{"id":3138,"date":"2016-12-12T19:54:34","date_gmt":"2016-12-12T17:54:34","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=3138"},"modified":"2018-04-11T20:52:53","modified_gmt":"2018-04-11T17:52:53","slug":"voiko-stressi-tarttua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/voiko-stressi-tarttua\/","title":{"rendered":"Voiko stressi tarttua?"},"content":{"rendered":"

Kyll\u00e4 voi. Kielteiset tunteet saattavat tarttua viel\u00e4 hieman herkemmin kuin my\u00f6nteiset tunteet.\u00a0Syyksi stressin tarttumiselle on tutkimuksissa todettu se, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 on tiedostamattaan taipumus j\u00e4ljitell\u00e4 toistensa ilmeit\u00e4, eleit\u00e4 ja muuta kehonkielt\u00e4 ja sit\u00e4 kautta viritty\u00e4\u00a0toisen ihmisen\u00a0tunnetiloihin. Aivoissamme on peilisoluiksi kutsuttuja hermosoluja, jotka reagoivat vuorovaikutuksessa toisen henkil\u00f6n\u00a0\u00e4\u00e4niin, ilmeisiin ja eleisiin. Stressin siirtyminen ihmiselt\u00e4 toiselle\u00a0onkin herkimmill\u00e4\u00e4n kasvotusten tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.<\/p>\n

Stressi tarttuu my\u00f6s niin, ett\u00e4 tietoisesti my\u00f6t\u00e4el\u00e4mme toisen ahdistavia tunteita. Jos jatkuvasti kuuntelemme stressaantuneen ty\u00f6kaverin kyynist\u00e4 asennoitumista ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4, saattaa omatkin stressitasomme nousta. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa<\/a> teho-osaston sairaanhoitajien ty\u00f6uupumusta vahvimmin selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 oli se, kuinka uupuneeksi sairaanhoitaja arvioi ty\u00f6kaverinsa. Ty\u00f6stressiin ei siis vaikutta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oman ty\u00f6n rasittavuus\u00a0vaan my\u00f6s toisten\u00a0stressitasot.\u00a0\u00a0Stressi voi tarttua my\u00f6s ep\u00e4suorasti jopa niin, ett\u00e4 puolison ty\u00f6paikallaan kokema stressi siirtyy kotiin ja sielt\u00e4 edelleen toisen puolison t\u00f6ihin.<\/p>\n

Jokainen vanhempi tiet\u00e4\u00e4, kuinka helposti oma stressi voi siirty\u00e4 lapselle. Kun aamulla pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 ovesta ulos, eik\u00e4 toinen saa vaatteita puettua tai vitkuttelee muilla tavoin, oma tunnek\u00e4yr\u00e4 alkaa helposti tykytt\u00e4m\u00e4\u00e4n punaisen puolella. Jos t\u00e4llaisessa tilanteessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 stressin valloilleen, tilanne vain hankaloituu, koska lapsi reagoi stressiin my\u00f6s stressill\u00e4.<\/p>\n

Stressi ei onneksi aina automaattisesti siirry ihmisest\u00e4 toiseen. Stressin tarttumiseen vaikuttavat yksil\u00f6lliset ominaisuudet, kommunikoinnin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu. Sekin vaikuttaa, kuinka stressaantunut jo valmiiksi on.<\/p>\n

Stressin tarttumisen ehk\u00e4isij\u00e4n\u00e4 ja puskurina hyv\u00e4t stressinhallintakeinot ovat kultaa. <\/strong><\/p>\n

Kun osaa s\u00e4\u00e4dell\u00e4 stressi\u00e4\u00e4n ja on tietoinen tunteistaan, stressinhallintakeinot voivat\u00a0toimia ik\u00e4\u00e4n kuin sosiaalisena stressinhallintana ja pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 stressin siirtymisen. <\/strong>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se voi tapahtua vaikka niin, ett\u00e4 kun huomaa toisen k\u00e4yv\u00e4n kierroksilla, yritt\u00e4\u00e4 itse pysy\u00e4 mahdollisimman rauhallisena. Samalla voi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, ett\u00e4 tulee hengitt\u00e4neeksi rauhallisesti. Siis yht\u00e4 lailla kuin stressaantuneen eleet ja tunteet tarttuvat, my\u00f6s rauhallisen ihmisen elekieli tarttuu.<\/p>\n

Stressin tarttuminen ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 omasta pahasta olosta ei pit\u00e4isi puhua l\u00e4heisten tai kollegoiden kanssa. Kyll\u00e4 saa ja kannattaakin, mutta samalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4\u00a0 my\u00f6s stressin syihin ja stressin s\u00e4\u00e4telyyn huomiota.<\/p>\n

\"photo-by-justin-leibow\"<\/a><\/p>\n

L\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytetty kirjaa Kaikkea stressist\u00e4. Ty\u00f6terveyslaitos.<\/em><\/p>\n

Kuva: Justin Leibow<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kyll\u00e4 voi. Kielteiset tunteet saattavat tarttua viel\u00e4 hieman herkemmin kuin my\u00f6nteiset tunteet.\u00a0Syyksi…<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":3155,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,22,1],"tags":[47,55,74,111,135,83],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/11\/photo-by-justin-leibow.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/11\/photo-by-justin-leibow.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3138"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=3138"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3138\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3241,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3138\/revisions\/3241"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/3155"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=3138"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=3138"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=3138"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}