{"id":3802,"date":"2017-03-19T09:25:25","date_gmt":"2017-03-19T07:25:25","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=3802"},"modified":"2021-01-28T14:15:44","modified_gmt":"2021-01-28T12:15:44","slug":"kun-paa-on-liian-taynna-tehtavia-ja-suunnitelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/kun-paa-on-liian-taynna-tehtavia-ja-suunnitelmia\/","title":{"rendered":"Kun p\u00e4\u00e4 on liian t\u00e4ynn\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 ja suunnitelmia"},"content":{"rendered":"

Oletko huomannut, kuinka paljon py\u00f6rit\u00e4t mieless\u00e4si teht\u00e4vi\u00e4 ja suunnittelet asioita?\u00a0<\/em>Voisin tehd\u00e4\u00a0huomenna kaalipataa, mutta sit\u00e4 ennen t\u00e4ytyy k\u00e4yd\u00e4 illalla kaupassa.\u00a0Ja t\u00e4ytyy tarkistaa oliko j\u00e4\u00e4kaapissa viel\u00e4 voita. Lapsi tarvitsee kes\u00e4keng\u00e4t. Pit\u00e4\u00e4kin mitata mahtuvatko vanhat keng\u00e4t. Onkohan sukatkin menneet pieniksi?<\/em> T\u00e4m\u00e4 niin sanottu tekev\u00e4 mieli<\/strong> on kyll\u00e4 oikein tehokas. Asiat tulevat hoidetuksi tai ainakin kirjatuksi muistilapulle.<\/p>\n

Tekev\u00e4n mielen vastakohtana voisi pit\u00e4\u00e4 olevaa mielt\u00e4<\/strong>, joka keskittyy enemm\u00e4n aistimiseen ja asioiden tarkkailemiseen. Kumpaakin tarvitaan ja mieli voi parhaiten, jos n\u00e4iden kahden v\u00e4lille pystyy l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n jonkinlaisen tasapainon. Useimmiten, etenkin l\u00e4nsimaissa, tekemisen mielentila on kuitenkin ylikorostunut. Tunnistan sen eritt\u00e4in hyvin itsest\u00e4nikin. Olen todellinen suunnittelija ja p\u00e4\u00e4ss\u00e4 el\u00e4j\u00e4. Se voi olla kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 stressin aiheuttaja.<\/p>\n

Miten tekev\u00e4 ja oleva mieli eroavat toisistaan?<\/h2>\n

Tekev\u00e4 mieli auttaa meit\u00e4 ratkaisemaan ongelmia ja keskittym\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t tulevat hoidetuiksi. Oleva mieli taas auttaa meit\u00e4 huomioimaan paremmin ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme ja olemaan l\u00e4sn\u00e4 kulloisessakin tilanteessa. Alla joitain esimerkkej\u00e4 tekev\u00e4n ja olevan mielen eroavaisuuksista.<\/p>\n

1.Automaattiohjaus vs tietoiset valinnat.<\/strong><\/p>\n

Tekev\u00e4 mieli:<\/strong> Jotkut tekem\u00e4mme asiat ovat niin iskostuneita meihin, ett\u00e4 toimimme kuin automaattiohjauksella. Ja se\u00a0on tietenkin tietyiss\u00e4 tilanteissa hyv\u00e4 asia. Kun toistuvat rutiinit voi tehd\u00e4 sen kummempaa ajatusty\u00f6t\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, energiaa j\u00e4\u00e4 kaikkeen muuhun. Huono puoli automaatilla toimimisessa on se,\u00a0ett\u00e4 my\u00f6s sellaiset asiat,\u00a0kuten omat ajatukset, tunteet tai vaikka k\u00e4ytt\u00e4ytymisemme suhteessa muihin saattavat automatisoitua.<\/p>\n

Oleva mieli:<\/strong> Olemisen mielentilan avulla voimme tulla tietoiseksi ajatuksistamme, tunteistamme ja tavoistamme toimia. Huomioimme herkemmin, miten ajatuksemme tai toimintamme vaikuttavat meihin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme.<\/p>\n

2. Analysointi vs aistiminen<\/strong><\/p>\n

Tekev\u00e4 mieli:<\/strong> Tekev\u00e4 mieli on kova analysoimaan, suunnittelemaan ja vertailemaan. N\u00e4m\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 taitoja, mutta jos paneudumme niihin liian paljon,\u00a0el\u00e4mme helposti omien ajatustemme sis\u00e4ll\u00e4. Liiallinen ajattelu, “p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n el\u00e4minen” ja ns. metatekeminen, jossa suunnitellaan jatkuvasti teht\u00e4vien tekemist\u00e4,<\/em>\u00a0ovat hyvin tavallisia stressin ja ahdistuksen aiheuttajia.<\/p>\n

Oleva\u00a0mieli:<\/strong>\u00a0Olevan mielen avulla p\u00e4\u00e4semme paremmin yhteyteen aistiemme kanssa.\u00a0Menneen ja tulevan murehtiminen v\u00e4henee. Aistimalla ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme olemme\u00a0enemm\u00e4n l\u00e4sn\u00e4 kehossamme, ja mielemme saa hetken lepotauon.<\/p>\n

3. Taistelu\u00a0vs kohtaaminen<\/strong><\/p>\n

Tekev\u00e4 mieli:<\/strong> Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 tekev\u00e4 mieli tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4 milloinkin, se tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s mit\u00e4 kannattaa v\u00e4ltell\u00e4 ja mit\u00e4 vastaan pit\u00e4\u00e4 taistella. Kuitenkin vaikeuksien, muutosten tai vaikka kivun suhteen taisteleminen ja v\u00e4lttely eiv\u00e4t aina tuo\u00a0parasta lopputulosta, vaan saattavat aiheuttaa lis\u00e4\u00e4 pelkoa, stressi\u00e4 ja kipua.<\/p>\n

Oleva\u00a0mieli:<\/strong> Olemisen mielentilassa p\u00e4\u00e4semme paremmin rauhalliseen ja rentoutuneeseen tilaan. T\u00e4ll\u00f6in meill\u00e4 on enemm\u00e4n rohkeutta ja voimia kohdata erilaiset ongelmat. Kohtaamalla rauhallisessa tilassa pelot tai kivut, ne saattavat jopa v\u00e4henty\u00e4.<\/p>\n

4. Ajatusten pit\u00e4minen todellisuutena vs mielen tapahtumina<\/strong><\/p>\n

Tekev\u00e4 mieli:<\/strong>\u00a0Tekev\u00e4 mieli analysoi ja vertaa ajatuksia ja punoo niist\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n suunnitelmia. Tekev\u00e4 mielemme erehtyy kuitenkin helposti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ajatuksiamme todellisuutena.<\/p>\n

Oleva\u00a0mieli:<\/strong> Ajatusten pit\u00e4minen mielen tapahtumina auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ajatukset eiv\u00e4t ole sama asia, kuin sin\u00e4 itse. Ne eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole todellisuus, vaan ohimenevi\u00e4 mielemme luomia tuotteita. T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ahdistavatkin ajatukset on helpompi kohdata ja antaa menn\u00e4 menojaan.<\/p>\n

Kuinka voi vahvistaa olevaa mielt\u00e4?<\/h2>\n

Kuten sanottu, kumpaakin n\u00e4ist\u00e4 mielentiloista tarvitaan.\u00a0Jos on tottunut el\u00e4m\u00e4\u00e4n suurimman osan ajastaan tekemisen mielentilassa, olevaa mielt\u00e4 on hieman harjoitettava. Se ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 olisi pakotettava itsens\u00e4 vaaka-asentoon sohvalle tai edes istuma-asentoon meditoimaan (jota kyll\u00e4 suosittelen). Olemisen mielentilassa voi my\u00f6s tehd\u00e4<\/em> asioita.<\/p>\n

Olemisen mielentilan juju piilee siin\u00e4, ett\u00e4 tekemisen lomassa keskittyy ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja aistikokemuksiinsa. \u00a0<\/strong><\/p>\n

Olemisen mielentila ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 saisi ajatella (se on sit\u00e4 paitsi mahdotonta). Tarkoituksena on vain kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio aistikokemuksiin, jolloin mieli ei niin helposti suunnittele ja analysoi. Kaikki l\u00e4sn\u00e4oloa lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ja aistikokemuksiin keskittyv\u00e4t asiat vahvistavat yleens\u00e4 olevaa mielt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kaksi helppoa vaihtoehtoa, joita voit kokeilla:<\/p>\n

\u2666 K\u00e4vely ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00a0tarkkaillen.\u00a0<\/strong><\/p>\n

Tee k\u00e4velylenkki jossain mieluisassa paikassa. Keskity koko lenkin ajan (tai ainakin osan aikaa) tarkkailemaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Millaisia rakennuksia ja yksityiskohtia lenkin varrelta l\u00f6ytyy? Mit\u00e4 kaikkea huomaat luonnossa? Keskity siihen, mit\u00e4 kuulet ja n\u00e4et. Jos havaitset jotain kiinnostavaa, pys\u00e4hdy ihmettelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4.<\/p>\n

Tarkoituksena on se, ett\u00e4 et ota k\u00e4velylenkist\u00e4 suoritetta etk\u00e4 varsinkaan kuljeskele “p\u00e4iss\u00e4si” eli suunnittele koko ajan jotain. Jos k\u00e4velet osan ty\u00f6matkasta vaikka bussipys\u00e4kille, tarkkaile ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 suunnittelisit jo mieless\u00e4si p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

\u2666 \u00c4\u00e4nien, esineiden tai luontokappaleiden<\/strong>\u00a0tarkkailua. <\/strong><\/p>\n

Ole hetken aikaa silm\u00e4t kiinni. Tarkkaile ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 kuuluvia \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n

Vaihtoehtoisesti ota jokin esine k\u00e4teesi, tunnustele sit\u00e4 ja tutustu siihen uteliaana. T\u00e4m\u00e4 harjoitus on erityisen hauskaa toteuttaa luonnossa. Kasvit, kivet ja puunkappaleet voivat olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n mielenkiintoisia.<\/p>\n

\"annie-spratt-114046\"<\/a><\/p>\n

L\u00e4htein\u00e4 k\u00e4ytetty kirjoja: Mindfulness ja terveys ja Mindfulness, tietoisen l\u00e4sn\u00e4olon l\u00e4pimurto.\u00a0<\/em><\/p>\n

Kuva: Annie Spratt<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oletko huomannut, kuinka paljon py\u00f6rit\u00e4t mieless\u00e4si teht\u00e4vi\u00e4 ja suunnittelet asioita?\u00a0Voisin tehd\u00e4\u00a0huomenna kaalipataa,…<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":3845,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,21,22,1],"tags":[139,47,112,138,155,73,89,118,41,35,208,74],"acf":[],"platta":{"numLikes":6,"numComments":2,"category":"hyvinvointi","themes":["mieli","stressi","mindfulness"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/03\/annie-spratt-114046.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/03\/annie-spratt-114046.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3802"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=3802"}],"version-history":[{"count":35,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3802\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10037,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3802\/revisions\/10037"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/3845"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=3802"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=3802"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=3802"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}