{"id":3090,"date":"2018-06-10T08:13:00","date_gmt":"2018-06-10T05:13:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=3090"},"modified":"2022-09-16T16:34:13","modified_gmt":"2022-09-16T13:34:13","slug":"avun-pyytamisen-vaikeus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/avun-pyytamisen-vaikeus\/","title":{"rendered":"Aina ei tarvitse p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 yksin"},"content":{"rendered":"<p>Tunnet, kuinka huolet kasaantuvat tai jokin isompi mielt\u00e4si vaivaava asia paisuu yh\u00e4 suuremmaksi tuskaksi. Samaan aikaan yrit\u00e4t keksi\u00e4 keinoja selvit\u00e4 huolta aiheuttavasta asiasta. Mietit p\u00e4\u00e4si puhki erilaisia ratkaisuja. Jossain vaiheessa huomaat ep\u00e4toivon tunteiden hiipiv\u00e4n mieleesi. Tuska lis\u00e4\u00e4ntyy ja kehossa tuntuu ahdistusm\u00f6ykky. Et puhu suurentuneesta huolesta tai tuskastasi muille. Voi olla, ett\u00e4 l\u00e4heisesi tiet\u00e4v\u00e4t mink\u00e4 asian kanssa painit, mutta yrit\u00e4t esitt\u00e4\u00e4 reipasta ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h2>Miksi vaikenemme, kun meill\u00e4 on paha olla?<\/h2>\n<p>Joskus kun kamppailemme jonkin vaikeuden kanssa, yrit\u00e4mme selvit\u00e4 siit\u00e4 yksin. Siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 yleens\u00e4 pelkk\u00e4 asioiden \u00e4\u00e4neen sanominen toiselle voisi helpottaa edes hiukan oloamme.<\/p>\n<p>Mutta miksi ihmeess\u00e4 moni meist\u00e4 vaikenee juuri silloin, kun voisi olla hyv\u00e4 puhua tai pyyt\u00e4\u00e4 apua? Yhten\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 voi vaikuttaa kiintymysmalli, jonka olemme oppineet jo vauvana. Vauvana vanhempaan tai ensisijaiseen hoitajaan muodostunut kiintymyssuhde vaikuttaa hyvin paljon siihen, mill\u00e4 tavoin toimimme aikuisena ihmissuhteissamme. Jos kiintymyssuhteemme on muodostunut turvattomaksi ja v\u00e4lttelev\u00e4ksi, olemme vauvana oppineet, ett\u00e4 toisten ihmisten apuun ei kannata luottaa. Vauvana on saatettu j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toistuvasti yksin itkem\u00e4\u00e4n ja selviytym\u00e4\u00e4n omien vaikeiden tunteiden kanssa.<\/p>\n<p>Aikuisena v\u00e4lttelev\u00e4 kiintymysmalli tulee esiin esimerkiksi siten, ett\u00e4 yrit\u00e4mme p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 yksin, ja avun pyyt\u00e4minen tai oman haavoittuvuuden ja heikkouden n\u00e4ytt\u00e4minen on vaikeaa.<\/p>\n<p>Saatamme my\u00f6s vaieta pahasta olostamme siksi, ett\u00e4 emme halua lis\u00e4t\u00e4 l\u00e4heistemme taakkaa omilla huolillamme ja vaikeuksillamme. N\u00e4yttelemme kaikin tavoin reipasta, vaikka sis\u00e4ll\u00e4mme mylvii kaaos.<\/p>\n<p>Hiljaisuutemme voi my\u00f6s johtua siit\u00e4, ett\u00e4 haluamme ensin itse selvitell\u00e4 asiaa p\u00e4\u00e4mme sis\u00e4ll\u00e4 tai yritt\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 ongelmaan jonkinlaista ratkaisua. Itse huomaan, ett\u00e4 joistain asioista on suorastaan vaikeaa puhua, ennen kuin olen ensin j\u00e4sennellyt ongelmaa omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni.<\/p>\n<h2>Miten voisimme auttaa itse\u00e4mme ja toisiamme?<\/h2>\n<p>Huolten puhuminen \u00e4\u00e4neen voi helpottaa kummasti, ja joskus pelkk\u00e4 toiselle puhuminen saattaa auttaa selkeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n omia ajatuksia. Kun huolia py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 liian kauan vain omassa mieless\u00e4\u00e4n, niihin ei saa niin helposti et\u00e4isyytt\u00e4 ja perspektiivi\u00e4. Silloin my\u00f6s ratkaisujen n\u00e4keminen voi olla vaikeaa.\u00a0Alla joitain asioita, jotka saattavat helpottaa huolista ja ongelmista keskustelua. Kuuntelijan roolikin on taitolaji, joten pari vinkki\u00e4 my\u00f6s siihen.<br \/>\nKun mielt\u00e4 painaa huoli<\/p>\n<p><strong>1.Valitse ihminen.<\/strong><\/p>\n<p>Jos haluat jakaa huolen jonkun kanssa, valitse ihminen, jolle kaikkein mieluiten sen kertoisit. Kuuntelijan ei tarvitse aina olla se l\u00e4heisin ihminen. Saatamme huomata, ett\u00e4 l\u00e4heisellemme voi olla vaikeaa n\u00e4hd\u00e4 meid\u00e4n k\u00e4rsiv\u00e4n ja ottaa vastaan kaikkea sit\u00e4 huolta ja taakkaa, jota kannamme.\u00a0Joskus jopa aivan ulkopuolinen ihminen voi olla joissain tilanteissa parhaalta tuntuva kuuntelija.<\/p>\n<p><strong>2. Valmistaudu ja valitse tilanne.<\/strong><\/p>\n<p>Huolet voivat aiheuttaa pelkoa ja pelko taas vihaa, jolloin vaarana on, ett\u00e4 tiuskaiset asiasi l\u00e4heisellesi puoli huolimattomasti tilanteessa, jossa keskustelulle ei ole edes aikaa.\u00a0Jos haluat jakaa huolesi l\u00e4heisesi kanssa, voit kokeilla seuraavaa:<\/p>\n<p>Mieti ensin, mill\u00e4 tavoin voisit tuoda huolesi esille. Mit\u00e4 rauhallisemmin ja j\u00e4sennellymmin pystyt asian esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja mit\u00e4 rauhallisemmassa tilanteessa voit keskustella, sit\u00e4 parempi. T\u00e4ll\u00f6in l\u00e4heisesi ei ehk\u00e4 tempaudu niin helposti ison tunnekuohun valtaan ja pystyy my\u00f6s helpommin ottamaan vastaan huolesi.<\/p>\n<p>Kun olet kuuntelijan roolissa<\/p>\n<p><strong>1.Kuuntele.<\/strong><\/p>\n<p>Kuuntelijan t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on kuunnella. Ei antaa neuvoja, ei ensisijaisesti puhua. Mik\u00e4\u00e4n ei turhauta huolistaan kertovaa yht\u00e4 varmasti kuin ihminen, joka osaa jo ensimm\u00e4isen lauseen j\u00e4lkeen kertoa tarkalleen, mist\u00e4 kiikastaa ja mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4. Anna huolen kertojalle mahdollisuus puhua niin kauan, kuin h\u00e4n haluaa puhua. Vaikka tiet\u00e4isit aivan pommin varman ratkaisukeinon asiaan, malta mielesi, ja kuuntele ensin.<\/p>\n<p><strong>2. Esit\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>Kuuntelijan toiseksi t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Kun esit\u00e4t kysymyksi\u00e4, sit\u00e4 paremmin autat huolen kertojaa analysoimaan tilannettaan ja ehk\u00e4 keksim\u00e4\u00e4n ratkaisuja tai uusia n\u00e4k\u00f6kulmia tilanteeseen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa voi toki jo antaa neuvoja tai ehdottaa joitain ratkaisuja, mutta nekin voi ilmaista kysymys-muodossa.<\/p>\n<p>Lopulta t\u00e4rkeint\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vahvin ei ole se joka yritt\u00e4\u00e4 p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 aina yksin, vaan se joka pyyt\u00e4\u00e4 apua toisilta, kun omat keinot alkavat olla v\u00e4hiss\u00e4 tai tuska t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielen.<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/tunteet-ihmissuhteissa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Lapsuuden kiintymysmallit ohjaavat aikuisuuden ihmissuhteita<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/yksinaisyys-ja-stressi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Ihminen tarvitsee ihmist\u00e4 &#8211; yksin\u00e4isyys on iso stressitekij\u00e4<\/a><\/p>\n<p><strong>Seuraa blogia <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/kirjoittajasannaleino\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Facebookissa<\/a><\/strong><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/01\/gq5pecp8phe-annie-spratt.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-3513\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/01\/gq5pecp8phe-annie-spratt.jpg\" alt=\"avun pyyt\u00e4misen vaikeus\" width=\"3999\" height=\"2662\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/01\/gq5pecp8phe-annie-spratt.jpg 3999w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/01\/gq5pecp8phe-annie-spratt-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/01\/gq5pecp8phe-annie-spratt-768x511.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/01\/gq5pecp8phe-annie-spratt-1024x682.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 3999px) 100vw, 3999px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kuva: Annie Spratt<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Tunnet, kuinka huolet kasaantuvat tai jokin isompi mielt\u00e4si vaivaava asia paisuu yh\u00e4&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":3513,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,22,1],"tags":[50,55,73,74],"acf":[],"platta":{"numLikes":4,"numComments":0,"category":"hyvinvointi","themes":["mieli","stressi","ihmissuhteet"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/01\/gq5pecp8phe-annie-spratt.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2017\/01\/gq5pecp8phe-annie-spratt.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3090"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=3090"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3090\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11593,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3090\/revisions\/11593"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/3513"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=3090"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=3090"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=3090"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}