{"id":11845,"date":"2022-12-04T09:39:44","date_gmt":"2022-12-04T07:39:44","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/?p=11845"},"modified":"2023-02-17T14:43:39","modified_gmt":"2023-02-17T12:43:39","slug":"stressi-vaikutus-elimistoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressi-vaikutus-elimistoon\/","title":{"rendered":"Pitk\u00e4aikainen stressi h\u00e4iritsee elimist\u00f6n tasapainoa"},"content":{"rendered":"<p>Stressin psykologiset vaikutukset ovat useimmille tuttuja: tulee \u00e4rtymyst\u00e4 ja hermostumisia tai tunne siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki on kaaosta eik\u00e4 tilanne ole en\u00e4\u00e4 hallinnassa.<\/p>\n<p>Stressin vaikutukset elimist\u00f6\u00f6n sen sijaan saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomiotta, sill\u00e4 niit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes tiedosta tai sitten fyysisi\u00e4 merkkej\u00e4 ei tule yhdist\u00e4neeksi stressiin.<\/p>\n<h2>Pitk\u00e4aikaisen stressin vaikutus elimist\u00f6\u00f6n<\/h2>\n<p>Elimist\u00f6mme pyrkii sopeutumaan erilaisiin ymp\u00e4rist\u00f6n vaatimuksiin ja yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapainon. Pitk\u00e4aikainen stressi voi kuitenkin h\u00e4irit\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tasapainoa, jolloin se vaikuttaa sek\u00e4 stressin s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelmiin ett\u00e4 niihin yhteydess\u00e4 oleviin muihin kehon j\u00e4rjestelmiin. T\u00e4ll\u00f6in fyysisi\u00e4 oireita ja sairauksia voi tulla muun muassa immuuni-, syd\u00e4n- ja verenkiertoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja sokeriaineenvaihduntaan liittyen.<\/p>\n<p>Esimerkiksi alla oleviin sairauksiin ja tiloihin liittyy stressin s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelmien poikkeavaa toimintaa:<\/p>\n<ul>\n<li>metabolinen oireyhtym\u00e4<\/li>\n<li>tyypin 2 diabetes<\/li>\n<li>verenpainetauti<\/li>\n<li>autoimmuunisairaudet<\/li>\n<li>allergiat<\/li>\n<li>ahdistuneisuus<\/li>\n<li>masennus<\/li>\n<li>unih\u00e4iri\u00f6t<\/li>\n<li>uupumusoireet<\/li>\n<\/ul>\n<p>Jos pitk\u00e4aikaisen stressin takia s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelmien toiminta on heikentynyt, ja siit\u00e4 on seurannut oireita tai se on ollut edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jonkin sairauden puhkeamista, muun hoidon lis\u00e4ksi kannattaa ehdottomasti kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota stressitekij\u00f6iden v\u00e4hent\u00e4miseen ja stressin s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelmien tasapainottamiseen.<\/p>\n<h2>Stressin s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelmien tasapainottamista<\/h2>\n<p>Yksinkertaistettuna voisi ajatella, ett\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin kaksi \u201cjarrua\u201d stressireaktioille. Toinen niist\u00e4 on etuotsalohko, jonka avulla voimme omilla ajatuksillamme rauhoittaa mantelitumakkeen v\u00e4litt\u00e4mi\u00e4 turhia vaarah\u00e4lytyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin sit\u00e4, ett\u00e4 yhteydet etuotsalohkon ja limbisen j\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 toimivat hyvin.<\/p>\n<p>Toinen jarru on vagushermo, jota stimuloimalla saamme rauhoittumisesta vastaavan parasympaattisen hermoston aktiiviseksi. Kun parasympaattinen hermosto on aktiivisena, elimist\u00f6 on rauhallisessa tilassa, ruuansulatus ja ravinteiden imeytyminen on tehokasta, ja keholla on mahdollisuus palautua ja parannella itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Stressitekij\u00f6iden v\u00e4hent\u00e4misen lis\u00e4ksi olen kokenut muun muassa n\u00e4m\u00e4 kolme keinoa tehokkaiksi tavoiksi rauhoittaa ja tasapainottaa hermostoa:<\/p>\n<h3>1. Liikennevalomalli<\/h3>\n<p>Stressireaktio voi sytty\u00e4 herk\u00e4sti, jos stressin s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4t ovat ep\u00e4tasapainossa. Kun tunnistaa kierrosten nousevan, ne kannattaa laskea tietoisesti esimerkiksi liikennevalomallin avulla.<\/p>\n<p>PUNAINEN: Tunnet kiirett\u00e4 tai olet rauhaton ja ylivire\u00e4. Saatat tuntea jalkojen tai k\u00e4sien j\u00e4nnittyv\u00e4n, leukaperien kiristyv\u00e4n ja syd\u00e4men sykkeen nopeutuvan<\/p>\n<p>KELTAINEN: Hengit\u00e4 rauhallisesti niin, ett\u00e4 uloshengitys on sis\u00e4\u00e4nhengityst\u00e4 pidempi. Voit my\u00f6s ottaa mieleesi jonkin mukavan ihmisen, el\u00e4imen tai muiston, jossa olet ollut rentoutuneena. Hengityksen ja mielikuvan avulla k\u00e4yt\u00e4t samaan aikaan kahta reitti\u00e4 rauhoittumiseen.<\/p>\n<p>Tee, jos olet tilanteessa, jossa t\u00e4m\u00e4 on mahdollista: Ravistele k\u00e4si\u00e4si. Voit my\u00f6s nousta seisomaan ja ravistella jalkojasi. Liike auttaa purkamaan kehoon syntyneen taistele-pakene -reaktion.<\/p>\n<p>VIHRE\u00c4: Toimi vasta sitten, kun tunnet olevasi rauhoittunut ja kehosi on rentoutunut.<\/p>\n<h3>2. Hieronta ja turvallinen kosketus<\/h3>\n<p>Kaikenlainen pehme\u00e4, kevyt ja hyv\u00e4lt\u00e4 tuntuva hieronta auttaa aktivoimaan vagushermoa. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 hieronta ei ole liian kovaa tai satu, jolloin keho j\u00e4nnittyy. Toisen antama hieronta auttaa rentoutumaan syvemmin, mutta my\u00f6s itse voi hieroa kevyesti korvia ja kaulan ja hartioiden aluetta esimerkiksi hierontaan sopivan \u00f6ljyn avulla.<\/p>\n<p>Erilaiset kehoterapiat, joissa yhdistyy turvallinen kosketus ja kuulluksi ja n\u00e4hdyksi tuleminen omana itsen\u00e4\u00e4n, ovat my\u00f6s loistavia keinoja aktivoida kehon rauhoittumisj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h3>3. Tunneyhteys<\/h3>\n<p>Parasympaattista hermostoa voisi kutsua my\u00f6s sosiaalisen liittymisen hermostoksi, sill\u00e4 se aktivoituu toisten ihmisten tai el\u00e4inten turvaa v\u00e4litt\u00e4vist\u00e4 kasvojen ilmeist\u00e4, elekielest\u00e4 ja \u00e4\u00e4nens\u00e4vyist\u00e4 (Sajaniemi ym.).<\/p>\n<p>Turvallisella tunneyhteydell\u00e4 on rauhoittava vaikutus, oli yhteys sitten ihmiseen tai el\u00e4imeen. El\u00e4imen l\u00e4sn\u00e4olo voi yht\u00e4 lailla aktivoida aivoissa kiintymykseen liittyv\u00e4n oksitosiinij\u00e4rjestelm\u00e4n ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 stressi\u00e4, eik\u00e4 siihen tarvita v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omaa lemmikkiel\u00e4int\u00e4. Yhteyden ja rauhoittumisen tunteen voi kokea my\u00f6s tarkkailemalla luonnossa lintuja ja muita villiel\u00e4imi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/ylivireystilan-rauhoittaminen\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Tunnista ylivireystilan merkit (+keinoja sen rauhoittamiseen)<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressin-oireet-kehossa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Keho ei valehtele stressist\u00e4<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/avun-pyytamisen-vaikeus\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Aina ei tarvitse p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 yksin<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/stressiherkkyys\/\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Stressiherkkyys on stressij\u00e4rjestelm\u00e4n herkkyytt\u00e4<\/a><\/p>\n<p><strong>Seuraa blogia\u00a0<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/kirjoittajasannaleino\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Facebookissa<\/a><\/strong><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-scaled.jpg\"><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-11886\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-scaled.jpg\" alt=\"stressi vaikutus elimist\u00f6\u00f6n\" width=\"2560\" height=\"1695\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-scaled.jpg 2560w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-300x199.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-1024x678.jpg 1024w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-768x509.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-1536x1017.jpg 1536w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-2048x1356.jpg 2048w\" sizes=\"(max-width: 2560px) 100vw, 2560px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Kuva: Regine Tholen<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n<p><em>Hintsa, T., Honkalampi K. &amp; Flink, N. 2019. Stressi, allostaattinen kuormitus ja terveysriskit. L\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2019;135(20):1961-6<\/em><\/p>\n<p><em>Karlsson, H., Lukkarinen, M., Korhonen, L., Karlsson, L., Tuulari, J. &amp; Kataja, E-L. 2022. Stressin vaikutus aivoihin ja sairastuvuuteen eri ik\u00e4kausina. L\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2022;138(16):1411-7<\/em><\/p>\n<p><em>Sajaniemi, N., Suhonen, E., Nislin, M., M\u00e4kel\u00e4, J.E. 2015. Stressin s\u00e4\u00e4tely. Kehityksen, vuorovaikutuksen ja oppimisen ydin. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Stressin psykologiset vaikutukset ovat useimmille tuttuja: tulee \u00e4rtymyst\u00e4 ja hermostumisia tai tunne&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":105,"featured_media":11886,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[160,112,102,405,118,41,97,58,43,268],"acf":[],"platta":{"numLikes":11,"numComments":0,"category":"terveys","themes":["stressi","palautuminen"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-scaled.jpg","blog_id":74},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/74\/2022\/11\/regine-tholen-tbf7nd07dfc-unsplash-scaled.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/11845"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/users\/105"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/comments?post=11845"}],"version-history":[{"count":26,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/11845\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12100,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/posts\/11845\/revisions\/12100"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media\/11886"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/media?parent=11845"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/categories?post=11845"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/stressitohtori\/api\/wp\/v2\/tags?post=11845"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}