Ajatuskoe: haluatko maalle vai kiireetöntä aikaa?
Haaveiletko joskus muuttamisesta maalle tai jonnekin muualle, jossa elämä soljuu hitaasti eteenpäin? Vai haluaisitko paeta ulkomaille asti istumaan kivennokkaan ja tuijottelemaan aavaamerta? Minä ainakin haluaisin.
Mielenkiintoiseksi nämä haavekuvat muuttuvat siinä vaiheessa, kun ajatuskuplaa raaputetaan pintaa syvemmälle. Hetkinen. Enhän minä halua asua maalla. Ulkomaille muuttokaan ei kuulu unelmiini.
Mitä siis oikeasti haluan, kun katselen kaihoisasti dokumenttia Lapin asukkaasta?
Todellisuudessa kaipaan vähemmän arjen hässäkkää. Enemmän kiireetöntä aikaa, luontoa ja ehkä jonkinlaista vapauden tunnetta. Mutta eikös nämä asiat ole toteutettavissa tässä nykyisessäkin arjessa? Kyllä ovat.
Arjen hässäkkä on menossa mukana ainakin useimmissa lapsiperheissä, halusimme tai emme. Mutta sitä voi suitsia. Arjen kiire ja sutina pitää paloitella niin pieniin osiin, että pystyy ymmärtämään, mistä asioista se omassa elämässä koostuu. Vasta sitten asialle voi konkreettisesti tehdä jotain.
Hässäkän taltuttamisessa kaikenlaisten (turhien) tehtävien karsiminen ja sitä myötä arjen yksinkertaistaminen on hyvä apu.
Mitä vähemmän velvollisuuksia, tehtäviä, tavaroita (joita pitää hankkia, huoltaa, säilöä ja etsiä), sitä vähemmän hässäkkää.
Hässäkästä ja sen kanssa selviämisestä tulen kirjoittamaan vielä paljon. Se kun aiheuttaa usein stressiä sekä kotona että töissä.
Kuva täältä.