{"id":4726,"date":"2017-10-08T09:23:29","date_gmt":"2017-10-08T06:23:29","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=4726"},"modified":"2018-04-11T20:50:20","modified_gmt":"2018-04-11T17:50:20","slug":"tunteet-ihmissuhteissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/tunteet-ihmissuhteissa\/","title":{"rendered":"Lapsuuden kiintymysmallit ohjaavat aikuisuuden ihmissuhteita"},"content":{"rendered":"<p>Pohja sille, mill\u00e4 tavoin toimimme aikuisena ihmissuhteissamme, luodaan jo varhain lapsuudessa. Kun aikuisena muodostamme ihmissuhteita ja p\u00e4\u00e4st\u00e4mme jonkun ihmisen l\u00e4hellemme, meiss\u00e4 aktivoituvat lapsuudessa omaksutut kiintymysmallit. Lasta hoivaavien aikuisten sensitiivisyys ja vuorovaikutus lapsen kanssa ohjaavat pitk\u00e4lti sit\u00e4, millaiseksi kiintymyssuhde muodostuu.<\/p>\n<p>Kiintymysmalli\u00a0ei siis ole luonteenpiirre, vaan se kehittyy lapsena ensimm\u00e4isten elinvuosien aikana.\u00a0\u00a0T\u00e4m\u00e4 kiintymysmalli ohjaa my\u00f6hemmin tunnemaailmaa ja k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4mme ihmissuhteissamme. Kiintymysmallit ovat ik\u00e4\u00e4nkuin oletusmalleja, jotka toimivat aikuisena parisuhteen perustana ja muokkaavat suhdettamme omiin lapsiimme.<\/p>\n<h2>Tunteet ihmissuhteissa<\/h2>\n<p>Kiintymyssuhteet jaetaan turvalliseen ja turvattomaan. Kiintymyssuhteen muodostumisesta on kirjallisuutta ja tutkimusta\u00a0valtavasti, ja turvattomien kiintymyssuhteiden jaottelutkin saattavat olla erilaisia\u00a0tutkijasta riippuen. Esittelen t\u00e4ss\u00e4 nyt hyvin lyhyesti turvallisen ja turvattomien kiintymysmallien\u00a0piirteit\u00e4.<\/p>\n<h3>Turvallinen kiintymyssuhde<\/h3>\n<p>Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun\u00a0vanhemmat tunnistavat vauvan\u00a0tarpeita ja auttavat vauvaa\u00a0s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n tunnetilojaan. Tunteiden s\u00e4\u00e4tely tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 vauva otetaan syliin silloin, kun h\u00e4n on itkuinen. Pieni vauva ilmaisee omia tarpeitaan itkem\u00e4ll\u00e4. Itku voi tarkoittaa esimerkiksi n\u00e4lk\u00e4\u00e4, v\u00e4symyst\u00e4, kipua, l\u00e4heisyyden kaipuuta. Se tarkoittaa my\u00f6s avunpyynt\u00f6\u00e4 ja on kutsu aikuiselle. Lohduta, ruoki, pid\u00e4 syliss\u00e4, auta minua tyyntym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Kun lapsen tarpeisiin reagoidaan, h\u00e4n oppii, ett\u00e4 toisten ihmisten puoleen voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 avun tarpeen hetkell\u00e4. Samoin lapsi saa tunteen siit\u00e4, ett\u00e4 on arvokas, koska h\u00e4nen tarpeitaan huomioidaan. Yht\u00e4 lailla kuin lapsen ik\u00e4v\u00e4t tunteet otetaan vastaan, my\u00f6s ilon ja innostuksen tunteet huomioidaan. Kiintymyssuhteen muodostumiseen vaik<span style=\"color: #000000\">uttavat vuorovaikutuksessa aikuisen eleet ja \u00e4\u00e4nenpainot sek\u00e4 ennustettavuus ja johdonmukaisuus.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #000000\">Turvallinen kiintymyssuhde n\u00e4kyy aikuisena muun muassa siten, ett\u00e4 luotamme toisiin ihmisiin ja pyyd\u00e4mme toisilta apua<\/span>. Pystymme kokemaan aitoa l\u00e4heisyyden tunnetta ihmissuhteissamme. K\u00e4sityksemme itsest\u00e4mme on my\u00f6nteinen.<\/p>\n<h3>Turvaton kiintymyssuhde<\/h3>\n<p>Turvattomien kiintymyssuhteiden yhteinen tekij\u00e4 on se, ett\u00e4 aikuinen ei ole ollut riitt\u00e4v\u00e4sti tunneper\u00e4isesti l\u00e4sn\u00e4 ja saatavilla, jolloin vauvan luottamus aikuisen hoivaan on\u00a0j\u00e4\u00e4nyt puutteelliseksi.\u00a0Turvaton kiintymyssuhde voi muodostua,\u00a0jos vanhempien on vaikeaa siet\u00e4\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 tunteita. Jos vanhempien on vaikeaa siet\u00e4\u00e4 ja s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omia negatiivisia\u00a0tunteitaan, he eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sied\u00e4 n\u00e4it\u00e4 tunteita lapsessakaan. Vauvan\u00a0itku voi aiheuttaa sen, ett\u00e4 h\u00e4net j\u00e4tet\u00e4\u00e4n yksin itkem\u00e4\u00e4n tai kiellet\u00e4\u00e4n itkem\u00e4st\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in lapsi oppii ajan kanssa peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikeat tunteensa.<\/p>\n<p>Hieman vanhempi lapsi voi jo kiukkuisena halutakin vet\u00e4yty\u00e4 omiin oloihin rauhoittumaan, eik\u00e4 siin\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n pahaa. Kiintymyssuhdetta ei tee turvattomaksi se, ett\u00e4 vanhempi joskus kiukustuu lapselle. Tunteita voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 molemmin puolin, mutta vanhempi on aina suhteessa lapseen se, jonka t\u00e4ytyy viime k\u00e4dess\u00e4 pysty\u00e4 my\u00f6s hillitsem\u00e4\u00e4n tunteitaan, koska lapsi vasta opettelee tunteiden s\u00e4\u00e4tely\u00e4.<\/p>\n<p>Turvaton kiintymyssuhde voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 aikuisena siten, ett\u00e4 on yksin p\u00e4rj\u00e4\u00e4j\u00e4. Jos\u00a0toisten apuun ei ole oppinut luottamaan lapsena, siihen ei helposti luota aikuisenakaan. Turvaton kiintymyssuhde voi n\u00e4ky\u00e4 my\u00f6s heikkouden peitt\u00e4misen\u00e4. Omaa haavoittuvuutta ei haluta paljastaa. On oltava vahva ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Turvaton kiintymyssuhde voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 my\u00f6s takertuvana k\u00e4ytt\u00e4ytymisen\u00e4 ihmissuhteissa. T\u00e4ll\u00f6in omiin kykyihin p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 ei luoteta ollenkaan, vaan takerrutaan toisiin ihmisiin. Huoli voi synty\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 toinen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tai ei rakasta tarpeeksi. Liioitellut mustasukkaisuuden tunteet eiv\u00e4t ole harvinaisia.<\/p>\n<p>Kiintymyssuhde voi my\u00f6s olla turvaton ja pelokas. T\u00e4ll\u00f6in ihminen ei luota itseens\u00e4 ja omiin kykyihins\u00e4 selviyty\u00e4, eik\u00e4\u00a0siihen, ett\u00e4 saisi apua muilta. H\u00e4n voi olla ahdistunut sek\u00e4 itsekseen ett\u00e4 toisten seurassa.<\/p>\n<p>Alla V\u00e4est\u00f6liiton verkkosivuilta nelikentt\u00e4, joka kuvaa erilaisia kiintymyssuhteita:<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\"><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/08\/orig_image-96599.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"size-full wp-image-4741 alignleft\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/08\/orig_image-96599.jpg\" alt=\"tunteet ihmissuhteissa\" width=\"395\" height=\"390\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/08\/orig_image-96599.jpg 395w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/08\/orig_image-96599-300x296.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 395px) 100vw, 395px\" \/><\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Turvattomasta turvalliseen kiintymysmalliin<\/h2>\n<p>Joidenkin tutkimusten mukaan alle 60 prosentilla l\u00e4nsimaisista ihmisist\u00e4 olisi turvallinen kiintymyssuhde.\u00a0Yht\u00e4 lailla kuin mitk\u00e4 tahansa tiedostamattomat ja automaattiset tavat periytyv\u00e4t helposti kasvatuksen seurauksena sukupolvelta toiselle, my\u00f6s kiintymysmallit periytyv\u00e4t. Jos omiin tapoihin k\u00e4sitell\u00e4 tunteita ja tapoihin toimia ihmissuhteissa ei kiinnit\u00e4 huomiota, kiintymysmalli todenn\u00e4k\u00f6isesti siirtyy\u00a0j\u00e4lkipolville.<\/p>\n<p>Kiintymysmallien muuttaminen turvattomasta turvalliseen ei k\u00e4y k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4. Oman kiintymysmallin tunnistaminen ja siit\u00e4 tietoiseksi tuleminen on ensimm\u00e4inen askel, mutta sen lis\u00e4ksi tarvitaan my\u00f6s tunnetaitojen opettelua ja esimerkiksi luottamuksen rakentamista toiseen ihmiseen. Kiintymysmallin muuttamisessa ei riit\u00e4 pelkk\u00e4 tiedollinen oppiminen vaan olennaista on, ett\u00e4 oppii arvostamaan itse\u00e4\u00e4n ja luottamaan itseens\u00e4 ja muihin ihmisiin.<\/p>\n<p>Joskus turvallisen ihmissuhteen ja oman tunnety\u00f6skentelyn avulla voi siirty\u00e4 turvattomasta kiintymysmallista kohti turvallista. Joskus taas kiintymysmallin muuttamiseen tarvitaan psykoterapeutin\u00a0apua. Turvallinen suhde toiseen ihmiseen voi toimia pohjana turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiselle,\u00a0oli kyseess\u00e4 sitten yst\u00e4v\u00e4, puoliso tai terapeutti.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/09\/liane-metzler-30296.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-4760\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/09\/liane-metzler-30296.jpg\" alt=\"liane-metzler-30296\" width=\"1280\" height=\"960\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/09\/liane-metzler-30296.jpg 1280w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/09\/liane-metzler-30296-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/09\/liane-metzler-30296-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/09\/liane-metzler-30296-1024x768.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1280px) 100vw, 1280px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>L\u00e4htein\u00e4 k\u00e4ytetty:<\/em><\/p>\n<p><em><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.vaestoliitto.fi\/parisuhde\/tietoa_parisuhteesta\/tietoa_parisuhdeammattilaisille\/pariterapian_teorioita\/kiintymyssuhdeteoria\/kiintymyssuhde_ja_parisuhde\/\" target=\"_blank\">V\u00e4est\u00f6liiton verkkosivut.<\/a><\/em><\/p>\n<p><em>Myllyviita, K. Tunne tunteesi.<\/em><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.sosiaalikollega.fi\/hankkeet\/tukeva\/jukka-makela-8.10.2012\" target=\"_blank\"><em>Jukka M\u00e4kel\u00e4n esitys.<\/em><\/a><\/p>\n<p>Kuva: Liane Metzler<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pohja sille, mill\u00e4 tavoin toimimme aikuisena ihmissuhteissamme, luodaan jo varhain lapsuudessa. Kun&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":4760,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,227,19,16,22,1],"tags":[55,31,32,189,238,56,74,33],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/09\/liane-metzler-30296.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/09\/liane-metzler-30296.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/4726"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=4726"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/4726\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4993,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/4726\/revisions\/4993"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/4760"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=4726"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=4726"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=4726"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}