{"id":1289,"date":"2015-11-29T14:39:57","date_gmt":"2015-11-29T12:39:57","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=1289"},"modified":"2018-04-11T20:54:20","modified_gmt":"2018-04-11T17:54:20","slug":"miksi-kehoa-pitaa-rauhoittaa-ja-miten-se-tehdaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/miksi-kehoa-pitaa-rauhoittaa-ja-miten-se-tehdaan\/","title":{"rendered":"Miksi kehoa pit\u00e4\u00e4 rauhoittaa ja miten se tehd\u00e4\u00e4n?"},"content":{"rendered":"<p>T\u00f6rm\u00e4\u00e4n aika ajoin ajatukseen, ett\u00e4 stressi k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n\u00a0pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n <em>murehtimisena, ahdistumisena\u00a0tai pelkona jotakin kohtaan<\/em>. Ja seh\u00e4n ei pid\u00e4 paikkaansa. Vaikka <a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressinhallinnassa-ajattelun-ohjaaminen-on-olennaista\/\" target=\"_blank\">ajatuksilla ja tunteilla on suuri vaikutus kehomme toimintoihin<\/a>, emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes huomaa, ett\u00e4 kroppamme on p\u00e4iv\u00e4n mittaan useaan otteeseen taistele- tai pakene-tilassa. Olen itsekin langennut t\u00e4h\u00e4n ansaan. Ajatellut, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n on kaikki hyvin ja painanut samalla kaasu pohjassa p\u00e4iv\u00e4t pitk\u00e4t.<\/p>\n<p>Jotta asia olisi helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, selit\u00e4n sen taustoja hieman tarkemmin.<\/p>\n<p>Autonominen hermostomme koostuu sympaattisesta ja parasympaattisesta osasta. N\u00e4iden kahden osan ydinteht\u00e4vi\u00e4 voisi luonnehtia siten, ett\u00e4 <strong>sympaattinen hermosto on vastuussa\u00a0 stressireaktiosta ja parasympaattinen rauhoittumisreaktiosta.<\/strong> Kumpikin tila on elimist\u00f6lle yht\u00e4 luonnollinen ja tarpeellinen. Terveyden kannalta olisi parasta, ett\u00e4 kumpikaan n\u00e4ist\u00e4\u00a0ei olisi jatkuvasti yliaktiivisena. Jos n\u00e4in p\u00e4\u00e4see k\u00e4ym\u00e4\u00e4n, elimist\u00f6 on\u00a0ep\u00e4tasapainotilassa. Kun t\u00e4m\u00e4 ep\u00e4tasapainotila on <em>vain\u00a0v\u00e4liaikaista<\/em>, kaikki on hyvin. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 on <strong>tasapaino.<\/strong><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/sites\/7\/2015\/11\/id-100198796.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-1297\" src=\"http:\/\/d3vsgec5pd3juy.cloudfront.net\/wp-content-new\/uploads\/sites\/7\/2015\/11\/id-100198796.jpg\" alt=\"ID-100198796\" width=\"400\" height=\"266\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2015\/11\/id-100198796.jpg 400w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2015\/11\/id-100198796-300x200.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Jos el\u00e4m\u00e4 on kovin hektist\u00e4, sympaattinen hermostomme voi\u00a0olla liian usein\u00a0aktiivisena. Uskaltaisin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 nykyaikana<strong> ongelmamme on nimenomaan sympaattisen hermoston liiallinen aktivaatio<\/strong>. Riippumatta siit\u00e4, olemmeko ahdistuneita ja\u00a0huolestuneita vai iloisia ja innostuneita. T\u00e4h\u00e4n auttaa parasympaattisen eli rauhoittumisesta vastaavan hermoston aktivoiminen<em>.<\/em> S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n<h4>N\u00e4in aktivoit parasympaattista hermostoa ja rauhoitat kehoasi<\/h4>\n<p><strong>1. Hengitys<\/strong><\/p>\n<p>Vaikka olisit kuullut kyll\u00e4stymiseen asti hengityksen merkityksest\u00e4, sanon silti: Syv\u00e4hengitys on nopein reitti rauhoittaa keho. Sen takia suosittelen vahvasti ottamaan omiin p\u00e4iv\u00e4rutiineihin mukaan syv\u00e4hengityksi\u00e4:<\/p>\n<p>Hengit\u00e4 rauhallisesti\u00a0<strong>nen\u00e4n kautta<\/strong> (jos mahdollista). Hengit\u00e4 niin, ett\u00e4 <strong>vatsa kohoaa ja uloshengitys on sis\u00e4\u00e4nhengityst\u00e4 pidempi.\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>N\u00e4it\u00e4 tietoisia syv\u00e4hengityksi\u00e4 kannattaa tehd\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n mittaan, mutta etenkin silloin, jos tunnet olevasi hermostunut tai kiihdyksiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen helppo ja joustava keino, koska sen voi tehd\u00e4 l\u00e4hes\u00a0miss\u00e4 ja milloin vain, eik\u00e4 maksa mit\u00e4\u00e4n.\u00a0Joskus kirjoitan itse\u00a0kyn\u00e4ll\u00e4 k\u00e4teeni pienen H-kirjaimen, ett\u00e4 muistan tehd\u00e4 n\u00e4it\u00e4 hengityksi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>2. Kosketus<\/strong><\/p>\n<p>Kosketus auttaa my\u00f6s kehoa rauhoittumaan. Se voi olla mink\u00e4laista\u00a0kosketusta tahansa, kunhan se on miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4: halaamista, silitt\u00e4mist\u00e4\u00a0(ihmisen tai el\u00e4imen), hierontaa, kehonhoitoja, seksi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>3. Tukea antavat suhteet<\/strong><\/p>\n<p>Mukava ja miellytt\u00e4v\u00e4 juttutuokio voi rauhoittaa kehoa. Yhteys toiseen ihmiseen voi toimia kosketuksen tavoin, mutta edellytyksen\u00e4 on, ett\u00e4\u00a0vuorovaikutuksen toisen ihmisen kanssa kokee <em>turvalliseksi, tukea antavaksi ja l\u00e4mminhenkiseksi<\/em>. Kokemuksemme siis ratkaisee sen, onko\u00a0keskustelulla rauhoittava vaikutus vai ei.<\/p>\n<p>T\u00e4rkeint\u00e4 on muistaa s\u00e4\u00e4dell\u00e4 omaa stressitasoaan. Kun on tappavan tyls\u00e4\u00e4, tarvitaan v\u00e4h\u00e4n\u00a0s\u00e4pin\u00e4\u00e4 ja sutinaa.\u00a0Kun p\u00e4iv\u00e4t t\u00e4yttyv\u00e4t s\u00e4pin\u00e4st\u00e4, tarvitaan seesteist\u00e4 aikaa ja rauhoittumista.<\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"http:\/\/www.freedigitalphotos.net\/images\/stones-stacked-photo-p198796\" target=\"_blank\">Kuva.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00f6rm\u00e4\u00e4n aika ajoin ajatukseen, ett\u00e4 stressi k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n\u00a0pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n murehtimisena, ahdistumisena\u00a0tai pelkona jotakin kohtaan.&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":1297,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[19,16,21,22,1],"tags":[64,102,118,41,43,117,59],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":4,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2015\/11\/id-100198796.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2015\/11\/id-100198796.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/1289"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=1289"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/1289\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1315,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/1289\/revisions\/1315"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/1297"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=1289"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=1289"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=1289"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}