{"id":45,"date":"2015-01-10T09:52:00","date_gmt":"2015-01-10T07:52:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressi-ja-suolisto-aivo-yhteys\/"},"modified":"2018-04-11T20:54:45","modified_gmt":"2018-04-11T17:54:45","slug":"stressi-ja-suolisto-aivo-yhteys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressi-ja-suolisto-aivo-yhteys\/","title":{"rendered":"Stressi ja suolisto-aivo -yhteys"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a><\/div>\n

Stressaantuneena elimist\u00f6n hormonitoiminta on ep\u00e4tasapainossa. Koska stressireaktiossa keho valmistautuu taisteluun, ruuansulatukselle olennaiset toiminnat hidastuvat. Syljen ja t\u00e4rkeiden vatsahappojen eritys v\u00e4henee, suoliston mikrobitasapaino j\u00e4rkkyy, ja ravinnon imeytyminen heikkenee.<\/p>\n

Olennaista stressivatsan rauhoittamisessa on tietenkin etsi\u00e4 stressin syy ja tehd\u00e4 sille jotain<\/b>. Mutta asiassa on my\u00f6s toinen puoli. Aivot ja suolisto ovat nimitt\u00e4in tiukasti yhteydess\u00e4 toisiinsa: kun aivot k\u00e4ynnist\u00e4v\u00e4t stressireaktion, vaikutus ulottuu suolistoon asti. Yht\u00e4 lailla suoliston huono kunto vaikuttaa aivoihin ja mielialaan.<\/p>\n


\n<\/b> Nyky\u00e4\u00e4n arvellaan, ett\u00e4 90 % aivojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineista voisi olla suoliston alueella<\/b>. Aivojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineet ovat yhteydess\u00e4 mm. mielialoihin. Mielen hyvinvoinnin kannalta on siis t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huoli my\u00f6s suoliston hyvinvoinnista!<\/p>\n

Koska stressaantuneen ruuansulatus ja suolisto eiv\u00e4t toimi optimaalisesti, on akuutissa stressivaiheessa hyv\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 jotain suhteellisen helposti sulavaa. Stressivatsaisen kannattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 huomattavasti seuraavia:<\/p>\n

– alkoholi<\/p>\n

– kofeiini<\/p>\n

– sokeri<\/p>\n

– eines- ja pikaruuat<\/p>\n

Jos k\u00e4rsit edelleen vatsavaivoista, vaikka stressi olisi jo hellitt\u00e4nyt, suosittelen kokeilemaan gluteenitonta ja maidotonta ruokavaliota. (Huom! tarkista kaupan gluteenittomista tuotteista, etteiv\u00e4t ne sis\u00e4ll\u00e4 vehn\u00e4t\u00e4rkkelyst\u00e4). Gluteenittomista tuotteista on hyv\u00e4 suosia sellaisia, joista saa kuituja ja joissa ei ole voittopuoleisesti esim. maissi- ja perunat\u00e4rkkelyst\u00e4.<\/p>\n

Jos vatsassa viel\u00e4kin juilii, niin lis\u00e4ksi kannattaa tutustua FODMAP-ruokavalioon<\/a>. Suomenkielisen oppaan voit ostaa Terve vatsa -sivuston<\/a>\u00a0kautta, ja googlettamalla l\u00f6ytyy tietoa englanninkielisilt\u00e4 sivustoilta. FODMAP-ruokavaliosta itse apua saaneena olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 aina se terveellinen vaihtoehto ei ole omalle vatsalle paras. K\u00e4ytin esimerkiksi ennen paljon hunajaa ja taateleita makeutukseen, jonka seurauksena vatsaa v\u00e4\u00e4nsi.<\/p>\n

Suomessa uraauurtava suoliston hyvinvoinnin puolestapuhuja on Paula Heinonen, joka on kirjoittanut aiheesta kirjoja<\/a>,\u00a0luennoi suoliston terveydest\u00e4\u00a0<\/a>ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 terveyden tukipilarit -sivustoa<\/a>.<\/p>\n

“Villeimm\u00e4t arvaukset ovat, ett\u00e4 tulevina vuosina tai vuosikymmenin\u00e4 tiettyj\u00e4 psykiatrisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, vaikka ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ja masennusta, voitaisiin hoitaa muokkaamalla suolen mikrobistoa. Jos ihan villiksi heitt\u00e4ytyy, niin ulosteensiirtojahan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joissakin sairauksissa jo nyt, jossa siirret\u00e4\u00e4n tietynlaista bakteerikantaa potilaan suolistoon.”<\/i><\/p>\n


\n<\/i> HASSE KARLSSON, integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori, FinnBrain -tutkimus, Turun yliopisto<\/i><\/p>\n

<\/div>\n
\n

Kuva t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/span><\/p>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Stressaantuneena elimist\u00f6n hormonitoiminta on ep\u00e4tasapainossa. Koska stressireaktiossa keho valmistautuu taisteluun, ruuansulatukselle olennaiset…<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":168,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,21],"tags":[84,43],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2015\/01\/ID-10020591.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2015\/01\/ID-10020591.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/45"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=45"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1144,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/45\/revisions\/1144"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/168"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=45"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=45"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=45"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}