{"id":3078,"date":"2016-11-06T08:33:37","date_gmt":"2016-11-06T06:33:37","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=3078"},"modified":"2018-04-11T20:52:57","modified_gmt":"2018-04-11T17:52:57","slug":"tietoinen-tarkkailu-avuksi-stressiin-ja-palautumiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/tietoinen-tarkkailu-avuksi-stressiin-ja-palautumiseen\/","title":{"rendered":"Tietoinen tarkkailu avuksi stressiin ja palautumiseen"},"content":{"rendered":"

Muistan\u00a0er\u00e4\u00e4n uniasiantuntijan sanoneen, ett\u00e4 hyvi\u00e4 y\u00f6unia aletaan\u00a0rakentamaan jo\u00a0aamusta alkaen. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 jos koko p\u00e4iv\u00e4n viett\u00e4\u00e4 kovin\u00a0kiireisess\u00e4 ja virittyneess\u00e4 tilassa, niin keho ja mieli\u00a0eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ehdi rauhoittua ja rentoutua siihen menness\u00e4, kun pit\u00e4isi k\u00e4yd\u00e4 y\u00f6puulle. Palautumiseen ja stressin s\u00e4\u00e4telyyn kannattaisi siis\u00a0kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota jo pitkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4.\u00a0Kun\u00a0kehon ja mielen rauhoittamiseen\u00a0ottaa hetki\u00e4\u00a0p\u00e4iv\u00e4n mittaan,\u00a0keho saa lepotaukoja stressireaktion aiheuttamista hormoniry\u00f6pyist\u00e4.<\/p>\n

Harvoin tulee ajatelleeksi, ett\u00e4\u00a0niin\u00e4kin loistavina p\u00e4ivin\u00e4,\u00a0jolloin on\u00a0suorastaan lent\u00e4nyt\u00a0innostuksesta,\u00a0kannattaisi rauhoittumiseen kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Innostus ja muut voimakkaat t\u00e4pin\u00e4n tunteet ovat ihania,\u00a0mutta koska ne aktivoivat sympaattisen hermostomme, olemme silloin yht\u00e4 lailla virittyneit\u00e4 kuin \u00e4rsyyntynein\u00e4kin. Joku on saattanut huomata jo lapsena innostuksen tuottamat stressihormonit kehossa, kun uni ei ole tullut silm\u00e4\u00e4n jouluaattoa edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 iltana. Tai aikuisena, \u00a0kun edess\u00e4 on h\u00e4\u00e4t, lomamatka, tai jotain muuta erityisen mukavaa, ja unen p\u00e4\u00e4st\u00e4 on vaikea saada kiinni. Uniongelmat voivat siis\u00a0johtua my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 keho on innostuksesta virittynyt.<\/p>\n

Tutkija ja psykologi Emma Sepp\u00e4l\u00e4 puhuu korkean intensiivisyyden tunteista.<\/strong> N\u00e4it\u00e4 ovat yht\u00e4 lailla viha ja ahdistus<\/strong> kuin innostuskin<\/strong>.\u00a0Toiset kuormittuvat helpommin n\u00e4ist\u00e4 intensiivisist\u00e4 tunteista kuin toiset, johtuen hermoston herkkyydest\u00e4.<\/p>\n

Korkean intensiivisyyden positiivisiin tunteisiin liittyy samanlainen fysiologinen kiihtymys kuin korkean intensiivisyyden negatiiviisiinkin tunteisiin [–]. Koska innostus aktivoi kehon stressireaktion, se voi pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4ess\u00e4\u00e4n n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4 kehomme. Toisin sanoen: korkean intensiivisyyden tunteet\u00a0– johtuivatpa ne sitten negatiivisista mielentiloista, kuten levottomuudesta, tai positiivisista mielentiloista, kuten innostuksesta – vaativat keholta aina veronsa. (Emma Sepp\u00e4l\u00e4)<\/p><\/blockquote>\n

Tietoisella kehon ja mielen tarkkailulla voi huomata, kuinka usein on virittyneess\u00e4 tai j\u00e4nnittyneess\u00e4 tilassa. Tietoinen tarkkailu on hyvin yksinkertaista, sit\u00e4 voi tehd\u00e4 miss\u00e4 vain, eik\u00e4\u00a0se ole aikaa viev\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Tunnista <\/span><\/h4>\n

Ala tietoisesti tarkkailemaan, kuinka usein olet p\u00e4iv\u00e4n\u00a0aikana kiihtyneess\u00e4, virittyneess\u00e4\u00a0olotilassa.\u00a0Voit olla kiihtynyt, kun tunnet vihaa tai \u00e4rtymyst\u00e4 tai kun huolet ja ahdistus valtaavat mielesi. Tai silloin, kun olet\u00a0innostuksesta soikeana. Kiihtymys voi my\u00f6s johtua\u00a0yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4\u00a0<\/span><\/span>juokset p\u00e4\u00e4 kolmantena jalkana paikasta\u00a0tai tilanteesta toiseen.\u00a0K\u00e4rsim\u00e4t\u00f6n ja nopea\u00a0luonne\u00a0saattaa helpommin ajaa itse\u00e4\u00e4n kiihtyneeseen tilaan, kuin k\u00e4rsiv\u00e4llinen ja hidas.<\/p>\n

Tarkkaile my\u00f6s sit\u00e4, onko kehosi j\u00e4nnittynyt tai kire\u00e4. Puretko hampaitasi yhteen, onko hartiat korvissa? Tunnetko kireytt\u00e4 niskassa tai p\u00e4\u00e4laella? Ent\u00e4 kiprist\u00e4\u00e4k\u00f6 mahassa tai k\u00e4yk\u00f6\u00a0se kierroksilla?<\/p>\n

Jos tunnet t\u00e4llaisia mielen ja\u00a0kehon merkkej\u00e4, pys\u00e4hdy hetkeksi<\/em>.<\/p>\n

Pys\u00e4hdy<\/span><\/h4>\n

Pys\u00e4hdy ja hengit\u00e4 rauhassa.\u00a0Katsele tunteitasi ik\u00e4\u00e4n kuin ulkopuolelta. Tunnista ja\u00a0nime\u00e4 tunteet. \u00c4l\u00e4 yrit\u00e4 pyristell\u00e4 kielteisist\u00e4 tunteista pois, vaan anna niiden olla.<\/p>\n

Tunnista kehosi kireydet ja j\u00e4nnitykset, ja ota muutama syv\u00e4 henk\u00e4ys. Rentouta\u00a0kehosi j\u00e4nnittyneet kohdat\u00a0vain olemalla ja hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Voit my\u00f6s kokeilla syd\u00e4nhengityst\u00e4: Laita k\u00e4si syd\u00e4mesi p\u00e4\u00e4lle ja hengit\u00e4 rauhallisesti. Kuvittele samalla, ett\u00e4 hengit\u00e4t syd\u00e4mesi kautta.<\/p>\n

Pys\u00e4htym\u00e4ll\u00e4, tunteet nime\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saat hermostosi\u00a0parasympaattiseen eli\u00a0“hitaan”<\/a> hermoston tilaan, jolloin keholla on voimavaroja palautua.<\/p>\n

Toimi<\/span><\/h4>\n

Kun tunnet, ett\u00e4 olet rauhoittunut, jatka teht\u00e4vi\u00e4si. T\u00e4ss\u00e4 tilassa olet my\u00f6s valmiimpi\u00a0kohtaamaan toisen ihmisen, jos kohtaaminen oli alun perin kiihtymisesi syyn\u00e4.<\/p>\n

Tietoisesta tarkkailusta kannattaa tehd\u00e4 itselleen tapa. Aluksi voi olla vaikea muistaa havainnoida\u00a0reaktioitaan, mutta jonkin oman\u00a0muistikikan avulla muistaminen on helpompaa.\u00a0Tietoisuus kehon reaktioista ja tunteista voi antaa my\u00f6s arvokasta tietoa siit\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 omaan arkeen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 muutoksia.<\/p>\n

\"photo-by-johnson-wang\"<\/a><\/p>\n

Kuva: Johnson Wang<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muistan\u00a0er\u00e4\u00e4n uniasiantuntijan sanoneen, ett\u00e4 hyvi\u00e4 y\u00f6unia aletaan\u00a0rakentamaan jo\u00a0aamusta alkaen. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n tarkoitti…<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":3121,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,21,22,1],"tags":[160,64,122,89,102,41,43,59,74,146,83],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":3,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/11\/photo-by-johnson-wang.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/11\/photo-by-johnson-wang.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3078"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=3078"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3078\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3131,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/3078\/revisions\/3131"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/3121"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=3078"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=3078"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=3078"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}