Arjessa puhumme stressist\u00e4 yleens\u00e4 silloin, kun mielemme on kaaoksessa ja hallinnan tunne katoaa. Psykologisesti stressi on juuri sit\u00e4. Mutta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 oleellista on kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota stressiin fysiologisena reaktiona kehossa.<\/p>\n
Mit\u00e4 stressireaktion aikana kehossamme oikeastaan tapahtuu?<\/i><\/p>\n
Stressireaktion aikana kehossa tapahtuu paljon muutakin. Esimerkiksi tulehdusta ilmaiseva CRP-arvo nousee. Adrenaliinin lis\u00e4\u00e4ntyminen kehossa k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 sytokiinij\u00e4rjestelm\u00e4n. Sytokiinit saavat aikaan tulehdusreaktion. Sytokiinit yritt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s viestitt\u00e4\u00e4 keskushermostolle, ett\u00e4 nyt pit\u00e4isi kehossa tapahtua sellaisia muutoksia, jotka saavat ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n toisin.\u00a0Esimerkiksi jonkin fyysisen sairauden aikaansaama masennus voi olla elimist\u00f6n keino sopeutua uuteen tilanteeseen. Keho viestitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 peli seis, nyt tarvitaan lepoa!<\/p>\n Jos haluamme rauhoittaa fysiologisesti kehon tilan, voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksemme vagushermoa,<\/b> joka on yhteydess\u00e4 parasympaattiseen hermostoon. Parasympaattisen hermoston ollessa aktiivisena keho rauhoittuu, verenpaine laskee ja ruuansulatus ja ravinteiden imeytyminen tehostuvat.<\/p>\n Vagushermoa voi stimuloida hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4:<\/b><\/p>\n Hengit\u00e4 nen\u00e4n kautta rauhallisesti sis\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 pallea kohoaa. Hengit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen mahdollisimman pitk\u00e4 uloshengitys.<\/i><\/p>\n Uskon, ett\u00e4 mit\u00e4 kiihtyneemm\u00e4ksi yhteiskunnan tahti muuttuu, sit\u00e4 oleellisempaa on opetella rauhoittumaan ja hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/i>. Hengit\u00e4mme helposti liikaa ja pinnallisesti etenkin silloin, kun kiire painaa p\u00e4\u00e4lle. Itse asiassa tutkimuksissa on selvinnyt, ett\u00e4 hengitysvolyymimme on kaksinkertaistunut 60 vuoden kuluessa. Haukomme happea kuin kalat kuivalla maalla.\u00a0T\u00e4ll\u00f6in elimist\u00f6\u00f6n syntyy hiilidioksidivajaus ja solujen hapettuminen v\u00e4henee, jolloin energiatasomme laskee.<\/p>\n p.s. Stressin fysiologiasta lis\u00e4\u00e4 Jyrki Korkeilan artikkelissa Stressi, tunteiden s\u00e4\u00e4tely ja immuniteetti.<\/a><\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/sites\/7\/2015\/01\/ID-100268220.jpg\")
<\/a>Sympaattinen hermostomme aktivoituu, jolloin syd\u00e4men syke kiihtyy, verenpaine nousee ja keuhkoputket laajenevat. Samaan aikaan kehoomme vapautuu stressihormoneita, adrenaliinia ja noradrenaliinia. Jo kohta lis\u00e4munuaisten kuorikerrokset tuottavat stressihormoni kortisolia.<\/p>\n
\n<\/i> Voit jopa hengitt\u00e4\u00e4 muutaman kerran niin, ett\u00e4 pid\u00e4t\u00e4t hengityst\u00e4 hetken uloshengityksen j\u00e4lkeen.<\/i><\/p>\n<\/div>\n
\n<\/b> Kehon fysiologiseen rauhoittamiseen k\u00e4y hengitt\u00e4misen lis\u00e4ksi lihasrasitus.<\/b> T\u00e4m\u00e4 onnistuu mill\u00e4 tahansa pienell\u00e4kin liikuntapyr\u00e4hdyksell\u00e4 tai sitten erillisell\u00e4 lihasrentoutuksella.<\/a>\u00a0Stressist\u00e4 palautuminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s jonkin verran aikaa, koska kehon palautumisj\u00e4rjestelm\u00e4 toimii stressireaktiota hitaammin.<\/p>\n