{"id":2528,"date":"2016-08-07T12:20:12","date_gmt":"2016-08-07T09:20:12","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=2528"},"modified":"2018-04-11T20:53:06","modified_gmt":"2018-04-11T17:53:06","slug":"herkkyys-on-vahvuus-ja-mahdollisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/herkkyys-on-vahvuus-ja-mahdollisuus\/","title":{"rendered":"Herkkyys on vahvuus ja mahdollisuus"},"content":{"rendered":"<p>Olen aina ollut herkk\u00e4. Aistin helposti ihmisten tunnetiloja, herkistyn nyyhkytt\u00e4m\u00e4\u00e4n <em>ihan-miss\u00e4-tahansa<\/em> elokuvassa, enk\u00e4 sied\u00e4 kovia \u00e4\u00e4ni\u00e4\u00a0hyvin. Nyky\u00e4\u00e4n pid\u00e4n herkkyytt\u00e4ni ehdottomasti vahvuutena, mutta aina ei n\u00e4in ole ollut. Olen saanut my\u00f6s k\u00e4rsi\u00e4 siit\u00e4, koska herkk\u00e4 ihminen (ja etenkin herkk\u00e4 lapsi)\u00a0kokee vahvasti ja voimakkaasti my\u00f6s kielteiset asiat.<\/p>\n<p>Psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin kuvaa herk\u00e4n lapsen olotilaa n\u00e4in:<\/p>\n<blockquote><p>Toisaalta herkk\u00e4 lapsi voi helposti joutua perheess\u00e4\u00e4n toisten tunteiden kokijaksi ja kantajaksi. Perheiss\u00e4, joissa on vaikeuksia tunnes\u00e4\u00e4telyn \u00a0ja vaikeiden kokemusten k\u00e4sittelyn kanssa, tunnelmien kantajaksi valikoituu usein juuri herkk\u00e4 lapsi. T\u00e4m\u00e4 altistaa lasta liian suurelle vastuulle ja kuormitukselle. Lapsi valpastuu entisest\u00e4\u00e4n ja oppii poimimaan pienimm\u00e4tkin viestit tunnelman vaihtelusta.<\/p><\/blockquote>\n<p>T\u00e4m\u00e4 katkelma on kovin tuttua ja pystyn samaistumaan siihen t\u00e4ysin. Oli keksitt\u00e4v\u00e4 keinoja selviyty\u00e4 ahdistavista tunteista ja tunnelmista. Lapsena keinojani olivat my\u00f6t\u00e4ileminen ja mahdollisimman neutraalina oleminen. Itsens\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi tekeminen. Nyt aikuisena ymm\u00e4rr\u00e4n, miksi koin lapsena sellaisia tunteita ja pelkoa kuin koin ja ymm\u00e4rr\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 herkkyyteni lis\u00e4si niit\u00e4.<\/p>\n<p>Herk\u00e4n lapsen tragedia on se, ett\u00e4 kun on lapsena oppinut j\u00e4nnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n synk\u00e4n ilmapiirin ja tunneilmaston nyansseja, ne seuraavat aikuisuuteen asti. Martin kuvaa asiaa n\u00e4in:<\/p>\n<blockquote><p>T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy kehollisessa valpastumisessa ja hengityksen muutoksissa. T\u00e4llainen olemisen tapa j\u00e4\u00e4 monesti p\u00e4\u00e4lle, vaikka ihminen olisi jo irtautunut kotoa ja itsen\u00e4istynyt. Kodissaan herkistynyt poimii my\u00f6hemmin tunnelmia ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, tulkitsee, valpastuu ja h\u00e4t\u00e4\u00e4ntyy silloinkin, kun mit\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4 ei ole.<\/p><\/blockquote>\n<p>Olen tehnyt todella paljon t\u00f6it\u00e4 itseni kanssa, ett\u00e4 olen p\u00e4\u00e4ssyt automaattisesta valpastumisreaktiosta irti. Ett\u00e4 en pelk\u00e4\u00e4, j\u00e4nnit\u00e4 ja reagoi silloin, kun siihen ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4.<\/p>\n<p>Olen aikuisena\u00a0pyrkinyt\u00a0tietoisesti huomioimaan, milloin kehoni reagoi suotta tietynlaisissa tilanteissa ja rauhoittanut\u00a0silloin\u00a0sek\u00e4 kehon ett\u00e4 mielen. Turhan valpastumisreaktion voi sammuttaa hengitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 rauhallisesti ja\u00a0ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole sama tilanne kuin\u00a0lapsena\u00a0ja ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4 ei ole.\u00a0Kun t\u00e4llaisia\u00a0kokemuksia kertyy tarpeeksi, automaattinen stressireaktio pikku hiljaa vaimenee. Herk\u00e4ll\u00e4 ihmisell\u00e4 voi tulla my\u00f6s helpommin raja vastaan siin\u00e4, kuinka paljon negatiivista\u00a0k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 pystyy toiselta siet\u00e4m\u00e4\u00e4n. Olen kirjoittanut aiemmin <a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/vievatko-ihmiset-ymparillasi-energiaasi\/\" target=\"_blank\">energiaa vievist\u00e4 ihmissuhteista.<\/a><\/p>\n<p>Herkkyytt\u00e4 ei tarvitse piilottaa ja sulloa v\u00e4kisin vahvaan kuoreen. Mutta miten herkkyytt\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vahvuutena?<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">1.Kun huomaa tunnetiloja herk\u00e4sti, pystyy lukemaan toisia ihmisi\u00e4 helpommin. Sanallinen viestint\u00e4 voi olla hyvin paljon ristiriidassa sen kanssa, mit\u00e4 ihmisen tunnetila ja elekieli kertoo. T\u00e4t\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi vuorovaikutustilanteissa. Mit\u00e4 ihminen <em>oikeasti<\/em> viestitt\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">2. Koska en\u00a0halua synkk\u00e4n\u00e4 vellovaa ilmapiiri\u00e4 kotiini, harmittavat asiat keskustellaan mahdollisimman pian, eik\u00e4 niit\u00e4 j\u00e4tet\u00e4 ilmaan\u00a0roikkumaan.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">3. Vaikka saatan kokea kielteiset asiat voimakkaasti, vastapainona otan my\u00f6nteiset asiat suurella kiitollisuudella vastaan. Herk\u00e4n\u00a0ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on\u00a0useita v\u00e4rej\u00e4.<\/p>\n<p style=\"padding-left: 30px\">4. Herkkyys lis\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 tuntea empatiaa toisia ihmisi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n<p>Haluan siis ehdottomasti pit\u00e4\u00e4 herkkyyteni, mutta en halua pel\u00e4t\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/07\/dsc02633.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone wp-image-2586 size-full\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/07\/dsc02633.jpg\" alt=\"DSC02633\" width=\"480\" height=\"640\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/07\/dsc02633.jpg 480w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/07\/dsc02633-225x300.jpg 225w\" sizes=\"(max-width: 480px) 100vw, 480px\" \/><\/a><\/p>\n<p><em>Katkelmat Minna Martinin kirjasta Hengitys virtaa. Kohti kehon ja mielen tasapainoa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen aina ollut herkk\u00e4. Aistin helposti ihmisten tunnetiloja, herkistyn nyyhkytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihan-miss\u00e4-tahansa elokuvassa,&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":2586,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,22,1],"tags":[64,217,55,31,32,52,73,79,59,74],"acf":[],"platta":{"numLikes":2,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/07\/dsc02633.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/07\/dsc02633.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/2528"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=2528"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/2528\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2625,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/2528\/revisions\/2625"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/2586"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=2528"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=2528"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=2528"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}