K\u00e4rsit vatsavaivoista ja etsit itsellesi sellaista sy\u00f6mist\u00e4,\u00a0ett\u00e4 vatsa ei tulisi kipe\u00e4ksi. Saat apua tietyst\u00e4 ruokavaliosta. Jonkin ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4 vatsa tulee uudestaan kipe\u00e4ksi. Ahdistut, koska et tied\u00e4 mik\u00e4 kivun taas aiheuttaa, ja alat karsimaan ja tarkkailemaan sy\u00f6misi\u00e4si. Mit\u00e4 tiukemmin tarkkailet, sit\u00e4 kipe\u00e4mm\u00e4ksi tulet.<\/em><\/p>\n Tiukka\u00a0rajoittaminen voi olla pidemm\u00e4ss\u00e4 juoksussa eritt\u00e4in stressaavaa. Toisaalta my\u00f6s vatsavaivojen kanssa taistelu saattaa stressata, jolloin vaivat yleens\u00e4 pahenevat.<\/p>\n Olen tuskaillut\u00a0ajoittain paljon\u00a0omien vatsakipujeni takia. Muistan, kuinka aikani kaikenlaista kokeilleena menin vatsavaivoihin erikoistuneelle ravitsemusterapeutille. H\u00e4n kysyi aluksi, millaista lopputulosta odotan k\u00e4ynnilt\u00e4ni. Vastasin, yll\u00e4tyksekseni itsellenikin, ett\u00e4 haluaisin sy\u00f6d\u00e4 jotain ilman jatkuvaa stressi\u00e4 ja ahdistusta siit\u00e4, onko se vatsalleni ja suolistosairaudelleni ok. Tottakai sain konkreettisia ohjeita mit\u00e4 sy\u00f6d\u00e4 ja mit\u00e4 ei, mutta varmaan suuri osa helpotusta oli se, ett\u00e4 ravitsemusterapeutti purki p\u00e4\u00e4st\u00e4ni ne turhat kiellot, jotka olin sinne eri puolilta ker\u00e4nnyt.\u00a0<\/strong><\/p>\n Toinen hyvinvointiin liittyv\u00e4 tekij\u00e4, joka voi lipsahtaa suorittamisen ja stressin puolelle, on liikunta. On hyv\u00e4kin, jos takaraivossa on painetta liikkumiseen, koska liikunta on niin suuri hyvinvoinnin l\u00e4hde. Mutta liikkuminen jos jokin kannattaa j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 juuri sellaiseksi, ett\u00e4 siit\u00e4 itse nauttii. Muuten liikkumisesta tekee itselleen\u00a0taakan, joka py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi, pit\u00e4isi<\/em> -levy\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Ja toisten liikuntaharrastuksiin tai lihasten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ei ikin\u00e4 pid\u00e4 verrata omiansa. Meill\u00e4 on jokaisella omat l\u00e4ht\u00f6kohtamme, rajoitteemme ja mieltymyksemme<\/strong>. Sen takia t\u00e4rkein kysymys on: Millainen liikunta sopii juuri minulle?\u00a0<\/strong><\/p>\n Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 liikkumismuodosta pit\u00e4isi oikeasti tyk\u00e4t\u00e4, se saisi olla my\u00f6s omaan arkeen, omaan kuntoon ja omalle kukkarolle sopiva.<\/strong><\/p>\n Itsell\u00e4ni kyti ajatus ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ilyn aloittamisesta kes\u00e4lomien j\u00e4lkeen. Ihmettelin, miksi jokin t\u00f6kki aina kun ajattelin py\u00f6r\u00e4ily\u00e4 t\u00f6ihin ja takaisin. Sitten lamppu syttyi p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tajusin, ett\u00e4 en ole oikeastaan vuosiin en\u00e4\u00e4 nauttinut py\u00f6r\u00e4ilyst\u00e4. Mutta sen sijaan k\u00e4velemisest\u00e4 pid\u00e4n todella paljon. P\u00e4\u00e4ss\u00e4ni oli vain jumiutunut ajatus ty\u00f6matkapy\u00f6r\u00e4ilyst\u00e4, koska siit\u00e4 ehk\u00e4 puhutaan ja enemm\u00e4n kuin ty\u00f6matkak\u00e4velyst\u00e4. Minulle siis sopii paljon paremmin k\u00e4vely t\u00f6ihin. Siit\u00e4 nautin ja sen teen mielell\u00e4ni.<\/p>\n Hullunkurista, mutta ei lainkaan tavatonta: Stressin v\u00e4hent\u00e4misest\u00e4kin voi tulla stressi!\u00a0Todellisuudessa kenenk\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4 ja mieli ei voi olla t\u00e4ydellisess\u00e4 tasapainossa jatkuvasti.<\/strong><\/p>\n Vaikka olisi stressaantunut, stressin olemassaolosta ei kannata ottaa lis\u00e4stressi\u00e4. Sen sijaan t\u00e4rkeint\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 stressilleen voi tehd\u00e4 jotain. Stressi\u00e4 on hyv\u00e4\u00a0v\u00e4hent\u00e4\u00e4 silloin ja siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, kun se tuntuu itselle sopivalta. Sekin kannattaa hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 tietty m\u00e4\u00e4r\u00e4 kielteist\u00e4 stressi\u00e4 kuuluu el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Niin kauan kun stressi ei ole jatkuvaa ja siit\u00e4 palautuu, stressill\u00e4 ei ole yleens\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4risytt\u00e4vi\u00e4 seurauksiakaan.<\/strong><\/p>\n Aivomme ovat\u00a0rakentuneet niin, ett\u00e4 huomioimme melko helposti erilaiset vaarat ja uhat. \u00a0T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 mielemme t\u00e4yttyy v\u00e4lill\u00e4 huolista ja negatiivisista tunteista, ja se on t\u00e4ysin normaalia.<\/p>\n Mit\u00e4 enemm\u00e4n aiheuttaa itselleen stressi\u00e4 tiukoilla vaatimuksilla hyvinvoinnistaan, sit\u00e4 varmemmin se vaikuttaa my\u00f6s negatiivisesti hyvinvointiin. Liiallinen sy\u00f6misten tarkkailu voi aiheuttaa stressivatsan, tietynlaiseen liikkumiseen pakottaminen saattaa johtaa joko turhiin syyllisyyden tunteisiin, luovuttamiseen tai ylikuntoon ja stressist\u00e4 stressaaminen saa\u00a0aikaan vain suurempaa stressi\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 mit\u00e4 suurempi stressi, sen vaikeampaa on my\u00f6s tehd\u00e4 hyvi\u00e4 valintoja terveyden eteen.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 perustuu siihen, ett\u00e4 itses\u00e4\u00e4telymme on altis stressille.<\/p>\n Jotta tekisimme fiksuja valintoja hyvinvointimme eteen, meid\u00e4n on etsitt\u00e4v\u00e4 juuri itsellemme ja el\u00e4m\u00e4ntilanteeseemme sopivat tavat. Lis\u00e4ksi tarvitsemme ripauksen tahdonvoimaa ja armollisuutta.<\/strong><\/p>\n Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n Turha kontrollointi aiheuttaa stressi\u00e4 ja voi est\u00e4\u00e4 muutoksen<\/a><\/p>\n Anna Saivosalmen blogikirjoitus: Sy\u00f6minen ja syyllisyys eiv\u00e4t kuulu yhteen<\/a><\/p>\nMillainen liikunta sopii juuri sinulle?<\/h2>\n
Mieli ei voi aina olla t\u00e4ydellisess\u00e4 tasapainossa<\/h2>\n
Tahdonvoimaa ja armollisuutta<\/h2>\n
![\"hyvinvointi](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/08\/brooke-cagle-65601.jpg\")
<\/a><\/p>\n