{"id":416,"date":"2016-09-17T20:13:34","date_gmt":"2016-09-17T17:13:34","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=416"},"modified":"2018-04-11T20:53:02","modified_gmt":"2018-04-11T17:53:02","slug":"nain-sammutat-kovan-stressireaktion-kehossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/nain-sammutat-kovan-stressireaktion-kehossa\/","title":{"rendered":"N\u00e4in sammutat kovan stressireaktion kehossa"},"content":{"rendered":"

Olin kerran keskell\u00e4 itse\u00e4ni j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua. Tilanne oli sen verran hermostuttava, ett\u00e4 syd\u00e4meni hakkasi tikkana rinnassa. Halusin saada kehoni rauhalliseksi ennen mahdollista omaa suunvuoroani. Jos olet joskus ollut\u00a0samankaltaisessa tilanteessa, tied\u00e4t varmasti kuinka ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 on yritt\u00e4\u00e4 puhua sen syd\u00e4men jyskeen\u00a0keskell\u00e4, jonka kehossa tunnet.<\/p>\n

Stressireaktiossa sympaattinen eli nopea hermosto aktivoituu, eik\u00e4 sit\u00e4 voi k\u00e4skytt\u00e4\u00e4 lopettamaan. Se kuinka helposti ja voimakkaana stressireaktio kehossa syttyy, riippuu ihmisen stressiherkkyydest\u00e4.\u00a0Stressiherkkyys ei\u00a0vaikuta siihen, mist\u00e4 asioista<\/em> ihminen stressaantuu. Stressiherkkyys on osittain synnynn\u00e4inen taipumus,\u00a0mutta siihen vaikuttaa\u00a0lis\u00e4ksi muun muassa vauvana saatu hoiva.<\/p>\n

On kuitenkin yksi keino saada kehosta laskettua kierroksia: hengitys<\/strong>. Joskus j\u00e4nnitys voi olla niin suurta, ett\u00e4 edes\u00a0rauhallinen hengittely pitkill\u00e4 ulospuhalluksilla ei meinaa auttaa.\u00a0Silloin on otettava viel\u00e4<\/em> j\u00e4re\u00e4mm\u00e4t keinot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Jos syd\u00e4n tuntuu pomppivan rinnasta ulos j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4n tilanteen takia, eik\u00e4 keho meinaa rauhoittua, voit kokeilla niin kutsuttua neli\u00f6hengitystekniikkaa:<\/strong><\/p>\n

Hengit\u00e4 rauhallisesti sis\u00e4\u00e4n esim. laskien nelj\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pid\u00e4t\u00e4 hengityst\u00e4 laskien nelj\u00e4\u00e4n. Uloshengit\u00e4\u00a0laskien nelj\u00e4\u00e4n, ja pid\u00e4t\u00e4 sen j\u00e4lkeen taas hengityst\u00e4 laskien nelj\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ideana siis on, ett\u00e4 hengityksesi muodostaa “neli\u00f6n”, kun hengit\u00e4t sis\u00e4\u00e4n ja ulos ja pid\u00e4t\u00e4t hengityst\u00e4 samanpituisen ajan. Sill\u00e4 ei ole niink\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4, lasketko\u00a0kolmeen, nelj\u00e4\u00e4n, kuuteen tai jotain silt\u00e4 v\u00e4lilt\u00e4. P\u00e4\u00e4asia on, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t itsellesi sopivan hengitysrytmin.\u00a0<\/strong>T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 minuutin video neli\u00f6hengityksest\u00e4.\u00a0<\/a><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4\u00a0keino yleens\u00e4 rauhoittaa kovankin stressireaktion kehossa. Samalla ajatus kannattaa keskitt\u00e4\u00e4 vaikka hengityksen tarkkailuun, jotta ei tule lis\u00e4nneeksi kielteisill\u00e4 ajatuksilla kierroksia\u00a0kehoon.\u00a0My\u00f6s kaikki my\u00f6nteiset mielikuvat edesauttavat kehon rauhoittumista. Itse saatan ajatuksissani matkata johonkin kivaan asiaan, joka on viel\u00e4 edess\u00e4p\u00e4in. Tai sitten palautan nopeasti mieleeni jonkun ihanan rauhallisen lomamuiston.<\/p>\n

Neli\u00f6hengitys\u00a0on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mielen takataskussa muistissa, jotta sen voi ottaa tarvittaessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Esimerkiksi esiintymist\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n h-hetken j\u00e4nnitykseen se k\u00e4y oivana rauhoittajana.<\/p>\n

\"DSC02688\"<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olin kerran keskell\u00e4 itse\u00e4ni j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua. Tilanne oli sen verran hermostuttava, ett\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":2390,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,21,22,1],"tags":[160,122,41,43,59,83],"acf":[],"platta":{"numLikes":2,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/06\/dsc02688.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/06\/dsc02688.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/416"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=416"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/416\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2862,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/416\/revisions\/2862"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/2390"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=416"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=416"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=416"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}