{"id":2446,"date":"2016-06-30T07:42:57","date_gmt":"2016-06-30T04:42:57","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=2446"},"modified":"2018-04-11T20:53:10","modified_gmt":"2018-04-11T17:53:10","slug":"uskomukset-voivat-aiheuttaa-stressia-ja-olla-unelmien-tiella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/uskomukset-voivat-aiheuttaa-stressia-ja-olla-unelmien-tiella\/","title":{"rendered":"Uskomukset voivat aiheuttaa stressi\u00e4 ja olla unelmien tiell\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Muistan aina sen luonnonvaalean karkean paperin, jolta matematiikan koe alakoulussa tarjoiltiin. Koe alkoi p\u00e4\u00e4ss\u00e4laskuteht\u00e4vill\u00e4, jotka olivat itselleni hankalia. Kouluvuosien edetess\u00e4 olin saanut iskostettua p\u00e4\u00e4h\u00e4ni, ett\u00e4 olen surkea matematiikassa. Lukiossa h\u00e4mm\u00e4styin, kun loistavan opettajan avittamana laskeminen alkoi luistaa. Silti vannoin ja uskoin, ett\u00e4 matematiikka on itselleni eritt\u00e4in vaikeaa.<\/p>\n<p>En tied\u00e4 kuinka paljon t\u00e4m\u00e4 uskomus on ohjannut tiet\u00e4ni ja ehk\u00e4 romuttanut joitain unelmiakin matkan varrella. Onneksi tied\u00e4n nyt, ett\u00e4 se on vain uskomus: Jos tahdon, voin lujasti harjoittelemalla\u00a0oppia aika paljon.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/06\/id-100215328.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-2454\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/06\/id-100215328.jpg\" alt=\"ID-100215328\" width=\"400\" height=\"267\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/06\/id-100215328.jpg 400w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/06\/id-100215328-300x200.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Uskomukset ovat siit\u00e4 viekkaita, ett\u00e4 emme itse niit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnista. Pid\u00e4mme uskomuksia\u00a0automaattisina totuuksina, kunnes jossain vaiheessa huomaamme, ett\u00e4 eiv\u00e4th\u00e4n ne pit\u00e4neetk\u00e4\u00e4n paikkansa.\u00a0Olen alkanut kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoisesti huomiota omiin uskomuksiini. Ja niit\u00e4h\u00e4n tuntuu riitt\u00e4v\u00e4n. <em>En ikin\u00e4 voi nauttia esiintymisest\u00e4. En halua johtoteht\u00e4viin. Matematiikka ei ole minua varten.<\/em><\/p>\n<p>Nyt en en\u00e4\u00e4 usko automaattisesti, ett\u00e4 lukuisat uskomukseni ovat totta. En ainakaan testaamatta niit\u00e4.<\/p>\n<p>Uskomuksista yleisin on psykologi Anna-Mari Heikkil\u00e4n mukaan se, ett\u00e4 ihminen ei koe olevansa riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4. Pit\u00e4isi olla parempi vanhempi, puoliso, ty\u00f6ntekij\u00e4, kodin sisustaja. Ja kun riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunne on tarpeeksi vahva, sit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n paikata erilaisilla suorituksilla.\u00a0Riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden tunteista johdetut tekemiset\u00a0eiv\u00e4t kuitenkaan ole kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla, vaan johtavat ennen pitk\u00e4\u00e4 stressiin ja uupumiseen.<\/p>\n<p>Mentaalivalmentaja Minna Marsh kirjoittaa<em> yl\u00e4rajaongelmasta<\/em>, joka sekin on yksi uskomuksen muoto. Se tarkoittaa, ett\u00e4 joskus voi olla yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikea hyv\u00e4ksy\u00e4 itselleen tapahtuvia hyvi\u00e4 asioita. Sit\u00e4 ik\u00e4\u00e4nkuin kampittaa ja kielt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4t asiat, ei anna niiden tapahtua. Ei esimerkiksi halua uskoa, ett\u00e4 toinen ihminen voi aidosti olla niin hyv\u00e4\u00a0ja lopettaa siksi parisuhteen, vaikka kaikki on viel\u00e4 hyvin. Ik\u00e4\u00e4n kuin ei ansaitsisi sit\u00e4 kaikkea hyv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tarjolla on. Tai ett\u00e4 kielt\u00e4ytyy jostain upeasta tarjotusta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, koska pelk\u00e4\u00e4 ett\u00e4 kaikki menee kuitenkin pieleen.<\/p>\n<p>Yl\u00e4rajaongelma ja muut uskomukset voivat johtua useasta syyst\u00e4, mutta juontuvat yleens\u00e4 lapsuuden kokemuksista. Ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, mill\u00e4 tavoin aikuiset lapsen ymp\u00e4rill\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 kannustavat. Hedelm\u00e4llisint\u00e4 on viestitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yritt\u00e4minen on arvokasta ja ett\u00e4 lapsi on arvokas\u00a0omana itsen\u00e4\u00e4n. Samaa viesti\u00e4 voisimme jakaa my\u00f6s aikuisten kesken. Heikkil\u00e4n sanoin:<em>&#8220;Ihmist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 rakastaa sellaisena kuin h\u00e4n on eik\u00e4 sellaisena, joksi h\u00e4n voi tulla.&#8221;<\/em><\/p>\n<p>Omien uskomusten testaaminen voi olla vapauttavaa ja avata aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Aina ei voi onnistua, mutta miksi pit\u00e4isik\u00e4\u00e4n? Olen pit\u00e4nyt esityksi\u00e4 tiukoissa tilanteissa ja tehnyt opiskelujeni lopputy\u00f6n matemaattisten analyysien avulla. En ylt\u00e4nyt huippusuorituksiin, mutta vastoin kaikkia omia uskomuksiani, selvisin oikein hyvin.<\/p>\n<p>Uskomuksia voi haastaa vaikka kysym\u00e4ll\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Onko uskomus todella totta?<\/li>\n<li>Onko se jokaisessa tilanteessa ja aina totta?<\/li>\n<li>Edist\u00e4\u00e4k\u00f6 uskomus hyvinvointiani?<\/li>\n<li>Mik\u00e4 on pahinta mit\u00e4 voisi tapahtua, jos en toimi uskomukseni mukaan?<\/li>\n<\/ul>\n<blockquote><p>Uskonko siihen, ett\u00e4 se mihin uskon, vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ni enemm\u00e4n kuin uskonkaan?*<\/p><\/blockquote>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Inspiroivaa luettavaa aiheesta:<\/p>\n<p>Saku Tuomisen ja Annamari Heikkil\u00e4n kirja\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.adlibris.com\/fi\/kirja\/uskonko-9789511290964\" target=\"_blank\">Uskonko<\/a>. *Lainaus t\u00e4st\u00e4 kirjasta.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/elama\/a1466562823837\" target=\"_blank\">Annamari Heikkil\u00e4n haastattelu <\/a>Helsingin Sanomissa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.freedigitalphotos.net\/images\/sunny-forest-photo-p215328\" target=\"_blank\">Kuva.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muistan aina sen luonnonvaalean karkean paperin, jolta matematiikan koe alakoulussa tarjoiltiin. Koe&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":2454,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,16,22],"tags":[72,37,55,31,32,79,35,74,71,33],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/06\/id-100215328.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/06\/id-100215328.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/2446"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=2446"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/2446\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5185,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/2446\/revisions\/5185"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/2454"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=2446"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=2446"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=2446"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}