{"id":2635,"date":"2016-08-27T20:17:00","date_gmt":"2016-08-27T17:17:00","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=2635"},"modified":"2018-04-11T20:53:04","modified_gmt":"2018-04-11T17:53:04","slug":"nama-ovat-yleisia-stressin-oireita-kehossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/nama-ovat-yleisia-stressin-oireita-kehossa\/","title":{"rendered":"N\u00e4m\u00e4 ovat yleisi\u00e4 stressin oireita kehossa"},"content":{"rendered":"<p>Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut stressi voi oireilla eri tavoin kehossa. Jos olemme tarkkaavaisia, voimme\u00a0huomata, kuinka kehomme yritt\u00e4\u00e4 viesti\u00e4 liiallisesta stressist\u00e4. Aluksi se voi\u00a0kuiskailla hienovaraisesti pienell\u00e4 p\u00e4\u00e4ns\u00e4ryll\u00e4, huonosti nukutuilla y\u00f6unilla tai vatsavaivoilla. Jos emme reagoi n\u00e4ihin vienoihin viesteihin,\u00a0seuraavaksi\u00a0keho korottaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n. Tuskaisat selk\u00e4kivut, unettomuus tai kova p\u00e4\u00e4ns\u00e4rky voivat olla kehonmme tapa huutaa, ett\u00e4 nyt pit\u00e4isi oikeasti tehd\u00e4 stressille jotain. Jos viel\u00e4kin ohitamme n\u00e4m\u00e4 viestit,\u00a0jossain vaiheessa\u00a0kroppa\u00a0vihelt\u00e4\u00e4 pelin poikki ja sairastumme niin, ett\u00e4 meid\u00e4n on <em>pakko tehd\u00e4 jotain<\/em>.<\/p>\n<p>Tyypillisi\u00e4 ty\u00f6per\u00e4isen\u00a0stressin kehollisia oireita ovat l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Lissa Rankinin mukaan n\u00e4m\u00e4:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\"><strong>Selk\u00e4kivut<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Stressin ja selk\u00e4kipujen yhteys voi johtua siit\u00e4, ett\u00e4 toistuvat stressireaktiot tyhjent\u00e4v\u00e4t kortisolivarastoja ja suurentavat\u00a0prolaktiini-hormonin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 veress\u00e4. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 kehon kipuherkkyys lis\u00e4\u00e4ntyy, kun elimist\u00f6n tulehdusreaktio voimistuu ja immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toiminta heikentyy.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\"><strong>P\u00e4\u00e4ns\u00e4rky<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">P\u00e4\u00e4ns\u00e4rky\u00e4 voi esiinty\u00e4 stressaavina aikoina siksi, ett\u00e4 aivojen kipua v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t hermoyhteydet tulevat yliherkiksi. My\u00f6s verenpaineen nousu saattaa tuntua ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 paineena p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\"><strong>Unettomuus<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Stressi on todenn\u00e4k\u00f6isesti suurin yksitt\u00e4inen syy menetettyihin y\u00f6uniin.\u00a0Er\u00e4\u00e4n teorian mukaan stressihormonitason suureneminen\u00a0pienent\u00e4\u00e4 kehon melatoniinipitoisuutta, jota tarvitaan rauhalliseen y\u00f6uneen.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\"><strong>V\u00e4symys<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Y\u00f6unien h\u00e4iriintyminen vaikuttaa tietysti v\u00e4symyksen lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Mutta vaikka nukkuisi hyvin, stressaavina aikoina v\u00e4symys voi olla suurta.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\"><strong>Huimaus<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Joillekin stressi aiheuttaa huimausta. T\u00e4m\u00e4 voi olla yhteydess\u00e4 sympaattisen hermoston kiihtymiseen ja hengitysrytmin muutoksiin. Stressaantuneena hengit\u00e4mme usein pinnallisesti ja liian paljon.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\"><strong>Muutokset ruokahalussa<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Stressi voi joko lis\u00e4t\u00e4 tai hillit\u00e4 ruokahalua. Tunneper\u00e4iset stressitekij\u00e4t voivat saada aivomme\u00a0vapauttamaan sellaisia hormoneja, jotka johtavat ruokahalun menetykseen. Toisaalta sympaattisen hermoston kiihtyminen voi saada mahan eritt\u00e4m\u00e4\u00e4n greliini-aminohappoa, mik\u00e4 tekee n\u00e4lk\u00e4iseksi.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\"><strong>Ruoansulatuselimist\u00f6n ongelmat<\/strong><\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">Stressi johtaa usein erilaisiin ruoansulatuselimist\u00f6n ongelmiin. Tyypillisi\u00e4 ovat vatsakivut, pahoinvointi, n\u00e4r\u00e4stys ja \u00e4rtyv\u00e4n suolen oireyhtym\u00e4.<\/p>\n<p>Jos stressi jatkuu pitk\u00e4\u00e4n, keho ei en\u00e4\u00e4 pysty pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 sis\u00e4ist\u00e4 tasapainotilaa. Krooninen lihasj\u00e4nnitys ja tulehdusreaktio johtavat erilaisiin kipuihin ja tuki-ja liikuntaelimist\u00f6n sairauksiin. Kortisolin liikaeritys altistaa kehon tulehduksille ja sy\u00f6v\u00e4lle. Verenpaineen toistuva nousu tekee tuhoa verisuonten sein\u00e4miss\u00e4.<\/p>\n<p>Kehon v\u00e4litt\u00e4miin hiljaisempiin viesteihin kannattaa siis yritt\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 ajoissa\u00a0huomiota. Mit\u00e4 aiemmin v\u00e4henn\u00e4t stressi\u00e4, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin pystyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sellaiset vakavammat\u00a0sairaudet, joiden synty\u00e4 stressi edesauttaa.<\/p>\n<p>P.S. Muita stressin oireita l\u00f6yd\u00e4t <a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/tunnista-stressi\/\" target=\"_blank\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4.\u00a0<\/a><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/08\/kuva4.gif\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone wp-image-2640 size-full\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/08\/kuva4.gif\" alt=\"kuva4\" width=\"612\" height=\"792\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em>Kuva: Dan Carlson<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut stressi voi oireilla eri tavoin kehossa. Jos olemme tarkkaavaisia, voimme\u00a0huomata,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":2640,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,16,20,21,22,1],"tags":[112,58,43,44,83],"acf":[],"platta":{"numLikes":5,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/08\/kuva4.gif","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/08\/kuva4.gif","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/2635"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=2635"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/2635\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2745,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/2635\/revisions\/2745"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/2640"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=2635"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=2635"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=2635"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}