voivat rentouttaa helpommin kuin pelk\u00e4ss\u00e4 hiljaisuudessa istuminen.<\/p>\n<p><strong>2. Syv\u00e4t, rauhalliset hengitykset.<\/strong><\/p>\n<p>Rauhalliset hengitykset ovat nopea reitti vagushermon aktivointiin. Hengitysharjoituksen voi tehd\u00e4 miss\u00e4 tahansa ja sit\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kaluna auttamaan hyvin ahdistavissakin hetkiss\u00e4. Hengityksest\u00e4 voit lukea lis\u00e4\u00e4 <a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/hengitys-ja-stressi\/\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4.\u00a0<\/a><\/p>\n<p><strong>3. Hyr\u00e4ily, laulaminen<\/strong><\/p>\n<p>Vagushermo on yhteydess\u00e4 \u00e4\u00e4nihuuliin ja kurkun takana oleviin lihaksiin. Esimerkiksi hyr\u00e4ily ja laulaminen aktivoivat vagushermoa.<\/p>\n<p><strong>4. Hieronta.<\/strong><\/p>\n<p>Hieronta rentouttaa ja tekee hyv\u00e4\u00e4 koko keholle. Hieronta ei saa tuottaa isoa kipua, muuten rentouttava vaikutus h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Itse voi hieroa kevyesti esim. korvalehti\u00e4 ja kaulan aluetta.<\/p>\n<p><strong>6. Rauhallinen liike.<\/strong><\/p>\n<p>Rauhallinen liike, jossa mieli lep\u00e4\u00e4, auttaa rauhoittumaan.<a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/kavely-keho-ja-mieli\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\"> K\u00e4vely<\/a> on hyv\u00e4 ja helppo vaihtoehto.<\/p>\n<p><strong>7. Turvalliset ihmissuhteet.<\/strong><\/p>\n<p>Hyvill\u00e4 ihmissuhteilla on iso merkitys terveyden kannalta. Hyv\u00e4t suhteet ovat turvallisia ja niiss\u00e4 voi olla l\u00e4sn\u00e4 rennosti ja omana itsen\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>8. Nauraminen ja itkeminen.<\/strong><\/p>\n<p>Nauru on todella hyv\u00e4 keino rentouttaa keho ja stimuloida vagushermoa. Yht\u00e4 lailla itkeminen aktivoi parasympaattista hermostoa. Sen takia itkemisen (tai itkunaurujen) j\u00e4lkeen on yleens\u00e4 raukea olo.<\/p>\n<p>Vaikka vagushermon aktivointiin on erin\u00e4isi\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 kikkoja, t\u00e4rkein on tietysti kokonaisuudesta huolehtiminen: Stressin ja kiireen v\u00e4hent\u00e4minen, riitt\u00e4v\u00e4 lepo ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen liike.<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/miksi-rentoutuminen-on-terveyden-kannalta-niin-tarkeaa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Miksi rentoutuminen on terveyden kannalta niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/a><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/03\/austin-neill-130037-unsplash-1.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-5723\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/03\/austin-neill-130037-unsplash-1.jpg\" alt=\"vagushermo stressi\" width=\"1200\" height=\"854\"><\/a><\/p>\n<p><em>L\u00e4hde:<\/em><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/upliftconnect.com\/hacking-the-nervous-system\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Hacking the Nervous System<\/a><\/p>\n<p>Kuva: Austin Neill<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nykyisess\u00e4 hektisess\u00e4 el\u00e4m\u00e4nrytmiss\u00e4 ja jatkuvassa \u00e4rsykkeiden tulvassa sympaattinen hermostomme on aktiivisena turhan&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":5723,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,21,22,1],"tags":[64,269,270,118,41,58,43,60,38,268],"acf":[],"platta":{"numLikes":18,"numComments":4,"category":"terveys","themes":["stressi","mieli","ihmissuhteet"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/03\/austin-neill-130037-unsplash-1.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2018\/03\/austin-neill-130037-unsplash-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/4732"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=4732"}],"version-history":[{"count":33,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/4732\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11950,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/4732\/revisions\/11950"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/5723"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=4732"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=4732"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=4732"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}