{"id":1552,"date":"2016-10-21T17:51:33","date_gmt":"2016-10-21T14:51:33","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=1552"},"modified":"2018-04-11T20:52:59","modified_gmt":"2018-04-11T17:52:59","slug":"toivo-on-ajattelutapa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/toivo-on-ajattelutapa\/","title":{"rendered":"Toivo on ajattelutapa"},"content":{"rendered":"

Olen ollut jo kauan kiinnostunut siit\u00e4, kuinka jotkut\u00a0vastoink\u00e4ymisi\u00e4 kohdanneet ihmiset selvi\u00e4v\u00e4t koettelemuksistaan. Se ett\u00e4 ihmiset ovat selvinneet aivan j\u00e4rkytt\u00e4vist\u00e4 olosuhteista on jo itsess\u00e4\u00e4n ihme ja osoitus inhimillisest\u00e4 voimasta. \u00c4llistyst\u00e4 lis\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 toiset kasvavat henkisesti vahvemmiksi vastoink\u00e4ymisen j\u00e4lkeen. Selviytymistarinoiden ytimess\u00e4 on likipit\u00e4en aina er\u00e4s yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4: Toivo<\/strong>.<\/p>\n

Vastoink\u00e4ymisten k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 voitoksi kutsutaan psykologiassa termill\u00e4 post-traumaattinen kasvu<\/a>.\u00a0Positiivisen psykologian tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet jotain osviittaa<\/a>\u00a0siit\u00e4, mik\u00e4 voi edist\u00e4\u00e4 vastoink\u00e4ymisen j\u00e4lkeist\u00e4 kasvua:<\/p>\n

Mit\u00e4 toiveikkaammin pystyy vastoink\u00e4ymisen sattuessa katsomaan tulevaisuuteen ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n siell\u00e4 avoimia omia ja kuljettavia polkuja, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin selviytyy paremmin.<\/strong><\/p>\n

Positiivisen psykologian pioneerin C.R. Snyderin mukaan toivo ei ole tunne, vaan pikemminkin ajattelutapa<\/strong>. T\u00e4m\u00e4 ajattelutapa\u00a0syntyy tavoitteiden asettamisesta, sinnikkyydest\u00e4 ja uskosta omaan itseens\u00e4:<\/p>\n

1. Asetamme itsellemme realistisen tavoitteen. <\/strong>Vaikean tilanteen ollessa p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00a0tavoite voi olla vaikka kuinka pieni. Todella vaikeina aikoina ajatus, ett\u00e4\u00a0selviydyn t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4 tai t\u00e4st\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, voi jo olla tarpeeksi iso tavoite.<\/p>\n

2. Pohdimme, mill\u00e4 konkreettisilla keinoilla p\u00e4\u00e4semme kohti tavoitetta.<\/strong>\u00a0 Tavoite\u00a0on\u00a0silloin\u00a0pilkottu tarpeeksi pieniin osiin, kun sen eteen voi alkaa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Vaikka tekeminen tuntuisi kuinka pienelt\u00e4 ja mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4 tahansa, se edist\u00e4\u00e4 tavoitetta ja vie oikeaan suuntaan. Jos ep\u00e4onnistumme tavoitteessa, yrit\u00e4mme sinnikk\u00e4\u00e4sti uudestaan tai muotoilemme uuden tavoitteen.<\/p>\n

3. Uskomme itseemme. <\/strong>Usko omaan itseen ja pystyvyyteens\u00e4 on toivon ytimess\u00e4. Ihmiset ovat selvinneet uskomattomista tilanteista, koska he ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet uskonsa selviyty\u00e4.\u00a0Jos aiemmin on selviytynyt vaikeista tilanteista, voi niiden muistelemisesta saada voimaa: Selvisin silloinkin, p\u00e4\u00e4sen jaloilleni\u00a0my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen.\u00a0<\/strong>Uskoa itseen lis\u00e4\u00e4 onnistumisen kokemukset. Jotta saisi onnistumisen kokemuksia, tavoitteen tulee olla pilkottu tarpeeksi pieniin, saavutettaviin osiin.<\/p>\n

Post-traumaattista kasvua tutkineet ovat l\u00f6yt\u00e4neet joitain muitakin yhdist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 toivon lis\u00e4ksi. N\u00e4it\u00e4 ovat mm. henkisyys, sosiaalinen tuki ja vastoink\u00e4ymisen hyv\u00e4ksyminen.<\/strong><\/p>\n

H<\/strong>enkisyyden<\/strong> tunne voi synty\u00e4 esimerkiksi tarkoituksen tunteesta, jota taas ruokkii se, ett\u00e4 saa olla avuksi.\u00a0Ihmisell\u00e4 on tarve ja halu olla hy\u00f6dyksi yhteis\u00f6lleen, oli se sitten kuinka pieni tai suuri yhteis\u00f6 tahansa.<\/p>\n

Toisten ihmisten tuki<\/strong> taas on erityisen\u00a0t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa silloin, kun itse on pahimmassa kuopassa. Apua ja tukea kannattaa pyyt\u00e4\u00e4 rohkeasti, vaikka se tuntuisi vaikealta. Vertaistuella taas on usein todella suuri voima.<\/p>\n

Vastoink\u00e4ymisten hyv\u00e4ksyminen<\/strong> ei ole helppoa eik\u00e4 sen tarvitse tapahtua hetkess\u00e4. Hyv\u00e4ksyminen antaa kuitenkin pohjan kasvulle ja uuden rakentamiselle.<\/p>\n

Lotta Uusitalo-Malmivaara ja Kaisa Vuorinen kirjoittavat kirjassaan Huomaa hyv\u00e4! toivosta n\u00e4in:<\/p>\n

Toiveikkuus on uskoa merkitykselliseen tulevaisuuteen, jonka toteutumiseen voi vaikuttaa omalla toiminnalla. Toiveikkuus on kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 erilaisia reittej\u00e4, jotka viev\u00e4t kohti itselle asetettuja tavoitteita. Optimismi on toiveikkuuden l\u00e4hisukulainen, joka kehottaa katsomaan kukoistuksen horisontteihin silloinkin, kun taivas on musta.<\/p><\/blockquote>\n

Toivo ei siis ole jotain ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 unelmointia, vaan asenne ja ajattelutapa.\u00a0<\/strong>Jos olemme oppineet kielteisen selitystyylin (ei onnistu kuitenkaan, turha edes yritt\u00e4\u00e4<\/em>), aivojen hermoratoihin on poljettava useaan kertaan\u00a0toisenlainen polku. Toivon polku, jonka p\u00e4\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy aina pilkahdus valoa\u00a0ja jota kohti haluamme sinnikk\u00e4\u00e4sti kulkea.\u00a0Ei, se ei onnistu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hetkess\u00e4. Mutta se on t\u00e4ysin mahdollista.<\/p>\n

\"James<\/a><\/p>\n

Kuva: James Douglas<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen ollut jo kauan kiinnostunut siit\u00e4, kuinka jotkut\u00a0vastoink\u00e4ymisi\u00e4 kohdanneet ihmiset selvi\u00e4v\u00e4t koettelemuksistaan.…<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":2805,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,18,19,16,1],"tags":[37,50,62,40,74],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/09\/james-douglas.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2016\/09\/james-douglas.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/1552"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=1552"}],"version-history":[{"count":73,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/1552\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3059,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/1552\/revisions\/3059"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/2805"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=1552"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=1552"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=1552"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}